Näin World Vision auttaa
Kalpitiyan hanke toimii maaseutukylissä, joissa asuu noin 80 000 ihmistä. Aluekehitysohjelman piirissä heistä on noin 29 000, joista 49 % on kristittyjä, 34 % muslimeja, 9 % hinduja ja 8 % buddhalaisia. Etniseltä taustaltaan asukkaista 45 % on singaleeseja ja tamileja 21 %. Lisäksi alueella on noin 35 000 maan sisäistä pakolaista, joista suurin osa on muslimeja.
Kalpitiyan aluekehitysohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat lapset, erityisesti alle 5-vuotiaat, tytöt ja lapsityöläiset, naiset, erityisesti raskaana olevat, pienten lasten äidit ja yksinhuoltajat, ilman riittävää toimeentuloa olevat maanviljelijät ja kalastajat sekä syrjäisillä alueilla asuvat perheet ja erilaisten katastrofien uhrit.
Pääyhteistyökumppani on Sri Lankan World Vision, joka vastaa ohjelman toteutuksesta ja varojen käytöstä. Yhteistyötä tehdään eri ruohonjuuritason yhdistysten ja valtiollisten toimijoiden kanssa, erityisesti hallituksen terveysviranomaisten kanssa.
Ensimmäisen toteuttamisvaiheen aikana terveydenhuollossa on keskitytty parantamaan alueen vesi- ja ympäristöhuoltoa ja kohentamaan alueen neuvolaverkostoa.
Aliravitsemuksesta kärsivien lasten äideille on järjestetty koulutusohjelmia, joissa vanhempia on neuvottu terveellisen ja edullisen lähiruuan valmistamisessa. Perheitä on myös kannustettu kasvimaiden viljelyyn ja siipikarjan kasvatukseen sekä uusien elinkeinojen luomiseen.
Yhteisöjen kapasiteettia omien voimavarojensa identifiointiin ja käyttöönottoon on vahvistettu muun muassa perhekohtaisilla kehityssuunnitelmilla. Asukkaita on kannustettu yhdistämään voimansa ja organisoitumaan pienryhmiksi.
Lisäksi väestölle on tarjottu lasten suojeluun ja oikeuksiin liittyvää tietoa, ja lasten osallistumista lasten kerhojen toimintaan on tuettu.
Haasteena ovat alueen laajuus ja monien kylien syrjäisyys. Lisäksi puhtaan juomaveden puute ja ympäristön saastuminen, sekä perheiden toimeentulon epävakaisuus ja viljelymaan vähäisyys aiheuttavat monia haasteita.
|
Sri Lanka (ent. Ceylon) on Intian kaakkoispuolella sijaitseva saarivaltio. Maata ovat hallinneet aikoinaan niin portugalilaiset, hollantilaiset kuin brititkin. Itsenäisyyden saarivaltio sai vuonna 1948 Isosta Britanniasta.
Pääosin tasangosta muodostuvan saarivaltion pääelinkeino on maatalous. Tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluu Suomessakin tunnettu Ceylonin tee. Maa on tunnettu myös mausteista ja jalokivistään.
Vanha buddhalainen kulttuuri muinaisine kaupunkeineen, temppeleineen ja pyhiinvaelluspaikkoineen kertoo maan rikkaasta kulttuuriperinnöstä. Buddhalaisuuden lisäksi maassa tunnustetaan myös hindulaisuutta, kristinuskoa ja islaminuskoa.
Eri kulttuurien yhteistyöelo ei ole kuitenkaan aina sujunut kitkatta. Lähihistoriaa ja nykypäivää on varjostanut maan kahden suurimman etnisen ryhmän, singaleesien ja tamilien välinen konflikti, joka vuonna 1983 äityi sisällissodaksi. Taistelut jatkuivat osittaisina aina vuoteen 2002, jolloin Norjan johtamat neuvottelut aikaansaivat tulitaukosopimuksen.
Vuoden 2006 alussa taistelut itsenäistä tamilialuetta ajavan LTTE:n (Liberation Tigers of Tamil Eelam) ja Sri Lankan armeijan välillä puhkesivat uudestaan, ja laajenivat sittemmin täysimittaiseksi sisällissodaksi. Sri Lankan 26 vuotta kestänyt sisällissota päättyi toukokuussa 2009, kun hallituksen joukot ajoivat nurkkaan itsenäisyyttä vaatineet tamilisissit. Sota vaati 70 000 – 150 000 ihmisen hengen ja ajoi 270 000 kodeistaan maan sisäisiksi pakolaisiksi. Sisällissodan lisäksi Sri Lanka on kärsinyt pahoin 26.12.2004 maata kohdanneesta tsunamista, jossa menehtyi 40 000 ihmistä, ja sadat tuhannet joutuivat jättämään kotinsa.
Sri Lankan armeijan ja sissien kylvämät miljoonat maamiinat ovat tehneet laajoja alueita asumattomiksi. Taistelut ovat tuhonneet myös viljelymaata, mikä on heikentänyt ruokaturvaa ja lisännyt aliravitsemusta. Vuoden 2009 alussa maan sisäisiä pakolaisia oli yli puoli miljoonaa.
Lähde: Ulkoasianministeriö
Kuukausittainen arkisto: syyskuu 2011
Kalpitiyan vesijuoksusta vuoden varainhankintateko – kiitos osallistujille!
Suomen World Visionin ja R-kioskin ärrävesijuoksutempauksen ympärille nivoutunut kampanja on sai eilen tunnustuksen vuoden varainhankintatekona VaLa Awards 2011 -tilaisuudessa. Lämmin kiitos ja halaus kaikille vesijuoksuun osallistuneille – ilman teidän apuanne koko projekti olisi jäänyt toteuttamatta ja vesilaitos rakentamatta! Kampanjan tavoitteena … Lue lisää
Kalpitiya
Suomen World Visioninin
aluekehitysohjelma Sri Lankassa
Merja Tikkanen
ohjelmakoordinaattori
Suomen World Vision
Koulutus, lasten terveys, toimeentulo
Ruohonjuuritason yhdistykset ja valtiolliset toimijat
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen.
- Laadukaan kouluopetuksen ja turvallisen oppimisympäristön takaaminen
- Perheiden taloudellisen hyvinvoinnin parantaminen
- Kohdeyhteisöjen terveystilanteen parantaminen
Hyvä kummi,
pitkästä sisällissodasta hiljalleen toipuvassa Sri Lankassa on Kalpitiyan aluekehitysohjelma päässyt hyvään vauhtiin. Vuonna 1983 alkanut sisällissota päättyi Sri Lankassa vihdoin toukokuussa 2009. Sodan seurauksena maahan jäi noin 270 000 maansisäistä pakolaista, joista 35 000 asuu Kalpitiyan alueella. Kalpitiyan kokonaisväestömäärä on noin 82 000. Suurimmat etniset ryhmät ovat sinhaleesit 43 %, muslimit 40 % ja tamilit 17 %. Kaikeksi onneksi etniset ristiriidat eivät näy yksittäisen ihmisten välillä, vaan yhteiselo sujuu rauhaisasti.
Vierailin Kalpitiyan alueella viime vuoden loppupuolella ja pääsin näkemään, että asiat ovat ensimmäisenä toimintavuotena edenneet aluekehitysohjelmassa toivotusti. Tällä hetkellä Kalpitiyassa on yli 300 eri etnisiin ryhmiin kuuluvaa kummilasta, joilla on suomalainen kummi.
Terveyspalvelut työsarkana
Aluekehitysohjelmavierailun keskeisimmäksi ilonaiheeksi jäi äitien ja lasten merkittävästi kohentunut ravitsemustila ja terveydenhoidossa on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Minniya-nimiseen kylään on perustettu World Visionin ja kyläläisten yhteistyönä terveysklinikka kaupungintalon yhteyteen. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit pääsevät kohtuullisessa ajassa julkisiin terveyspalveluihin jonottamatta tuntikausia.
Itselleni vierailun mieleenpainuvin tapahtuma oli käynti Alankudan kylän neuvolassa, jossa lääkäri kävi maanantaisin tekemässä terveystarkastuksia raskaana oleville naisille ja heidän lapsilleen. Paikka oli tupaten täynnä äitejä pienten lastensa kanssa, ja lääkäri joutui kiireen vuoksi vastaanottamaan asiakkaita liukuhihnamaiseen tyyliin. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että uusille terveysklinikoille ja terveyspalveluiden kohentamiselle on alueella huutava tarve.
Terveysvalistukseen liittyen kylän asukkaat ovat määritelleet paikallisista perheistä ne, joilla ei vielä ole käytössään minkäänlaisia saniteettitiloja. Näille 76 perheille on nyt alettu rakentaa vessoja. Hygieniavalistus ja saniteettitilojen kohentaminen edistää lasten terveyttä, ehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa lasten päivittäiseen elämään niin kotona kuin koulussakin. Aikaisempaa terveempinä he pystyvät osallistumaan säännöllisesti kouluopetukseen.
Ohjelma-alueelle on perustettu jo 15 lasten kerhoa, joissa toimii aktiivisesti lähes 900 lasta ja nuorta. Kerhojen jäsenet ovat käyneet vilkasta vuoropuhelua yhteisöjen johtajien ja ohjelmatyöntekijöiden välillä. Näiden keskustelujen perusteella on saatu kartoitettua lasten elämään liittyviä puutteita. Kartoitusten ansiosta lasten kerhot ovat onnistuneet saamaan 17 minikirjastoa sekä erilaisia urheiluvälineitä. Viime vuoden aikana lasten kerhojen osallistujat tekivät yhteistyössä yhteisön aikuisten järjestöjen kanssa ympäristön puhdistamiskampanjan, jossa hävitettiin dengue-kuumetta levittävien hyttysten lisääntymispaikkoja.
Lasten kerhojen ja muiden järjestöjen yhteistyönä on järjestetty myös lukuisia valistusohjelmia lasten oikeuksista ja lasten suojelusta. Koulutuksissa heille on painotettu etnisten ryhmien välisen yhteistyön ja luottamuksen merkitystä. Tällä pyritään lisäämään lasten aktiivista kuuntelu- ja auttamishalua sekä heidän kykyään rauhanrakennukseen.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes 500 yhteisön jäsentä osallistui luku- ja kirjoitustaito-opetukseen, jota tarjottiin sekä sinhalan että tamilin kielellä.
Kalpitiyan vammaiset lapset ovat olleet yhteisöissään hyvin huonossa asemassa, eivätkä ole saaneet juuri minkäänlaista tukea tai yhteiskunnan palveluja. World Vision ja muut kansalaisjärjestöt ovat tehneet yhteistyönä peruskartoitusta alueen vammaisista lapsista ja heidän tarpeistaan. Tällä hetkellä kartoituksen tuloksia analysoidaan, jotta vammaiset lapset saataisiin mukaan kouluopetukseen.
Kuluneen toimintavuoden merkittävin alueen lapsiin liittyvä tapahtuma oli epäilemättä Tikiri Shilpa -ohjelma, joka oli silminnähden koko yhteisön ylpeydenaihe. Ohjelmassa lapsille tarjottiin monipuolista koulutusta ja tietoa lasten oikeuksista ja muista heitä koskevista asioista. Samalla lukulapsia kannustettiin aktiiviseen osallistumiseen lasten kerhoissa. Koulutuksen jälkeen 68 alueen eri etnisiin ryhmiin kuuluvaa lasta pääsi myös esiintymään videolla, joka esitettiin televisiossa koko maassa.
Vesiturva on Kalpitiyan alueella erittäin heikko, jonka takia alueen vesitilanteeseen ollaan kartoittamassa kestävää ratkaisumallia.
Lähes kaikki ongelmat alueella nivoutuvat tavalla tai toisella puhtaan juomaveden puuttumiseen. Juomaveden puuttuminen lisää monia terveysongelmia kuten ripulia, veden korkeasta nitraattipitoisuudesta johtuvaa syntyperäistä blue baby -syndroomaa,
jossa vauvan verenkiertoon ei pääse tarpeeksi happea, sekä muita vesiperäisiä sairauksia.
Veden saatavuus vaikuttaa myös lasten koulunkäyntiin, sillä kouluissa ei välttämättä aina ole tarjolla puhdasta juomavettä. Vierailimme paikallisessa koulussa, jonne tuli puhdasta vettä joka toinen päivä 20 minuutin ajan ja joka laskettiin hiekkaan kaivettuun säiliöön.
Köyhimmille kalpitiyalaisperheille olemme luoneet uusia tulonhankintakeinoja tukemalla pienyrittäjyyttä ja järjestämällä erilaisia koulutuksia, esimerkiksi harjojen ja vaatteiden valmistamista. Erityisen lainaohjelman avulla koulutuksiin osallistuneet
henkilöt saavat pääomaa oman yrityksensä perustamiseksi. Näin esimerkiksi eläinten kasvatuksesta oppia saaneet perheet ovat hankkineet pienlainan turvin vuohia, kanoja tai lehmiä.
Yhteisöt voimaantumassa
Yhteisöjen omien järjestöjen ja omaapuryhmien tukeminen on ollut Kalpitiyassa tärkeää yhteisöjen voimaantumiseksi. Erityisen ilahduttavaa on, että alueelle on saatu luotua sellainen keskustelufoorumi, jossa yhteisön heikossa asemassa olevat ryhmät voivat nyt tuoda oman äänensä kuuluville. Samalla taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille on järjestetty heidän elämäntilanteisiinsa liittyviä erityiskoulutuksia ja autettu heitä tulevaisuuden suunnittelussa. Tämä on helpottanut perheitä tarkastelemaan elämäänsä uudesta näkökulmasta. Ulkopuolisen kannustuksen innoittamana osa vanhemmista on onnistunut aloittamaan säästämisen lastensa tulevaisuuden varalle.
Kalpitiyan asukkaita on rohkaistu organisoitumaan ja analysoimaan yhteisön haasteita, ja etsimään niihin vastauksia itsenäisesti. Aktiiviseen verkostoitumiseen on pyritty muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Samalla yhteisöjen omaa toimintakykyä on lisätty ja niitä on rohkaistu aktiiviseen osallistumiseen passiivisen avunsaajan roolin sijaan. Myös tietoa lasten asemasta ja hallituksen tarjoamista palveluista on levitetty. Yhteisöt ovatkin olleet osallistumisessaan hyvin oma-aloitteisia, ja tietoisuuden kasvettua ne nostaneet esille monia sellaisia lapsiin liittyviä aiheita, joista aiemmin oli tapana vaieta. Tulevaisuuden kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja asukkaat itse näkevät yhteisöjensä ongelmille.
Kiitos sinulle kummi, että olet aloittanut kanssamme matkan, jonka varrella takaamme Kalpitiyan lapsille entistä paremmat elinmahdollisuudet.
Lämpimin ajatuksin sinua kiittäen,
Merja Tikkanen
ohjelmakoordinaattori
Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
