Näin World Vision auttaa
Nabuyogan aluekehitysohjelmassa on 37 kyläyhteisöä. Kohderyhmänä on alueen 15 000 asukasta, joista yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelma tukee nuoria, orpoja ja riskiryhmään kuuluvia lapsia sekä naisia ja aidsia sairastavia ja heidän perheitään.
Vuonna 2007 tehty uudistavan kehityksen alkukartoitus paljasti, että Nabuyogan alueella on lasten terveystilanteessa vakavia puutteita. 42 % kaikista lapsista oli sairastanut ripulia selvitystä edeltävällä kahden viikon jaksolla. Lapsille tarjolla oleva ravinto ei ole riittävän monipuolista, noin 40 % alueen lapsista on kitukasvuisia. Vesipisteitä ei ole riittävästi ja lasten koulunjälkeinen aika kuluu pitkillä vedenkantomatkoilla.
Kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja rakentamalla työ heidän varaansa ja heidän kanssaan alusta lähtien taataan työn pysyvyys ja tulosten kestävyys alueella. Kylissä koulutetaan vapaaehtoisia terveystyöntekijöitä ja kyläkätilöitä. Asukkaita motivoidaan myös vaatimaan itse paikallishallinnolta laatua koulutukseen ja terveyspalveluihin. Kun asukkaat tietävät esimerkiksi terveyshenkilökunnan koulutusvaatimukset, he kykenevät keskustelemaan valtion viranomaisten kanssa ja vaatimaan keskuksiin pätevää henkilökuntaa. Tätä kautta on saatu parannettua myös opettajien sukupuolijakaumaa. Sekä aikuisia että lapsia koulutetaan lasten oikeuksista.
Koulutusta kohennetaan myös peruskoulujen luokkahuoneiden, vessojen ja opettaja-asuntoloiden rakentamisella ja kunnostuksella sekä aikuisten lukutaitokursseilla. Koulujen yhteyteen rakennetut kaivot ovat jo parantaneet alueen hygieniatilannetta ja lasten koulunkäynnin mahdollisuusksia.
Parantuneet viljelymenetelmät ovat jo auttaneet perheitä hankkimaan lisätuloja myyntiinkin riittäneen sadon kautta.
Hiv-pandemian vaikutuksia vastaan taistellaan alueella lisäämällä ihmisten tietoisuutta hivistä ja aidsista, edistämällä tyttöjen oikeuksien toteutumista, järjestämällä vapaaehtoisia testausmahdollisuuksia ja yhteisöllisiä toimintoja aidsin aiheuttaman masennuksen hoitoon. Koulutetut vapaaehtoiset tekevät kotivierailuja haavoittuvimmassa asemassa oleviin perheisiin. Tehty hiv-työ on vähentänyt tautiin liitettyä stigmaa alueella ja voimaannuttanut hiv-positiivisia.
|
Suomen World Visionilla on Ugandassa kolme avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Ugandan World Vision. Uusin kummilapsihanke käynnistyi vuonna 2007 Kirewassa. Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten aseman parantamiseen, koulunkäynnin edistämiseen sekä terveyspalveluiden ja -kasvatuksen (erityisesti hiv/aids -tietoisuuden) lisäämiseen. Tärkeitä teemoja ovat myös hygieniatilanteen kohentaminen, perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantaminen sekä yhteisön organisoitumisen kehittäminen.
Uganda sijaitsee päiväntasaajalla Victoriajärven pohjoispuolella erittäin hedelmällisellä maaperällä. Pohjoisessa on savannialueita ja etelässä lähellä Ruandan rajaa on laajoja metsäalueita. Ruandan lisäksi muita Ugandan naapurimaita ovat Kongon demo-kraattinen tasavalta, Sudan, Kenia ja Tansania.
Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Toisin kuin monessa muussa Afrikan maassa maanomistus säilyi ugandalaisilla siirtomaavallan aikana. Brittivallan aikana virkamiehistö oli hyvin koulutettua, paikallishallinto toimi hyvin ja liikenneyhteydet olivat maanosan parhaat.
Siirtomaa-aikana sisäiset jännitteet kasvoivat. Kansanryhmien välisten ristiriitojen lisäksi maassa oli vihamielisyyksiä protestanttien ja katolisten välillä. Myös muslimien ja kristittyjen välillä oli jännitteitä. Maa ajautui sisällissotaan ja diktatuuriin ja näin itsenäisen maan kaksi ensimmäistä vuosikymmentä täyttyivät väkivallasta. Vuoteen 1986 mennessä maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä infrastruktuuri olivat tuhoutuneet lähes täysin.
Ugandan virallinen kieli on englanti. Lisäksi maassa puhutaan paikallisia kieliä, joista tärkeimmät ovat luganda ja swahili. Ugandassa toimii valtion radio ja maassa julkaistaan runsaasti sanomalehtiä. Suurin osa väestöstä asuu maaseudulla ja elää omavaraistaloudessa.
Lukemisen kulttuuria Ugandaan
Lukeminen ei ole Ugandassa itsestäänselvyys, se on tullut tällä viikolla monesti selväksi. ”Meillä ei ole lukemisen kulttuuria”, kommentoi taksikuskina toimiva journalisti Gerald, kun etsimme kirjakauppaa 100 000 asukkaan Jinjassa. Annamme lopulta periksi saada käsiimme uutta juhlittua ugandanlaista novellikokoelmaa. Pääkaupungin ulkopuolelta … Lue lisää
Äitiyskuolemat herättävät keskustelua ja toimintaa Ugandassa
Keskiviikkona Ugandan perustuslakituomioistuin ottaa käsittelyynsä uraauurtavan vetoomuksen. Kahden synnytyksessä kuoleen ugandalaisnaisen perheet haastavat valtion kantamaan vastuunsa äitiyskuolemista. Vetoomuksen mukaan valtion kyvyttömyys tarjota odottaville äideille perustavanlaatuisia äitiys- ja synnytyspalveluita on nähtävä valtion rikkomuksena turvata kansalaisten oikeus terveyteen sekä oikeus elämään. YK:n … Lue lisää
Tasaista työtä mullistusten keskellä
Uganda on tällä viikolla kansainvälisissä uutisissa. Levottomuus maassa on lisääntynyt, kun oppositiojohtaja Kizza Besigye pidätettiin perjantaina väkivaltaisesti. Oppositio nostattaa painetta maan hallitsevaa presidenttiä Museveniä vastaan ennen ensi viikon seremoniaa, jossa presidentin on tarkoitus vannoa valansa uudelle kaudelle. Levottomuudet ovat levinneet … Lue lisää
Arkistot
Nabuyoga
Suomen World Visionin kummilapsihanke Ugandassa
Saara Nokelainen
ohjelmakoordinaattori
Suomen World Vision
Hiv ja terveys, koulutus
Hyödynsaajat sekä paikallishallinto ja muut järjestöt
Vahvistaa Nabuyogan yhteisön kykyä selvitä hivin ja aidsin sekä laajamittaisen köyhyyden haasteista
- Vapaaehtoehtoisten testauspalvelujen sekä yhteisöllisten tukipalveluiden järjestäminen hiv/aidsin ehkäisyyn, hoitoon ja vaikuttamistyöhön
- Lasten ja perheiden pääsy laadukkaan terveyden ja vesihuollon piiriin
- Lasten koulunkäynnin ja oppimistulosten parantaminen
- Perheiden toimeentulon kohottaminen ja uusien tulonhankintamuotojen kehittäminen
- Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen
Hyvä kummi,
iloiset Ugandan World Visionin työntekijät toivottavat minut ja muutaman viikon kenttäorientaatiojaksolle mukanani tulleen Saara Nokelaisen toimistolle, jossa hallinnoidaan Nabuyogan aluekehitysohjelmaa. Sateet ovat tauonneet ja aurinko lämmittää jo aamun tunteina melkoisesti. Vielä enemmän lämmittää henkilökunnan vastaanotto.
Päivän ohjelmassa on katsaus menneeseen vuoteen, alkaneen vuoden suunnitelmien täsmentäminen ja vierailuja Nabuyogan aluekehitysohjelman piirissä olevien henkilöiden luona. Kokouksessa on aika paketoida vuosi 2009, arvioida työmme vaikutuksia nabuyogalaisten elämään ja keskittää ajatukset tulevalle toimintakaudelle. Mitä kummien tuella ja Suomen valtion myöntämillä kehitysyhteistyövaroilla on saatu aikaan?
Myös miehet uskaltautuvat nyt hiv-testeihin
Robert Kaggwa on yksi aluekehitysohjelman käytännön toteutuksesta vastaavista työntekijöistä. Hän kertaa vuoden 2009 kohokohtia:
– Olemme huomanneet, että ennen vain naiset uskaltautuivat käymään hiv -testissä. Naiset toivat lapset mukanaan ja testauttivat heidät, mikäli uskalsivat. Nyt alamme vähitellen nähdä, että myös miehet uskaltautuvat testattaviksi. Testissä saatetaan käydä jopa perheinä. Jokunen vuosi sitten tämä oli ennenkuulumatonta.
– Asenteet muuttuvat pikku hiljaa. Kulttuuri, alhainen koulutustaso ja monet aiheettomat pelot tekevät muutoksesta hitaan. Näemme kuitenkin koko ajan merkkejä siitä, että muutosta tapahtuu. Uskomme, että kun tavoitamme lapset ja kykenemme antamaan heille välineitä käsitellä vaikeitakin asioita, ei seuraavan sukupolven tarvitse kärsiä niin paljon, jatkaa Ronald Matanda, joka vastaa useasta aluekehitysohjelmasta Tororon alueella.
Kaggwa jatkaa innokasta kertomustaan.
– Rakensimme yhdessä nabuyogalaisten kanssa luokkahuoneita yli 600 oppilaalle. Lisäksi toimimme yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa varmistaen, etteivät lapset jää ruokapulan tai muun vastaavan seikan vuoksi pois koulusta. Myös lasten vanhemmille on järjestetty lukutaito-opetusta. Kun he osaavat itse lukea ja kirjoittaa, he arvostavat koulunkäyntiä aiempaa enemmän.Tällöin on todennäköisempää, että he huolehtivat myös omien lastensa koulunkäynnistä.
– Jotkut perheistä ovat tosin niin köyhiä, etteivät kykene huolehtimaan pienimmistäkään koulunkäyntiin liittyvistä maksuista. Vaikka peruskoulun pitäisi olla lakisääteisesti ilmainen, kaikenlaisia pieniä maksuja veloitetaan oppilailta. Kaikkein köyhimmille perheille olemme antaneet vuohia, jotta he saisivat sen verran lisätuloa, ettei lasten tarvitse jäädä pois koulusta.
Aluekehitysohjelman avulla yhteisön johtajia, opettajia ja muita avainhenkilöitä on koulutettu lapsen oikeuksista ja opastettu, miten he yhdessä viranomaisten kanssa voivat huolehtia siitä, että oikeuksia myös valvotaan ja noudatetaan. Kaggwa innostuu kertoessaan uusista toimintatavoista.
– Haluamme entistä enemmän huolehtia siitä, että viranomaisten ja poliittisten päättäjien toimia seurataan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kylän asukkaille kerrotaan, mitkä ovat paikallisella terveysklinikalla toimivien viranhaltijoiden minimikoulutusvaatimukset.
– Jos henkilökunta on epäpätevää,autamme viranomaisten kanssa. Usein nämä keskustelut johtavat siihen, että pätevä henkilöstö palkataan. Kehityksen edellytykset ovat siis jo olemassa, mutta ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia niistä tai osaa hyödyntää niitä.
Arjen sankareita
Aamupäivän kestäneen työpajan jälkeen vierailemme hyödynsaajien luona. Ajamme toimistolta muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Namwangan kylään. Automme kääntyessä kylänraitilta kohti kokoontumispaikkaamme alkaa kunnon afrikkalainen tervetuloseremonia. Kädet paukkuvat yhteen. Laulu ja kimeät huudahdukset saattelevat meidät pihapiirin suurimman puun alle järjestetyille tuoleille. Vierasta arvostetaan. Nabuyogassa ajatellaan, että vieras tuo mukanaan siunauksen.
Tervehdysten jälkeen vierailumme isäntä Steven Achay esittelee meille kaksi miestä ja seitsemän naista. He kaikki kuuluvat Nyamwanga Post Test Clubiin eli ryhmään, joka on perustettu heille, joilla on todettu hiv-tartunta. Esittelyn jälkeen ryhmän jäsenet kertovat ryhmän toiminnasta ja henkilökohtaisista kokemuksistaan. Tarinat ovat pysäyttäviä. Kaksi naisista kertoo uskaltautuneensa testiin puolison kuoleman jälkeen. He aavistivat, että jotakin on pielessä. Kun he sitten saivat tietää, että heillä on hiv-tartunta, he kertoivat ajatelleensa elämän loppuvan. Huoli lasten tulevaisuudesta, työkyvyn menettämisestä ja häpeä veivät toivon ja elämänhalun. Muiden ryhmäläisten kokemukset ovat hyvin samankaltaisia.
Post Test Club on muodostunut heille ja yli 60 muulle toivon paikaksi. Epätoivo on vaihtunut toivoon. Pelko on vaihtunut rohkeudeksi olla avoin, kertoa tartunnasta julkisesti ja jatkaa elämää. Ryhmäläiset ideoivat yhdessä tulonhankkimisaktiviteetteja, auttavat toisiaan ja heitä, jotka ovat hiljattain saaneet kuulla tartunnastaan. Heidät tunnetaan ja hyväksytään yhteisössä.
Eräs jäsenistä kertoo, miten monet yhä pelkäävät testiä ja tartunnasta kuullessaan haluavat piiloutua koteihinsa. Toiset tulevat yöllä kysymään neuvoa, miten päästä testiin ja mitä testin jälkeen tapahtuu. Post Test Clubin jäsenillä ei ole mittavia taloudellisia resursseja. Heillä ei ole muodollista koulutusta. Heillä on oma selviytymistarinansa ja vilpitön halu auttaa muita. Heistä ei kirjoiteta lehdissä eikä heitä haastatella iltauutisissa. Siitä huolimatta he ovat sankareita.
Post Test Clubin jäsenten luona vierailtuamme matkaamme Jennifer Ayepan luokse. Myös hän kertoo käyneensä hivtestissä miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1998. Jennifer sai tietää saaneensa hivtartunnan. Miten huolehtia kuuden lapsen ruokkimisesta ja koulunkäynnistä?
Pian ikävien uutisten jälkeen kylälle ilmestyi Ronald Matanda. Hän toimi tuolloin Ugandan World Visionin vapaaehtoistyöntekijänä ja kulki Nabuyogan alueella valistamassa aidsiin liittyvistä kysymyksistä. Alkoi ystävyys, joka jatkuu yhä. Nyt Ronald toimii Nabuyogan hankkeessa sijaisjohtajana sekä hankkeiden suunnittelusta vastaavana henkilönä Tororon alueella. Aluksi Ronald auttoi Jenniferiä terveyskysymyksissä ja myöhemmin Jenniferille järjestettiin peltojen muokkauksessa käytettävä härkä. Härkää vuokraamalla Jennifer ansaitsee lisätuloja, joiden avulla hän on kyennyt varmistamaan perustoimeentulon ja lapsilleen mahdollisuuden käydä koulua.
Sinun tuellasi Namwanga Post Test Clubin sankarit ja monet muut ovat saaneet mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja auttaa muita. Olet ollut mukana varmistamassa, että yhä useampi Nabuyogan lapsista käy koulua, rokotetaan ja saa tarvitsemansa perusterveydenhuollon palvelut. Kiitos!
Tomi Järvinen
aluepäällikkö
Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
