Näin World Vision auttaa
Rajnandgaonin hanke toimii 50 maaseutukylässä. Asukkaita hankealueella on yli 60 000. Pääyhteistyökumppani on Intian World Vision. Henkilökunta on saanut luotua hyvät suhteet sekä kyläyhteisöihin että paikallisiin viranomaisiin.
Yhteistyö paikallishallinnon kanssa on erittäin vahvaa. Osavaltio on esimerkiksi ollut innokas yhteistyöhön ja kannustanut perusopetuksen uuden yhdysluokkaopetuksen valtavirtaistamiseksi kaikissa osavaltion kouluissa. Mallia on ensin testattu Rajnandgaonin kouluissa ja syyskuussa 2010 se otettiin käyttöön kaikissa osavaltion noin 30 000 koulussa. Metodin kehittelyä jatketaan edelleen yhdessä, ja alueen koulut toimivat nyt mallikouluina muille alueen peruskouluille.
Alueella on kehitetty infrastruktuuria kuten kunnostettu kyläteitä, puhdistettu vesilähteitä ja -altaita. Hygieniaa parannetaan rakentamalla kuivakäymälöitä. Osa kohdekylistä on jo rakentanut kaikille kylän asukkaille käymälän.
Kylissä on tarkoitus edelleen kehittää koulutusta, maataloutta sekä perheiden toimeentuloa. Kaikki kehitystyö toteutetaan yhteisöperustaisen päätöksenteon ja laaja-alaisen verkostoitumisen periaatteita noudattaen.
Ohjelma on antanut starttipaketteja uusille elinkeinoille kuten polkupyöräpajoille, kanaloille, kalankasvatukselle, luomuviljelijöille ja ompelijoille.
Ohjelma on kouluttanut jokaiseen kylään vapaaehtoisia terveystyöntekijöitä, jotka avustavat valtion terveyskampanjoissa, valistavat kyläläisiä terveysasioissa ja antavat tarvittaessa ensihoitoa. Lisäksi pyritään edistämään lasten oikeuksien toteutumista ja tyttöjen ja naisten asemaa.
|
Suomen World Visionilla on Intiassa yhdeksän avustuskohdetta. Pääyhteistyökumppani kaikissa on Intian World Vision.
Kaikissa hankkeissa keskitytään erityisesti lasten aseman parantamiseen, terveyspalveluiden ja -kasvatuksen lisäämiseen sekä perheiden toimeentulon parantamiseen.
Intia on kooltaan noin kymmenkertainen Suomen verrattuna. Väestömäärältään se on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin.
Maassa on 15 virallista kieltä. Kansallinen kieli on hindi, mutta Iso-Britannian siirtomaavallan perintönä englanti on tärkein ja käytetyin kieli. Uskonnoltaan yli 80 % on hinduja. Seuraavaksi suurimmat uskonnot ovat islam (13 %) ja kristinusko (2 %). Kastilaitos lakkutettiin virallisesti vuonna 1950, mutta se aiheuttaa edelleen eriarvoisuutta ihmisten välillä.
Maa on kulttuuriltaan hyvin moninainen. Samoin luonnonolosuhteet vaihtelevat suuresti pohjoisen aavikoista etelän tropiikkiin. Maa on altis erilaisille luonnonkatastrofeille kuten kuivuudelle, monsuunin aiheuttamille tulville, myrskyille ja maanjäristyksille.
Intiassa 35 % väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhimmät, erityisesti maaseutuväestö ovat heikosti hyötyneet maan talouskasvusta. Noin 65 % väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Intia on yksi maailman suurimpia riisintuottajia.
Luonnonmukainen maatalous, perusopetus.
Kylähallitukset, terveys- ja koulutuskomiteat sekä naisten, miesten ja lasten ryhmät, terveyskeskukset, koulut, paikalliset kansalaisjärjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköt
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen
Hankekausi 2007-2011:
1. Paikallisyhteisöjen yhteistoiminta ja organisoituminen
2. Vesihuollon ja maatalouden kehittäminen
3. Toimeentulon parantaminen
4. Alle 5-vuotiaiden lasten terveyden parantaminen
5. Tyttöjen ja poikien perusopetuksen lisääminen
Hyvä kummi,
seuratessani kummilasten ja heidän perheidensä arkea Rajnandgaonin kylissä koen olevani etuoikeutetussa asemassa. Ranskalainen filosofi Montesquieu on aikoinaan sanonut: ”Useimmat ihmiset pystyvät helpommin suuriin kuin hyviin tekoihin”. Lause tuli mieleeni, kun sain tilaisuuden heti uuden työni alkuvaiheissa matkustaa Chattisgharin osavaltioon Rajnandgaoniin viime lokakuussa. Koin, että Rajnandgaonissa on tehty hyviä tekoja.
Kummityöntekijöillä keskeinen rooli
Rajnandgaonin aluekehitysohjelman rinnalla on samanaikaisesti käynnissä myös koulutuksen, terveydenhuollon sekä toimeentulon kehittämishankkeet. Työntekijämme käydessä kummilapsen luona vierailulla ja lukiessa kummin lähettämän englanninkielisen kirjeen ääneen paikallisella kielellä, hän samalla edistää niin lapsen terveyttä kuin koulunkäynnin edellytyksiä.
Vierailulla hän varmistuu esimerkiksi siitä, että perheen lapset syövät riittävästi ruokaa. Myös koulunkäynnin säännöllisyyttä, koulumatkan turvallisuutta ja oppimismenestystä seurataan. Tapasin vuosia Rajnandgaonissa kummilasten asioita hoitaneen Abhisek Kumarin, jonka työn painopiste on kummilasten kokonaisvaltaisessa huomioimisessa.
Arkielämän epäkohdat lasten maailmassa painoivat mieltäni. Siksi työ kylissä oli hurjan innostavaa. Huomasin pian, että viettämällä aikaa lasten parissa leikkien ja kuunnellen heidän kuulumisiaan he alkoivat pikkuhiljaa luottaa minuun. Asumalla kylässä ja olemalla aidosti läsnä lasten parissa alkoi ohjelmatyön vaikutus näkyä kylän jokapäiväisessä elämässä.
Vietin paljon aikaa lasten kanssa opettaen, leikkien ja keskustellen heidän kanssaan. Pyrin vierailemaan joka päivä jossakin kohdealueen koulussa ja söin lounaan opettajien ja lasten parissa.
Abhisek vieraili kolmen kuukauden välein säännöllisesti jokaisen kummilapsen kotona varmistamassa, että heillä oli kaikki hyvin. Hän auttoi vanhempia ja lapsia lukemalla kummikirjeitä ääneen ja kirjoittamalla vastaukset yhdessä englanniksi. Vaikka kylän lapset eivät aina itse osaisikaan kertoa kirjeessä sitä, miten kummin säännöllinen tuki hänen elämässään näkyy, ei vaikutus jää aikuisilta huomaamatta.
Parrikurdhin kylässä vieraillessamme saimme juhlavan vastaanoton. Kylään ei tällä kertaa päästy autolla, sillä aiemmin kesällä tulvinut joki oli puhkaissut tien tukevan betonisillan vierestä. Kylän valtuutetut sekä naisryhmien edustajat olivat meitä vastassa hiekkatien päässä ja lapset seurasivat iloisina taustalla. Sitten oli vuorossa viralliset tervehdykset kylän kunnantalolla.
Kävellessä ihastelimme kylän siisteyttä. Jotkut lapsista uskaltautuivat englanniksi kyselemään kuulumisiamme. Olin hämmästynyt lasten hyvästä englannin kielen tasosta, sillä usein maaseudulla kouluopetuksessa opinnot keskittyvät lähinnä jonkin englanninkielisen tekstin ulkoa opetteluun.
Koululounas kohensi ravitsemustilannetta
Rajnandgaonin kylissä on toteutettu lasten ravitsemusohjelmaan liittyviä valistuskampanjoita, koulutettu opettajia ennaltaehkäisevän terveydenhuollon perusteissa sekä tuettu äitien neuvoloita valtion päiväkotien eli anganwadien yhteydessä. Vierailimme eräässä anganwadissa, jossa opettaja kertoi, että lapsille tarjottava lounas on muuttanut lasten ravitsemustilannetta selvästi.
Tänä vuonna Rajnandgaonin aluetta uhkaa kuivuus ja useat miehet ovat valmistautuneet alueelta lähtöön. Kylässä on 180 perhettä ja kausisiirtolaisuus uhkaa mahdollisesti jopa 80 perhettä. On harvinaisempaa, että koko perhe muuttaa. Jotkut löytävät työtä lähikaupungeista, toiset muuttavat naapuriosavaltioihin. Monet ovat poissa koko vuoden ja tulevat kotiin vain juhlien aikaan. Kun isä päättää lähteä toimeentulon turvaamiseksi kaupunkiin töihin ja ottaa perheen mukaansa, lapsen koulu usein keskeytyy ja kummityöntekijöiden ponnisteluista huolimatta kummiohjelman jatkaminen saattaa jopa päättyä. Muutto kaupunkiin kasvattaa esimerkiksi hivin ja aidsin tartunnan, lapsityön sekä perheiden hajoamisen riskiä.
Kuukausipalkka kaupungissa on maaseutupalkkoja selkeästi suurempi, varsinkin jos työmiehellä on ammattitaitoa alalta. Kyläkokouksessa läsnä olevista monet ovat työskennelleet hitsaajina, rakennuksilla tai voimalassa.
"Kukaan kyläläisistä ei haluaisi lähteä, mutta vedenpuute on valtava ongelma. Jos olisi vettä, voisimme viljellä maata ja kenenkään ei tarvitsisi muuttaa", toteaa eräs kyläkokouksessa istuva maanviljelijä.
Veden saatavuutta kehitetään kuivassa Intiassa jatkuvasti, mutta akuutimpi pelastus tänä vuonna on valtion työllistämisohjelma, joka takaa jokaiselle perheelle 100 päiväksi työtä. Toimiessaan se auttaisi kuivimman ajan yli.
Naiset tärkeitä päätöksenteossa
Kunnanvaltuuston jäsenistä nyt jo kolmannes on naisia. Jatkossa tarkoitus on edistää naisten osallistumista valtuustotyöhön ja saada naisten osuus puoleen.
"Tästä hyötyy koko perhe, sillä naiset tuovat kokouksissa esille lasten terveyskysymyksiä", kuvailee puheenjohtaja herra Mukesh.
Myös paikalla olevat muut miehet vahvistavat, että naisilla on enemmän ajatuksia koulutuksen ja terveyden edistämisestä.
"Naisten osallistuminen on selvä etu ja se hyödyntää laajemminkin kyliämme", iäkkäämpi Bhuki Bain toteaa ponnekkaasti. Hän on yksi valtuuston naisjäsenistä.
"Jos valtuustomme naisjäsenet olisivat nuorempia, he olisivat varmasti energisempiä kuin minä. He voisivat kulkea kodeissa puhumassa kylämme tärkeistä asioista. Nuoret uskaltavat puhua asioista suoremmin ja ovat paremmin koulutettuja. En halua jatkaa tämän kauden jälkeen kunnanvaltuustossa, koska haluan antaa tilaa nuoremmille."
"Olen ollut todella tyytyväinen kunnanvaltuuston työhön. Koin, että minut äänestettiin tasa-arvoisesti ja sain myös osallistua aidosti päätöksentekoon. Aloitteestani tämä kunnantalona toimiva rakennus sai vessat. Kylän lampi, jossa naiset kylpevät korjattiin ja sitä syvennettiin", kertoo toinen naisjäsen rouva Buni Bai.
Köyhyydessä elävän lapsen elämässä lähtee turvallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattaminen ja luominen pienistä, hyvistä teoista. Minusta te kummit olette pienten hyvien tekojen alkulähde. Taloudellinen tuki on luonnollisesti jo osoitus siitä. Kirjeillänne voitte rohkaista lasta ja vanhempia terveellisen ruokavalion ja säännöllisen sekä kattavan koulutuksen toteutumiseksi. Arkiset kuulumiset ja mietteet elämän poluilta kirjeissä antavat intialaiselle isälle ja äidille kannustavan esimerkin siitä, että hyvän elämän voi kokea vain elämällä päivän kerrallaan.
Haluan kiittää sinua merkittävästä panoksesta Rajnandgaonin kylien ja lasten tulevaisuuden kehittämisessä.
Juha Valta
ohjelmakoordinaattori


Näin autat
Kummi-info
Katastrofiapu
