Näin World Vision auttaa
Hoshangabadin ohjelma-alueella on noin 52 100 asukasta ja 80 kylää. Ohjelman hyödynsaajia ovat lapset (erityisesti tytöt), nuoret, naiset, lesket, vammaiset, maanviljelijät, palkkatyöläiset ja köyhyysrajan alapuolella elävät perheet.
Pääyhteistyökumppani on Intian World Vision, joka vastaa ohjelman toteutuksesta ja varojen käytöstä. Yhteistyötä tehdään lukuisten paikallisten toimijoiden kuten terveyskeskusten, koulujen, paikallisten kansalaisjärjestöjen, asiantuntijaorganisaatioiden sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköiden kanssa.
Yhteisöjen tietoisuutta varhaislapsuuden tukemisessa lisätään koulutusten avulla. Lasten kouluopetusta parannetaan lisäämällä vanhempien ja opettajien yhteisöperustaista vuoropuhelua ja päätöksentekoa. Koulujen toimivuutta kehitetään lapsiystävälliseksi, ja opetuksen laatua parannetaan antamalla opettajille koulutusta uusista opetusmetodeista. Lisäksi yhteisöjen ja vanhempien tietoisuutta lasten kouluttamisen tärkeydestä lisätään.
Alueen palkkatyötä tekevien perheiden ja erityisesti nuorten toimeentuloa parannetaan oma-apuryhmien kautta. Nuorille tarjotaan mahdollisuus hankkia ammattikurssituksen avulla osaamista ja pätevyyttä sekä vaativampiin palkkatöihin että yksityisyrittäjyyteen.
Maanviljelijöiden toimeentulomahdollisuuksia tuetaan kehittämällä kasteluverkostoa ja karjankasvatusta sekä opettamalla heille uusia kestävämpiä viljelytekniikoita. Lisäksi väestön tietoisuutta valtion tukiohjelmista lisätään.
Terveydenhoidossa painopisteenä on erityisesti aliravitsemuksen vähentäminen. Vastasyntyneiden, lasten ja raskaana olevien naisten ravitsemuskäytäntöjä parannetaan tiedotuksella. Äitien ja lasten terveyspalvelujen käyttöä lisätään.
Talousveden saatavuutta sekä laatua parannetaan, ja yhteisöjen jäsenille annetaan hygienia- ja sanitaatiokoulutusta. Myös malarian, ripulin, hivin ja aidsin ehkäisystä ja hoidosta tarjotaan valistusta ja hoitoonohjausta.
Yhteisöperustaisille organisaatioille tarjotaan opetusta lasten koulunkäyntiin, osallistumiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä sekä hyvän hallinnon taidoissa. Lisäksi yhteisöihin perustetaan lastensuojelukomiteoita ja lasten kerhoja.
Hankejohtaja Sambit kertoo projektin tavoitteista
|
Suomen World Visionilla on Intiassa yhdeksän avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Intian World Vision.
Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten aseman parantamiseen, terveyspalveluiden ja -kasvatuksen lisäämiseen sekä perheiden toimeentulon parantamiseen.
Intia on kooltaan noin kymmenkertainen Suomen verrattuna. Väestömäärältään se on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin.
Maassa on 15 virallista kieltä. Kansallinen kieli on hindi, mutta Iso-Britannian siirtomaavallan perintönä englanti on tärkein ja käytetyin kieli. Uskonnoltaan yli 80 % on hinduja. Seuraavaksi suurimmat uskonnot ovat islam (13 %) ja kristinusko (2 %). Kastilaitos lakkutettiin virallisesti vuonna 1950, mutta se aiheuttaa edelleen eriarvoisuutta ihmisten välillä.
Maa on kulttuuriltaan hyvin moninainen. Samoin luonnonolosuhteet vaihtelevat suuresti pohjoisen aavikoista etelän tropiikkiin. Maa on altis erilaisille luonnonkatastrofeille kuten kuivuudelle, monsuunin aiheuttamille tulville, myrskyille ja maanjäristyksille.
Intiassa 35 % väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhimmät, erityisesti maaseutuväestö ovat heikosti hyötyneet maan talouskasvusta. Noin 65 % väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Intia on yksi maailman suurimpia riisintuottajia.
Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet.
Kylähallitukset ja muut ruohonjuuritason yhdistykset, terveyskeskukset, koulut, kansalaisjärjestöt, asiantuntijaorganisaatiot ja valtion paikallishallinnon eri yksiköt.
Maaseutuyhteisöjen sosioekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen
- Alle 5-vuotiaiden lasten ja äitien terveys- ja ravitsemustilanteen parantaminen sekä hiv-tartuntojen vähentäminen,
- Valtion tarjoamien lasten ja äitien terveyspalvelujen tehokkaampi hyödyntäminen maaseudulla,
- Puhtaan talous- ja kasteluveden saannin turvaaminen mahdollisimman monille kohdealueen asukkaille,
- Lasten esiopetuksen ja perusopetuksen edistäminen ja opetuksen laadun parantaminen,
- Lasten osallistumisoikeuden turvaaminen,
- Maattomien palkollisten sekä pienviljelijöiden kotitalouksien toimeentulon vakauttaminen.
Hyvä kummi,
kevätauringon lämmittämät terveiset. Hoshangabadin kummien määrä on ilahduttavasti jälleen kasvanut ja tämäkin vuosikirje lähtee yhä suuremmalle joukolle.
Kuivuus on edelleen koko Intiaa vaivaava rasite. Vuoden 2009 sadekausi ei riittänyt viljasadon kypsymiseen, joten monin paikoin Intiaa kärsitään nyt ruokapulasta. Kasteluveden puuttuessa Intian vilja-aittoina tunnetut alueet raportoivat menettäneensä pahimmillaan kolme kylvöä. Monin paikoin sadosta on menetetty jopa puolet.
Hoshangabadissa vältyttiin pahimmalta tuholta valtion ”ruokaa työtä vastaan” -työllistämiskampanjan ansiosta. Tämä yhteistyö on turvannut monen kuivuudesta kärsivän pienviljelijän perheen ruokahuollon. Pyrimme Intian hallituksen kanssa tekemään yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla kyläläisille päivätyötä rakennustyömailla. Yhden päivän työllä voi varmistaa perheelleen lähes kuukauden riisiannoksen. Viime vuoden aikana olemme erityisesti panostaneet kylissä annettavaan koulutukseen. Maataloustekniikkaa sekä tehokkuutta lisäämällä voidaan merkittävästi parantaa köyhänkin pienviljelijän hyvinvointia.
Vuoroviljelyyn siirtymisellä, vastustuskykyisemmillä viljelylajikkeilla ja karjaeläimillä vähennetään tuotannon tappioita. Yhteistyönä on myös pyritty kehittämään korvaavia tai vaihtoehtoisia tulonhankkimiskeinoja: esimerkiksi 30 kyläläistä on saanut kirjanpidon perusteisiin koulutuksen. He toimivat nyt oma-apuryhmien rahastonhoitajina. Osa koulutetuista on avannut pienen kyläkaupan ja saa näin kipeästi kaipaamaansa lisäansiota. Ilahduttava esimerkki toivosta tulee Malen kylästä. Siellä eräs oma-apuryhmä on aloittanut ikkunoiden kehysten sekä ikkunaluukkujen laajamittaisen tuotannon saatuaan ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseksi.
Läpinäkyvää kylätoimintaa
Hoshangabadin alueella sijaitsevassa Mangarian kylässä on aloitettu terveysvalistus, rakennettu vesitankki ja korjattu koulurakennusta.
"Olemme aloittaneet kaikille avoimet kyläkokoukset. Vähintään kerran kuukaudessa kokoonnumme keskustelemaan kylän asioista, suunnittelemaan ja päättämään. Ennen kylässä pidettiin vain kylähallituksen sisäpiirikokouksia, joissa otettiin vastaan lahjuksia", kyläkoulun opettaja Rajeev Kumar Sahu kertoo.
Kyläkokouksissa toiminta on läpinäkyvää. Ihmiset tietävät mitä tapahtuu ja voivat keskustella hyödynsaajista ja siitä mikä on oikein ja mikä väärin. "Päädymme aina yhteispäätökseen, vaikkeivät kaikki olisikaan samaa mieltä."
Nyt ihmiset tietävät oikeuksistaan ja miten kehitysohjelmia tulee toteuttaa. Keskustelu on laadukasta. Kyläjohtaja Hari Ram Dhurbayn mielestä naisten on tärkeää osallistua päätöksentekoon.
"Heidän tietämyksensä on hyvä panos kylällemme. Naisten kohtaamat haasteet ovat erilaisia kuin meidän miesten ongelmat. Naiset saavat perinteisesti tietonsa kylän asioista siten, että aviomiehet kertovat asioista vaimoilleen kokousten jälkeen ja vaimot taas viestittävät uutiset eteenpäin muille kyläläisille esimerkiksi vedenhakumatkoilla."
Koska naisten ei ole ollut soveliasta puhua miesten edessä, he antavat palautetta aviomiestensä kautta. Aluekehitysohjelman myötä muutosta tähän vaivalloiseen kommunikointiin on jo tapahtunut; naiset osallistuvat yhä enemmän kodin ulkopuoliseen elämään, käyvät töissä ja käyttävät äänivaltaansa kokouksissa.
Toivottu ja pelätty avioliitto
Intialaisen kylän arkeen kuuluvat ilman muuta myös häät. Hinduperheessä naisen vanhemmat käyvät läpi sopivia miehiä samasta kastista tai hyvästä perheestä. Vanhemmat, yleensä äidit, käyvät alustavat keskustelut ja vierailevat toistensa luona. Joskus nuoret voivat viettää muutaman minuutin keskustellen kahden. Nuoren parin horoskooppeja vertaillaan ja mahdollinen hääpäiväkin määräytyy suotuisan kuun ja auringon mukaan. Tänä vuonna helmikuussa oli ainoastaan yksi suotuisa päivä. Tuona päivänä yksin Delhissä pidettiin 30 000 hääseremoniaa.
Koulutusta kaikille lapsille
Kylän kouluissa tilat ja laitteet ovat olemattomat, ja lapset menevät koulupäivän jälkeen peltotöihin tai huolehtivat karjasta.
"Vanhempien ymmärrystä koulutuksesta tulisi lisätä. Jotkut lapset ovat opiskelleet 12. luokalle saakka ja osaavat esimerkiksi lukea kirjeitä vanhemmilleen. He neuvovat muita tekemään oikeita päätöksiä. Näissä perheissä koulutusta arvostetaan, he näyttävät mallia muille", Rajeev sanoo.
Koulutuksen arvostuksen vahvistamiseksi olemme kohdekylien peruskoulujen kanssa toteuttaneet laajan koulutuspaketin. Viime vuonna koulutukseen osallistui satoja oppilaita ja kymmeniä opettajia. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Oppimisympäristöt ovat nyt positiivisempia ja koulunkäyntiin suhtaudutaan entistä myönteisemmin.
Köyhyydessä elävän lapsen elämässä lähtee turvallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattaminen ja luominen pienistä hyvistä teoista. Minusta te kummit olette pienten hyvien tekojen alkulähde. Taloudellinen tuki on luonnollisesti jo osoitus siitä. Kirjeillänne voitte rohkaista lasta ja vanhempia terveellisen ruokavalion ja säännöllisen sekä kattavan koulutuksen toteutumiseksi. Pienet arkiset kuulumiset ja mietteet elämän poluilta kirjeissä antavat intialaiselle isälle ja äidille kannustavan esimerkin siitä, että hyvän elämän voi kokea vain elämällä päivän kerrallaan. Haluan kiittää sinua merkittävästä panoksesta Hoshangabadin kylien ja lasten tulevaisuuden kehittämisessä.
Juha Valta
ohjelmakoordinaattori
Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
