Näin World Vision auttaa

Kirewan ohjelma-alueella on 39 kyläyhteisöä. Ohjelman kohderyhmänä on alueen 21 000 asukasta. Väestöstä yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelma tukee nuoria, orpoja ja riskiryhmään kuuluvia lapsia sekä naisia ja aidsia sairastavia ja heidän perheitään.

Vuosina 2007–2009 tehdyissä lähtötason kartoituksissa Kirewan alueen asukkaiden hyvinvoinnissa selvisi monia vakavia puutteita. Yhteisöllä on pulaa ruoasta sekä ravitsemustiedosta varsinkin lasten osalta. Suuria puutteita on myös yhteisön terveys- ja hygieniakäytänteissä sekä koulujen tasossa.

Parhaiden tulosten aikaansaamiseksi ohjelma on päättänyt keskittää huomionsa vuosina 2009–2013 hiv-pandemian hillitsemiseen, ehkäisyyn ja hoitoon sekä yhteisön ruokaturvan rakentamiseen. Ohjelman seuraavissa vaiheissa tartutaan laajemman terveyden ja koulutuksen kysymyksiin.

Suuri osa Kirewan lapsista saa yksipuolista vahvasti hiilihydraatteihin painottuvaa ravintoa. Ruokaa ei ole jäänyt varastoon, koska peltojen tuottavuus on ollut huono. Vain joka seitsemäs kirewalainen maanviljelijä käytti lähtötilanteessa minkäänlaisia viljelystuloksia parantavia keinoja kuten luomulannotteita tai parempia siemenlaatuja. Kuitenkin 94% kirewalaisista on maanviljelijöitä ja suurin osa Kirewan maa-alasta (95 %) on varattu kotitalouksien viljelyyn ja karjanhoitoon. Maankäyttö ei ole ollut luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen mukaista, koska metsitystä ja alueen energiakysymyksiä ei ole huomioitu.

Ohjelman kahtena ensimmäisenä vuonna on keskitytty varsinkin ruokaturvakysymyksiin lisäämällä asukkaiden tietoja ja taitoja ravinnosta, viljelystä ja ympäristönsuojelusta. Kirewan 13 maanviljelijöiden ryhmää ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, joka parantaa viljelijöiden mahdollisuutta ansaita riittävä toimeentulo elinkeinollaan.

Vuonna 2010 järjestettiin alueen ensimmäiset maanviljelijöiden messut, jossa 2000 viljelijää ja perheenjäsentä vaihtoivat aktiivisesti tietoa ja taitoa parhaista viljelystekniikoista ja lajikkeista. Paremmilla viljely-, jalostus- ja markkinointimenetelmillä turvataan lasten ja perheiden ruokahuolto kestävällä tavalla.

Hiv-työssä keskitytään sekä hiv-tartuntojen leviämisen ehkäisyyn että hiviin liittyvän stigman vähentämiseen. Yhteisöön koulutetaan vapaaehtoisia, jotka vierailevat säännöllisesti heikoimpien perheiden luona. Näille hoivakomiteoille annetaan koulutusta ja kimmokkeita pienyrittäjyyteen, jotta yhdistysten toiminta saadaan kestäväksi ja itsenäiseksi. Nuorille annetaan seksuaalivalistusta ja hiv-positiivisille asukkaille järjestetään psykologista tukea.

Rakentamalla työ paikallisten asukkaiden varaan ja heidän kanssaan alusta lähtien taataan työn pysyvyys ja tulosten kestävyys alueella.

Ryhdy kummiksi

Suomen World Visionilla on Ugandassa kolme avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Ugandan World Vision. Uusin kummilapsihanke käynnistyi vuonna 2007 Kirewassa. Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten aseman parantamiseen, koulunkäynnin edistämiseen sekä terveyspalveluiden ja -kasvatuksen (erityisesti hiv/aids -tietoisuuden) lisäämiseen. Tärkeitä teemoja ovat myös hygieniatilanteen kohentaminen, perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantaminen sekä yhteisön organisoitumisen kehittäminen.

Uganda sijaitsee päiväntasaajalla Victoriajärven pohjoispuolella erittäin hedelmällisellä maaperällä. Pohjoisessa on savannialueita ja etelässä lähellä Ruandan rajaa on laajoja metsäalueita. Ruandan lisäksi muita Ugandan naapurimaita ovat Kongon demo-kraattinen tasavalta, Sudan, Kenia ja Tansania.

Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Toisin kuin monessa muussa Afrikan maassa maanomistus säilyi ugandalaisilla siirtomaavallan aikana. Brittivallan aikana virkamiehistö oli hyvin koulutettua, paikallishallinto toimi hyvin ja liikenneyhteydet olivat maanosan parhaat.

Siirtomaa-aikana sisäiset jännitteet kasvoivat. Kansanryhmien välisten ristiriitojen lisäksi maassa oli vihamielisyyksiä protestanttien ja katolisten välillä. Myös muslimien ja kristittyjen välillä oli jännitteitä. Maa ajautui sisällissotaan ja diktatuuriin ja näin itsenäisen maan kaksi ensimmäistä vuosikymmentä täyttyivät väkivallasta. Vuoteen 1986 mennessä maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä infrastruktuuri olivat tuhoutuneet lähes täysin.

Ugandan virallinen kieli on englanti. Lisäksi maassa puhutaan paikallisia kieliä, joista tärkeimmät ovat luganda ja swahili. Ugandassa toimii valtion radio ja maassa julkaistaan runsaasti sanomalehtiä. Suurin osa väestöstä asuu maaseudulla ja elää omavaraistaloudessa.

Kansalaisille sananvaltaa Kirewassa

Copy of IMG_2181

Viikon kuumimpia aiheita ugandalaisessa mediassa on ollut, miten maan tulevat öljytulot jaetaan.  Tähän ovat puuttuneet myös monet kansainväliset talousalan tähdet kuten kehitysmaiden talouksiin perehtynyt professori Paul Collier sekä Bill Gates. Ongelmana on, ettei tulonjakoa ole järjestetty läpinäkyvästi. Tämä ei ole uutta Ugandassa.

”Ugandassa on erittäin hyvät suunnitelmat köyhyyden vähentämiseen”, toteaa World Visionin tiedottaja Davinah Nabirye, ”ongelmat ovat toteutuspuolella”. Valtion hallinnon tehottomuus ja läpinäkymättömyys tulevat esille monessa kohtaa Kirewassa vieraillessani. Siksi on erityisen ilahduttavaa, miten hyvin ohjelmamme kansalaisvaikuttamisen menetelmä Citizen Voice and Action on täällä käynnissä. Vieraillessani Kirewan terveysasemalla saan kuulla, että sen äitiysosasto, jonka yhteisö painosti hallinnon rakentamaan valmiiksi kuten budjetissa oli luvattu, on nyt ollut toiminnassa kesäkuuusta lähtien. Kuukaudessa asemalla tehdään n. 30 synnytystä. Vierailuni päivänä talo ja piha ovat täynnä rokotukseen tuotuja lapsia, nuorimmat vain päivän vanhoja.

Kirewalaiset ovat myös saaneet palvelukseensa uuden maanviljelysteknikon. Edellinen valtion maanviljelysneuvonantaja siirrettiin kyläläisten vaatimuksesta virastaan, koska hän ei tehnyt työtään tarpeeksi läpinäkyvästi yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa. ”Kieltaydyimme vastaanottamasta siemeniä istutettavaksi kuivaan aikaan ja kehotimme tulemaan ensi vuoden puolella takaisin”, kuvaa yksi Kirewan maanivljelijöiden yhdistyksen hallituksen jäsenistä sitä, miten paikallisvaikuttaminen on voimaannuttanut maanviljelijöitä. Tämä on uutta Kirewassa.

Tähän artikkeliin on lisätty aiheet Ei kategoriaa ja avainsanat , , . Lisää kestolinkki kirjamerkkeihin. Seuraa kaikkia artikkelin kommentteja tämän artikkelin RSS-syötteellä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Kituntu

Suomen World Visionin kummilapsihanke Ugandassa

Saara Nokelainen
ohjelmakoordinaattori
Suomen World Vision

Painopistealueet

Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen

Hanke
Kirewa
Tyyppi
aluekehitysohjelma
Maa
Uganda
Tila
Käynnissä
Päätoimeentulo
maanviljely, karjanhoito
Alkaa
2007
Päättyy
2022
Asukkaita
34 254
Kummilapsia
500
Pääyhteistyökumppanit
World Vision Uganda
Muut kumppanit

Hyödynsaajat sekä paikallishallinto ja muut järjestöt

Kehitystavoite

Vahvistaa Kirewan yhteisön kykyä selvitä hivin ja aidsin sekä laajamittaisen köyhyyden haasteista.

Välittömät tavoitteet

1. Lasten hyvinvoinnin parantuminen
2.  Kotitalouksien parantunut ruokaturva ja tulonhankinta
3. Yhteisön parantunut toimintakyky käsitellä hiv ja aids -pandemian vaikutuksia

Budjetti
267 717 € vuonna 2011
Hankekoordinaattori
Saara Nokelainen
OECD:n DAC-luokitus
43040
Lisää tietoa
asiakaspalvelu@worldvision.fi
Suurimmat ongelmat

2009

Maailmanlaajuinen ruoan hinnan nousu on vaikuttanut erityisesti köyhiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden tuloista suurin osa kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin. Ruohonjuuritasolla tämä näkyy heikentyneenä ruokaturvana, sillä esimerkiksi Ugandassa hirssin hinta on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana. Kirewassa on aloitettu vuonna 2008 valmistuneen hankesuunnitelman toteutus, jonka yhtenä välittömänä tavoitteena on kotitalouksien ruokaturvan ja toimeentulon parantaminen.

Hankkeessa parannetaan varsinkin yhteisön heikoimpien perheiden viljely- ja karjanhoitokäytänteitä. Näin turvataan perheiden lasten ruokahuolto kestävällä tavalla. Lisäksi hankkeessa järjestetään yhteisöllisiä tukipalveluita aidsin ehkäisyyn, hoitoon ja vaikuttamistyöhön. Yhteisöjä ja paikallisviranomaisia koulutetaan yhdessä huomioimaan luonnontaloudellisesti kestävä kehitys. Alueella toteutetaan yhteisöpohjainen metsityshanke, jossa ihmisiä rohkaistaan ja ohjataan suunnittelemaan sopiva puusto omalle hallitsemalleen alueelle.

Näin autat Kummi-info Katastrofiapu     

Asiakaspalvelu vastaa kysymyksiisi

arkisin klo 8.30 - 16
torstaisin klo 8.30 - 18
puhelin 096 818 300
asiakaspalvelu@worldvision.fi

lahjoitustili: 800013-1821725
Iban FI4580001301821725

Suomen World Vision

Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Jo kymmenet tuhannet suomalaiset ovat kanssamme parantamassa lasten elinoloja, edistämässä oikeudenmukaisuutta ja tuomassa toivoa sinne, missä on äärimmäistä köyhyyttä.

Katsotuimmat sisällöt