Näin World Vision auttaa
Mogotion aluekehitysohjelma sijaitsee Länsi-Keniassa 40 kilometrin päässä Nakurusta ja 200 kilometrin päässä Nairobista luoteeseen. Alueella asuu n. 22 000 ihmistä.
Keskeisiä tavoitteita on puhtaan veden saaminen asukkaitten ulottuville. Lähtötilanteessa perheissä kului päivittäin keskimäärin viisi tuntia veden hankkimiseen. Vuonna 2010 kuudelle koululle hankittiin yhteensä 11 vesisäiliötä, joihin kerätään vettä katoilta. Hedelmäpuiden istutus kouluille jatkuu.
Hiv-valistusta annetaan seminaareissa ja alueelle avatuissa testauspisteissä. Stigma on edelleen merkittävää, vaikka yhä useampi hi-viruksen kantaja on tullut julkisuuteen ja saanut apua. Elintarvikeapua jaettiin kaikkein köyhimmille aidsin koettelemille perheille. Erityisesti koulutusta suunnataan nuoriin ja opettajiin, ja kouluihin perustetaan terveyskerhoja.
Lasten osallistumista yhteiseen päätöksentekoon rohkaistaan lasten parlamentin kautta. Naisten ja tyttöjen asemaa edistetään kiinnittämällä huomiota haitallisiin perinteisiin, kuten sukuelinten silpomiseen ja lapsiavioliittoihin sekä tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Lisäksi pyritään tukemaan naisten ja nuorten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon.
Kenian Mogotion
kummilapsihanketta tukevat:
Cubio Communications Oy
|
Suomen World Visionilla on Keniassa seitsemän avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Kenian World Vision. Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten oikeuksien, aseman ja koulutuksen parantamiseen, hiv- ja aids-tietoisuuden lisäämiseen sekä perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseen. Näiden lisäksi keskeisiä teemoja ovat sukuelinten silpomisen vähentäminen ja vesihuollon parantaminen.
Kenia sijaitsee päiväntasaajalla, Itä-Afrikassa, Intian valtameren rannikolla. Somalian ja Tansanian lisäksi Kenian naapurimaita ovat Uganda, Sudan ja Etiopia.
Keski- ja Länsi-Kenian ylängöt ja suuren hautavajoaman laakso muodostavat Kenian selkärangan. Ylänköjen korkeimmat vuoret ovat Mount Kenya ja Mount Elgon. Kostea rannikko, Länsi-Kenian hedelmällinen Victoriajärven alue ja kuiva pohjoinen muodostavat maan, jossa ilmasto ja pinta-ala on hyvin vaihtelevaa.
Kenia itsenäistyi vuonna 1963. Jännitteitä siirtomaavaltaa vastaan oli nähtävissä jo 1920-luvulla, mutta ne voimistuivat Jomo Kenyattan astuessa yhteisenä johtajana esiin toisen maailmansodan jälkeen. Maan suurimpiin kuuluvan Kikuju-heimon avulla Kenyatta johti vastarintaa, jonka tuloksena oli Kenian itsenäisyys.
Kenian viralliset kielet ovat englanti ja suahili. Lisäksi maassa puhutaan eri heimojen paikallisia kieliä, kuten esimerkiksi kikujua, luthiaa, luoa ja kikambaa. Keniassa on yli 70 heimoa. Kristittyjä on 78%, muslimeja 10% ja heimouskontoihin kuuluvia 10%.
Keniassa noin 60 prosenttia maalla asuvista elää köyhyysrajan alapuolella, ja puolet kenialaisista ansaitsee vähemmän kuin yhden dollarin päivässä. Rikas kymmenesosa on keskittynyt Nairobin ympäristöön, samoin sadattuhannet slummien asukkaat. Köyhimpiä ovat pientaloudet, maattomat ja naisten johtamat kotitaloudet.
- Kuvat & videot
- Vesipäivä
-
Vesipäivä
Kuivuuden seuraukset mykistävät Mogotiossa, Keniassa. Vettä alueella on satanut viimeksi lokakuussa 2010. Vesialtaan pohja on kuivettunut kivikovaksi.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
Ihmiset ja eläimet ovat lujilla, kaikki kuihtuu. Janoiset lampaat seisovat kuumuuden uuvuttamina varjossa eivätkä halua enää liikkua.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
Vettä joudutaan haalimaan yhä kauempaa. Aasien on jaksettava vedenkantoapuna. Vähiin käyneillä vedenottopaikoilla krokotiilit lipuvat muutaman metrin päässä vettä kauhovista naisista ja lapsista.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
Ihmiset ovat kaivaneet vettä kuopan pohjalta tuntikausia. Kuopan seinämät voivat sortua hetkenä minä hyvänsä. Vesi nostetaan neljän ihmisen ketjun kautta ylös ja arvolasti saadaan vedenkantoastioihin.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
Ankaran kaivamisen jälkeen tarjolla on mudasta sakeaa vettä. Vesilastin kanssa kotiin on käveltävä kymmenenkin kilometrin matka.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
World Vision on tukijoidensa turvin lahjoittanut useimmille Mogotion alueen kouluille vesitankkeja, joissa on riittänyt vettä näihin päiviin asti. Nyt tarvitaan kuitenkin apua, jotta puhdas juomavesi koululaisille saadaan turvattua. Seuraavan 2-3 kuukauden aikana kuivuuden vaikutusten lievittämiseen tarvitaan 100 000 euroa.Copyright: Suomen World Vision -
Vesipäivä
470 suomalaisella on kummilapsi kuivudesta kärsivällä Mogotion alueella. 2000 lasta on kuitenkin vielä kummia vailla. Kummien tuella teemme pitkäjänteistä työtä, jotta lapsille ja yhteisöille saataisiin puhdasta vettä, monipuolista ravintoa, koulutusta ja parempi terveys.Copyright: Suomen World Vision
Lasten terveys, hiv- ja aidstyö.
Eri sektoreista vastaavat ministeriöt ja aluehallinnon virkamiehet sekä uskonnolliset yhteisöt. Useat paikalliset kansalaisjärjestöt.
Maaseutuyhteisöjen sosioekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen.
- Vesiperäisten sairauksien vähentäminen Mogotion alueella vuoteen 2021 mennessä,
- Hivin ja aidsin terveydellisten ja sosioekonomisten vaikutusten lieventäminen,
- Lasten elämänlaadun kohentaminen ohjelma-alueella.
Hyvä Mogotion kummi,
terveisiä vehreästä Mogotiosta! Vierailin Keniassa helmikuun lopussa, jolloin niin kutsutut pienet sateet olivat alkaneet vähän etuajassa. Niiden mukana ruoho nousi ja ihmiset ryhtyivät toiveikkaina muokkaamaan peltojaan. Jo nyt näyttää siltä, että eläimille saadaan rehua, ja jos sateet jatkuvat, myös maissin viljely saadaan hyvälle alulle.
Ilmastonmuutos on tuntunut myös Mogotiossa. Viime vuonna sadetta saatiin niukasti ja sitten vuoden vaihteessa naapurialueilla oli rankkasateiden aiheuttamia tulvia, joiden seurauksena kotinsa menettäneille perheille perustettiin telttaleiri Mogotion kaupunkiin.Tulvat eivät koetelleet ohjelma-aluettamme eivätkä kenenkään kummilapsen perhettä.
Lisää kummeja joka päivä
Mogotion vuonna 2007 käynnistetyssä aluekehitysohjelmassa alkukartoitus on valmistunut ja viime vuoden aikana siirryttiin perusteellisen ohjelmasuunnitelman tekoon ja yhteistyön rakentamiseen eri toimijoiden kesken. Noin 400 lapsella on suomalainen kummi ja kummien joukko kasvaa päivittäin. Silti vielä sadat lapset odottavat suomalaiskummin löytymistä!
Aluekehitysohjelman johtajana on aloittanut Fridah Bomett (30), jolla on jo viiden vuoden kokemus ohjelmatyöstä World Visionissa.
"Parasta työssäni on myönteisen muutoksen näkeminen erityisesti lasten elämässä", Fridah kertoo.
Yhteistyö paikallisten kylätoimikuntien, koulujen johtokuntien, kristillisten seurakuntien ja islamilaisen yhteisön sekä lukuisien viranomaistahojen kanssa on käynnistynyt hyvin. Esimerkkinä tästä ovat nuoriso- ja liikuntaministeriön kanssa toteutettu hiv-valistus- ja -testaustoiminta sekä opetusministeriön kanssa järjestetyt opettajien ja vanhempien koulutustilaisuudet.
Lapset hoitavat puuntaimia ja pesevät käsiään
Lapset ovat osallistuneet aktiivisesti yhteisiin toimiin. Kymmenelle koululle on istutettu yhteensä 6500 puuntainta, jokainen lapsi hoitaa ja kastelee kolmea tainta. Hellyttävästi koululaiset ovat tuoneet puidensa juurille kasvamaan myös maissia, papuja ja auringonkukkia.
Lasten terveystilannetta ovat parantaneet kouluille rakennetut vedenkeruujärjestelmät. Sadevesi johdetaan katoilta isoihin vesisäiliöihin, joista saadaan puhdasta juomavettä sekä vettä käsienpesualtaisiin. Moni koululainen lähtee kotiin pieni vesikanisteri mukanaan. Tämä on todella merkittävä parannus, sillä lapset kertovat, että ennen heidän työnään oli kantaa vesi jopa viiden kilometrin päästä.
Kibotanyn koulun rehtori esitteli tyytyväisenä kahta täyttä vesitankkia, joihin mahtuu yhteensä 20 000 litraa vettä. Oppilaat kiikuttivat verrattavaksi ruskeaa vettä, jota tähän saakka on käytetty sekä ruuanlaittoon että peseytymiseen. On helppo uskoa, että puhtaan juomaveden myötä myös lasten terveystilanne paranee. Terveet lapset jaksavat käydä paremmin koulua ja hyödyntää vedenkannosta säästyvää aikaa leikkiin ja läksyjentekoon.
Vierailulla perheessä
7-vuotias Korir Jepkosgei, tuttavallisesti Kosi, on tarmokas kummityttö, joka on sisarensa Marianin (3) kanssa meitä vastassa koulunsa portailla. Autolla jatkamme tyttöjen kotikylään ja sieltä vielä joenuoman poikki perheen talolle. Matkalla Kosi kertoo, että herätys kotona on aamuisin jo kello neljältä. Vielä pimeän aikaan hän lähtee kahden nuoremman sisarensa kanssa koulutaipaleelle, joka kestää kävellen yli kaksi tuntia suuntaansa. Tuntien jälkeen koulussa tarjotaan lounas ja sitten iltapäivällä tytöt kävelevät takaisin kahdeksan kilometrin matkan. Motivaatiota riittää, sillä ylpeänä Kosi kertoo olevansa viidenneksi paras toisluokkalaisista.
"Kaikista hauskinta koulussa on hyppynarulla hyppääminen", hän lisää.
Perheeseen kuuluu tyttöjen lisäksi isoveli ja vanhemmat Peter ja Mary, jotka ottavat vieraat sydämellisesti vastaan. Kosin kummitäti Susanna on perheelle tuttu monista valokuvista, jotka on huolellisesti talletettu perhealbumiin, ja joita on selvästi tutkittu moneen kertaan. Juuri pari viikkoa aiemmin kummi oli lähettänyt perheelle rahalahjan, jolla Kosi oli halunnut koulutarvikkeiden, vaatteitten ja säilytyslaatikon lisäksi ostaa kaksi ikiomaa lammasta. Olipa rahaa vielä jäänyt tarvikkeiden ostamiseen äidin pitämään pieneen kauppaan.
Pihapiirissä kaikki on hyvässä järjestyksessä: mudasta tehty talo, keittiömaja, elintarvikevarasto sekä erillinen vessa ja peseytymistila. Pihalla on lisäksi kanoille oma rakennus sekä vuohille ja lampaille aitaus. Astiat kuivuvat hygieenisesti omassa telineessään ulkopihalla. Mary tarjoilee kurpitsasta tehdystä kalabassista herkullista kirnupiimää, jonka valmistumiseen on mennyt kolme päivää.
Marylla ja Peterillä on suunnitelmissa rakentaa vähitellen pysyvä asunto perheelle. Peterillä on siihen tavallista paremmat edellytykset, sillä hän on opiskellut muurariksi ja rakennusmieheksi. Palkkatyötä ei ole säännöllisesti tarjolla, joten perheen ravinnoksi kasvatetaan eläimiä ja viljellään maata.
Lasten koulupäivien ajan Mary hoitaa pientä elintarvikekioskia, josta saadaan lisätuloja koulumaksujen hoitamiseen. Peter osallistuu yhteisten asioiden hoitoon. Hänen vastuullaan on kylän kasteluallas, jossa eläimet käytetään viikoittain loiseläinten torjumiseksi. Tämän lisäksi hän on kahden koulun johtokunnassa ja paikallisen vesiosuuskunnan johdossa.
Kosi haluaa lähettää kummilleen Susannalle terveisiä:
"Kiitoksia kirjeistä ja kuvista sekä lahjasta. Olen onnellinen omista lampaistani ja kaikesta muusta. Olisi mukavaa, jos kummi voisi joskus tulla käymään meillä Mogotiossa."
Lämmin kiitos kaikille Mogotion kummeille hyvästä yhteisestä alkutaipaleesta,
Ulla Tervo
erityisasiantuntija


Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
