Näin World Vision auttaa
Ehetuwewan ohjelma-alue kattaa noin 15 kylää ja siellä asuu noin 29 000 ihmistä ja 8 000 perhettä, joista 25 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Ehetuwewan maaseutukylien asukkaat saavat elantonsa pääosin riisinviljelystä ja muusta maataloudesta.
Pääyhteistyökumppani on Sri Lankan World Vision. Ohjelmatasolla kumppaneita ovat kyläkehityskomiteat ja muut ruohonjuuritason yhdistykset. Yhteistyötä tehdään lukuisten paikallisten toimijoiden kuten terveyskeskusten, koulujen, paikallisten kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköiden kanssa.
Ohjelman alkuvaiheessa alueen väestöä on kannustettu osallistumiseen ja pienryhmien muodostamiseen. Esimerkiksi maidontuottajat ovat yhdistäneet voimansa ryhmittyessään useiden viljelijöiden muodostamiksi isommiksi järjestöiksi.
Asukkaille on tarjottu koulutuksia uusien elinkeinojen aloittamisesta ja heitä on kannustettu pienyrittäjyyden ja siipikarjankasvatuksen aloittamiseen ja kotipuutarhojen perustamiseen. Yhteisön jäseniä on koulutettu oma-apuryhmien vetäjiksi, ja yhteisön uskoa tulevaisuuteen on vahvistettu.
Alueen perusterveydenhuoltoa on parannettu kohentamalla neuvolatoimintaa ja lasten osallistumista lasten kerhoihin on kannustettu. Vanhempia on motivoitu lasten kouluttamisen tärkeydestä.
Haasteena ovat puhtaan juomaveden ja saniteettitilojen puuttuminen, mikä aiheuttaa vesiperäisten tautien kohonneen riskin erityisesti sadekautena.
Terveyspalveluiden infrastruktuuri on heikko. Vastasyntyneiden kuolleisuusluvut ovat korkealla, ja alueella esiintyy yleisesti lasten aliravitsemusta.
Lisäksi villielefanttien hyökkäykset aiheuttavat paljon vahinkoa alueen maanviljelijöille tuhoamalla satoja ja vammauttamalla ihmisiä.
|
Sri Lanka (ent. Ceylon) on Intian kaakkoispuolella sijaitseva saarivaltio. Maata ovat hallinneet aikoinaan niin portugalilaiset, hollantilaiset kuin brititkin. Itsenäisyyden saarivaltio sai vuonna 1948 Isosta Britanniasta.
Pääosin tasangosta muodostuvan saarivaltion pääelinkeino on maatalous. Tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluu Suomessakin tunnettu Ceylonin tee. Maa on tunnettu myös mausteista ja jalokivistään.
Vanha buddhalainen kulttuuri muinaisine kaupunkeineen, temppeleineen ja pyhiinvaelluspaikkoineen kertoo maan rikkaasta kulttuuriperinnöstä. Buddhalaisuuden lisäksi maassa tunnustetaan myös hindulaisuutta, kristinuskoa ja islaminuskoa.
Eri kulttuurien yhteistyöelo ei ole kuitenkaan aina sujunut kitkatta. Lähihistoriaa ja nykypäivää on varjostanut maan kahden suurimman etnisen ryhmän, singaleesien ja tamilien välinen konflikti, joka vuonna 1983 äityi sisällissodaksi. Taistelut jatkuivat osittaisina aina vuoteen 2002, jolloin Norjan johtamat neuvottelut aikaansaivat tulitaukosopimuksen.
Vuoden 2006 alussa taistelut itsenäistä tamilialuetta ajavan LTTE:n (Liberation Tigers of Tamil Eelam) ja Sri Lankan armeijan välillä puhkesivat uudestaan, ja laajenivat sittemmin täysimittaiseksi sisällissodaksi. Sri Lankan 26 vuotta kestänyt sisällissota päättyi toukokuussa 2009, kun hallituksen joukot ajoivat nurkkaan itsenäisyyttä vaatineet tamilisissit. Sota vaati 70 000 – 150 000 ihmisen hengen ja ajoi 270 000 kodeistaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Sisällissodan lisäksi Sri Lanka on kärsinyt pahoin 26.12.2004 maata kohdanneesta tsunamista, jossa menehtyi 40 000 ihmistä, ja sadat tuhannet joutuivat jättämään kotinsa.
Sri Lankan armeijan ja sissien kylvämät miljoonat maamiinat ovat tehneet laajoja alueita asumattomiksi. Taistelut ovat tuhonneet myös viljelymaata, mikä on heikentänyt ruokaturvaa ja lisännyt aliravitsemusta. Vuoden 2009 alussa maan sisäisiä pakolaisia oli yli puoli miljoonaa.
Lähde: Ulkoasianministeriö
Koulutus, lasten terveys, toimeentulo
Kyläkehityskomiteat ja muut ruohonjuuritason yhdistykset, paikalliset toimijat kuten terveyskeskukset, koulut, paikalliset kansalaisjärjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköt
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen
Hankekausi 2009–2013
1. Lasten terveys- ja ravitsemustilan kohentuminen
2. Lasten kehitys- ja koulutusmahdollisuuksien parantuminen
3. Yhteisöjen elintason kohentuminen ja asukkaiden mahdollisuus riittävään perustoimeentuloon
Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
