Näin World Vision auttaa
Kirewan ohjelma-alueella on 39 kyläyhteisöä. Ohjelman kohderyhmänä on alueen 21 000 asukasta. Väestöstä yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelma tukee nuoria, orpoja ja riskiryhmään kuuluvia lapsia sekä naisia ja aidsia sairastavia ja heidän perheitään.
Vuosina 2007–2009 tehdyissä lähtötason kartoituksissa Kirewan alueen asukkaiden hyvinvoinnissa selvisi monia vakavia puutteita. Yhteisöllä on pulaa ruoasta sekä ravitsemustiedosta varsinkin lasten osalta. Suuria puutteita on myös yhteisön terveys- ja hygieniakäytänteissä sekä koulujen tasossa.
Parhaiden tulosten aikaansaamiseksi ohjelma on päättänyt keskittää huomionsa vuosina 2009–2013 hiv-pandemian hillitsemiseen, ehkäisyyn ja hoitoon sekä yhteisön ruokaturvan rakentamiseen. Ohjelman seuraavissa vaiheissa tartutaan laajemman terveyden ja koulutuksen kysymyksiin.
Suuri osa Kirewan lapsista saa yksipuolista vahvasti hiilihydraatteihin painottuvaa ravintoa. Ruokaa ei ole jäänyt varastoon, koska peltojen tuottavuus on ollut huono. Vain joka seitsemäs kirewalainen maanviljelijä käytti lähtötilanteessa minkäänlaisia viljelystuloksia parantavia keinoja kuten luomulannotteita tai parempia siemenlaatuja. Kuitenkin 94% kirewalaisista on maanviljelijöitä ja suurin osa Kirewan maa-alasta (95 %) on varattu kotitalouksien viljelyyn ja karjanhoitoon. Maankäyttö ei ole ollut luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen mukaista, koska metsitystä ja alueen energiakysymyksiä ei ole huomioitu.
Ohjelman kahtena ensimmäisenä vuonna on keskitytty varsinkin ruokaturvakysymyksiin lisäämällä asukkaiden tietoja ja taitoja ravinnosta, viljelystä ja ympäristönsuojelusta. Kirewan 13 maanviljelijöiden ryhmää ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, joka parantaa viljelijöiden mahdollisuutta ansaita riittävä toimeentulo elinkeinollaan.
Vuonna 2010 järjestettiin alueen ensimmäiset maanviljelijöiden messut, jossa 2000 viljelijää ja perheenjäsentä vaihtoivat aktiivisesti tietoa ja taitoa parhaista viljelystekniikoista ja lajikkeista. Paremmilla viljely-, jalostus- ja markkinointimenetelmillä turvataan lasten ja perheiden ruokahuolto kestävällä tavalla.
Hiv-työssä keskitytään sekä hiv-tartuntojen leviämisen ehkäisyyn että hiviin liittyvän stigman vähentämiseen. Yhteisöön koulutetaan vapaaehtoisia, jotka vierailevat säännöllisesti heikoimpien perheiden luona. Näille hoivakomiteoille annetaan koulutusta ja kimmokkeita pienyrittäjyyteen, jotta yhdistysten toiminta saadaan kestäväksi ja itsenäiseksi. Nuorille annetaan seksuaalivalistusta ja hiv-positiivisille asukkaille järjestetään psykologista tukea.
Rakentamalla työ paikallisten asukkaiden varaan ja heidän kanssaan alusta lähtien taataan työn pysyvyys ja tulosten kestävyys alueella.
|
Suomen World Visionilla on Ugandassa kolme avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Ugandan World Vision. Uusin kummilapsihanke käynnistyi vuonna 2007 Kirewassa. Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten aseman parantamiseen, koulunkäynnin edistämiseen sekä terveyspalveluiden ja -kasvatuksen (erityisesti hiv/aids -tietoisuuden) lisäämiseen. Tärkeitä teemoja ovat myös hygieniatilanteen kohentaminen, perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantaminen sekä yhteisön organisoitumisen kehittäminen.
Uganda sijaitsee päiväntasaajalla Victoriajärven pohjoispuolella erittäin hedelmällisellä maaperällä. Pohjoisessa on savannialueita ja etelässä lähellä Ruandan rajaa on laajoja metsäalueita. Ruandan lisäksi muita Ugandan naapurimaita ovat Kongon demo-kraattinen tasavalta, Sudan, Kenia ja Tansania.
Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Toisin kuin monessa muussa Afrikan maassa maanomistus säilyi ugandalaisilla siirtomaavallan aikana. Brittivallan aikana virkamiehistö oli hyvin koulutettua, paikallishallinto toimi hyvin ja liikenneyhteydet olivat maanosan parhaat.
Siirtomaa-aikana sisäiset jännitteet kasvoivat. Kansanryhmien välisten ristiriitojen lisäksi maassa oli vihamielisyyksiä protestanttien ja katolisten välillä. Myös muslimien ja kristittyjen välillä oli jännitteitä. Maa ajautui sisällissotaan ja diktatuuriin ja näin itsenäisen maan kaksi ensimmäistä vuosikymmentä täyttyivät väkivallasta. Vuoteen 1986 mennessä maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä infrastruktuuri olivat tuhoutuneet lähes täysin.
Ugandan virallinen kieli on englanti. Lisäksi maassa puhutaan paikallisia kieliä, joista tärkeimmät ovat luganda ja swahili. Ugandassa toimii valtion radio ja maassa julkaistaan runsaasti sanomalehtiä. Suurin osa väestöstä asuu maaseudulla ja elää omavaraistaloudessa.
Kansalaisille sananvaltaa Kirewassa
Viikon kuumimpia aiheita ugandalaisessa mediassa on ollut, miten maan tulevat öljytulot jaetaan. Tähän ovat puuttuneet myös monet kansainväliset talousalan tähdet kuten kehitysmaiden talouksiin perehtynyt professori Paul Collier sekä Bill Gates. Ongelmana on, ettei tulonjakoa ole järjestetty läpinäkyvästi. Tämä ei ole … Lue lisää
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä
Ugandan presidentti Yoweri Museveni ilmoitti viime viikolla veteraanien päivän muistojuhlassa, että maan maatalousohjelman johto joutuu remontin eteen. NAADS-ohjelman (National Agricultural Advisory Services) tehottomuus on tunnettu tosiasia Ugandassa ja tullut usein esille myös kenttävierailuiden yhteydessä. Kansallisella tasolla käydään säännöllisesti keskustelua maatalousvirkamiesten … Lue lisää
Viimeisimmät artikkelit
Arkistot
Kituntu
Suomen World Visionin kummilapsihanke Ugandassa
Saara Nokelainen
ohjelmakoordinaattori
Suomen World Vision
Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen
Hyödynsaajat sekä paikallishallinto ja muut järjestöt
Vahvistaa Kirewan yhteisön kykyä selvitä hivin ja aidsin sekä laajamittaisen köyhyyden haasteista.
1. Lasten hyvinvoinnin parantuminen
2. Kotitalouksien parantunut ruokaturva ja tulonhankinta
3. Yhteisön parantunut toimintakyky käsitellä hiv ja aids -pandemian vaikutuksia
Maailmanlaajuinen ruoan hinnan nousu on vaikuttanut erityisesti köyhiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden tuloista suurin osa kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin. Ruohonjuuritasolla tämä näkyy heikentyneenä ruokaturvana, sillä esimerkiksi Ugandassa hirssin hinta on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana. Kirewassa on aloitettu vuonna 2008 valmistuneen hankesuunnitelman toteutus, jonka yhtenä välittömänä tavoitteena on kotitalouksien ruokaturvan ja toimeentulon parantaminen.
Hankkeessa parannetaan varsinkin yhteisön heikoimpien perheiden viljely- ja karjanhoitokäytänteitä. Näin turvataan perheiden lasten ruokahuolto kestävällä tavalla. Lisäksi hankkeessa järjestetään yhteisöllisiä tukipalveluita aidsin ehkäisyyn, hoitoon ja vaikuttamistyöhön. Yhteisöjä ja paikallisviranomaisia koulutetaan yhdessä huomioimaan luonnontaloudellisesti kestävä kehitys. Alueella toteutetaan yhteisöpohjainen metsityshanke, jossa ihmisiä rohkaistaan ja ohjataan suunnittelemaan sopiva puusto omalle hallitsemalleen alueelle.
Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
