Näin World Vision auttaa

Hyvä Mogotion kummi,

terveisiä vehreästä Mogotiosta! Vierailin Keniassa helmikuun lopussa, jolloin niin kutsutut pienet sateet olivat alkaneet vähän etuajassa. Niiden mukana ruoho nousi ja ihmiset ryhtyivät toiveikkaina muokkaamaan peltojaan. Jo nyt näyttää siltä, että eläimille saadaan rehua, ja jos sateet jatkuvat, myös maissin viljely saadaan hyvälle alulle.

Ilmastonmuutos on tuntunut myös Mogotiossa. Viime vuonna sadetta saatiin niukasti ja sitten vuoden vaihteessa naapurialueilla oli rankkasateiden aiheuttamia tulvia, joiden seurauksena kotinsa menettäneille perheille perustettiin telttaleiri Mogotion kaupunkiin.Tulvat eivät koetelleet ohjelma-aluettamme eivätkä kenenkään kummilapsen perhettä.

Lisää kummeja joka päivä

Mogotion vuonna 2007 käynnistetyssä aluekehitysohjelmassa alkukartoitus on valmistunut ja viime vuoden aikana siirryttiin perusteellisen ohjelmasuunnitelman tekoon ja yhteistyön rakentamiseen eri toimijoiden kesken. Noin 400 lapsella on suomalainen kummi ja kummien joukko kasvaa päivittäin. Silti vielä sadat lapset odottavat suomalaiskummin löytymistä!

Aluekehitysohjelman johtajana on aloittanut Fridah Bomett (30), jolla on jo viiden vuoden kokemus ohjelmatyöstä World Visionissa.

"Parasta työssäni on myönteisen muutoksen näkeminen erityisesti lasten elämässä", Fridah kertoo.

Yhteistyö paikallisten kylätoimikuntien, koulujen johtokuntien, kristillisten seurakuntien ja islamilaisen yhteisön sekä lukuisien viranomaistahojen kanssa on käynnistynyt hyvin. Esimerkkinä tästä ovat nuoriso- ja liikuntaministeriön kanssa toteutettu hiv-valistus- ja -testaustoiminta sekä opetusministeriön kanssa järjestetyt opettajien ja vanhempien koulutustilaisuudet.

Lapset hoitavat puuntaimia ja pesevät käsiään

Lapset ovat osallistuneet aktiivisesti yhteisiin toimiin. Kymmenelle koululle on istutettu yhteensä 6500 puuntainta, jokainen lapsi hoitaa ja kastelee kolmea tainta. Hellyttävästi koululaiset ovat tuoneet puidensa juurille kasvamaan myös maissia, papuja ja auringonkukkia.

Lasten terveystilannetta ovat parantaneet kouluille rakennetut vedenkeruujärjestelmät. Sadevesi johdetaan katoilta isoihin vesisäiliöihin, joista saadaan puhdasta juomavettä sekä vettä käsienpesualtaisiin. Moni koululainen lähtee kotiin pieni vesikanisteri mukanaan. Tämä on todella merkittävä parannus, sillä lapset kertovat, että ennen heidän työnään oli kantaa vesi jopa viiden kilometrin päästä.

Kibotanyn koulun rehtori esitteli tyytyväisenä kahta täyttä vesitankkia, joihin mahtuu yhteensä 20 000 litraa vettä. Oppilaat kiikuttivat verrattavaksi ruskeaa vettä, jota tähän saakka on käytetty sekä ruuanlaittoon että peseytymiseen. On helppo uskoa, että puhtaan juomaveden myötä myös lasten terveystilanne paranee. Terveet lapset jaksavat käydä paremmin koulua ja hyödyntää vedenkannosta säästyvää aikaa leikkiin ja läksyjentekoon.

Vierailulla perheessä

7-vuotias Korir Jepkosgei, tuttavallisesti Kosi, on tarmokas kummityttö, joka on sisarensa Marianin (3) kanssa meitä vastassa koulunsa portailla. Autolla jatkamme tyttöjen kotikylään ja sieltä vielä joenuoman poikki perheen talolle. Matkalla Kosi kertoo, että herätys kotona on aamuisin jo kello neljältä. Vielä pimeän aikaan hän lähtee kahden nuoremman sisarensa kanssa koulutaipaleelle, joka kestää kävellen yli kaksi tuntia suuntaansa. Tuntien jälkeen koulussa tarjotaan lounas ja sitten iltapäivällä tytöt kävelevät takaisin kahdeksan kilometrin matkan. Motivaatiota riittää, sillä ylpeänä Kosi kertoo olevansa viidenneksi paras toisluokkalaisista.

"Kaikista hauskinta koulussa on hyppynarulla hyppääminen", hän lisää.

Perheeseen kuuluu tyttöjen lisäksi isoveli ja vanhemmat Peter ja Mary, jotka ottavat vieraat sydämellisesti vastaan. Kosin kummitäti Susanna on perheelle tuttu monista valokuvista, jotka on huolellisesti talletettu perhealbumiin, ja joita on selvästi tutkittu moneen kertaan. Juuri pari viikkoa aiemmin kummi oli lähettänyt perheelle rahalahjan, jolla Kosi oli halunnut koulutarvikkeiden, vaatteitten ja säilytyslaatikon lisäksi ostaa kaksi ikiomaa lammasta. Olipa rahaa vielä jäänyt tarvikkeiden ostamiseen äidin pitämään pieneen kauppaan.

Pihapiirissä kaikki on hyvässä järjestyksessä: mudasta tehty talo, keittiömaja, elintarvikevarasto sekä erillinen vessa ja peseytymistila. Pihalla on lisäksi kanoille oma rakennus sekä vuohille ja lampaille aitaus. Astiat kuivuvat hygieenisesti omassa telineessään ulkopihalla. Mary tarjoilee kurpitsasta tehdystä kalabassista herkullista kirnupiimää, jonka valmistumiseen on mennyt kolme päivää.

Marylla ja Peterillä on suunnitelmissa rakentaa vähitellen pysyvä asunto perheelle. Peterillä on siihen tavallista paremmat edellytykset, sillä hän on opiskellut muurariksi ja rakennusmieheksi. Palkkatyötä ei ole säännöllisesti tarjolla, joten perheen ravinnoksi kasvatetaan eläimiä ja viljellään maata.

Lasten koulupäivien ajan Mary hoitaa pientä elintarvikekioskia, josta saadaan lisätuloja koulumaksujen hoitamiseen. Peter osallistuu yhteisten asioiden hoitoon. Hänen vastuullaan on kylän kasteluallas, jossa eläimet käytetään viikoittain loiseläinten torjumiseksi. Tämän lisäksi hän on kahden koulun johtokunnassa ja paikallisen vesiosuuskunnan johdossa.

Kosi haluaa lähettää kummilleen Susannalle terveisiä:

"Kiitoksia kirjeistä ja kuvista sekä lahjasta. Olen onnellinen omista lampaistani ja kaikesta muusta. Olisi mukavaa, jos kummi voisi joskus tulla käymään meillä Mogotiossa."

Lämmin kiitos kaikille Mogotion kummeille hyvästä yhteisestä alkutaipaleesta,

Ulla Tervo
erityisasiantuntija