Näin World Vision auttaa:

Hanke toimii 50 maaseutukylässä. Asukkaita hankealueella on yli 20 000. Pääyhteistyökumppani on Intian World Vision.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeessa on tehty peruskartoituksia ja analyysejä yhteisöjen tilanteesta ja tarpeista. Toiminnan suunnittelua tehdään yhdessä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa vahvistetaan paikallisia yhdistyksiä kuten naisryhmien ja kyläkehityskomiteoiden toimintaa, joiden on tarkoitus ottaa vaiheittain päävastuu hankkeen toteutuksesta. Henkilökunta on saanut luotua hyvät suhteet yhteisöihin ja yhteistyö paikallishallinnon kanssa on vahvaa.

Hankkeessa on kehitetty infrastruktuuria kuten kunnostettu kyläteitä, puhdistettu vesilähteitä ja rakennettu ojitusta. Hygieniaa parannetaan rakentamalla kuivakäymälöitä. Osassa kylistä käymälöiden kattavuus ja käyttöaste on 100 prosenttia.

Kylissä on tarkoitus kehittää koulutusta, maataloutta ja vedenjakelua sekä perheiden toimeentuloa. Hankkeessa on esitelty uusia toimeentulokeinoja ja aloitettu muun muassa kalankasvatusta.

Hankkeessa koulutetaan kyläkätilöitä ja vapaaehtoisia terveysvalistajia, jotka avustavat valtion terveyskampanjoissa ja valistavat kyläläisiä terveysasioissa. Lisäksi pyritään edistämään lasten oikeuksien toteutumista ja tyttöjen ja naisten asemaa.

Sijainti
Keski-Intia, Chhattisgarhin osavaltio, Rajnandgaonin alue

Pääkielet
hindi, chhattisgarhi

Pääuskonto
hindulaisuus

Päätoimeentulo
maanviljely

Hanke alkoi
2004

Hanke päättyy
2016

Asukkaita
20000

Kummilapsia
2500

Pääyhteistyökumppani
Intian World Vision

Muut kumppanit
Kylähallitukset, terveys- ja koulutuskomiteat sekä naisten, miesten ja lasten ryhmät, terveyskeskukset, koulut, paikalliset kansalaisjärjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköt

Kehitystavoite
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen

Välittömät tavoitteet
Hankekausi 2007-2011:
1. Paikallisyhteisöjen yhteistoiminta ja organisoituminen
2. Vesihuollon ja maatalouden kehittäminen
3. Toimeentulon parantaminen
4. Alle 5-vuotiaiden lasten terveyden parantaminen
5. Tyttöjen ja poikien perusopetuksen lisääminen

Budjetti
292 300e / kuluva vuosi

OECD:n DAC-luokitus
43040

Tiedot päivitetty
28.6.2010

Hankekoordinaattori
Juha Valta

Lisää tietoja
asiakaspalvelu@worldvision.fi

VUOSIKIRJE 2010

Hyvä kummi,

seuratessani kummilasten ja heidän perheidensä
arkea Rajnandgaonin kylissä koen
olevani etuoikeutetussa asemassa. Ranskalainen
filosofi Montesquieu on aikoinaan
sanonut: ”Useimmat ihmiset pystyvät
helpommin suuriin kuin hyviin tekoihin”.
Lause tuli mieleeni, kun sain tilaisuuden heti
uuden työni alkuvaiheissa matkustaa Chattisgharin
osavaltioon Rajnandgaoniin viime
lokakuussa. Koin, että Rajnandgaonissa on
tehty hyviä tekoja.

Kummityöntekijöillä keskeinen rooli

Rajnandgaonin aluekehitysohjelman rinnalla
on samanaikaisesti käynnissä myös koulutuksen,
terveydenhuollon sekä toimeentulon
kehittämishankkeet. Työntekijämme
käydessä kummilapsen luona vierailulla ja
lukiessa kummin lähettämän englanninkielisen
kirjeen ääneen paikallisella kielellä, hän
samalla edistää niin lapsen terveyttä kuin
koulunkäynnin edellytyksiä.

Vierailulla hän varmistuu esimerkiksi
siitä, että perheen lapset syövät riittävästi
ruokaa. Myös koulunkäynnin säännöllisyyttä,
koulumatkan turvallisuutta ja oppimismenestystä
seurataan.

Tapasin vuosia Rajnandgaonissa kummilasten
asioita hoitaneen Abhisek Kumarin,
jonka työn painopiste on kummilasten kokonaisvaltaisessa
huomioimisessa.

– Arkielämän epäkohdat lasten maailmassa
painoivat mieltäni. Siksi työ kylissä
oli hurjan innostavaa. Huomasin pian, että
viettämällä aikaa lasten parissa leikkien ja
kuunnellen heidän kuulumisiaan he alkoivat
pikku hiljaa luottaa minuun. Asumalla kylässä
ja olemalla aidosti läsnä lasten parissa
alkoi ohjelmatyön vaikutus näkyä kylän
jokapäiväisessä elämässä.

– Vietin paljon aikaa lasten kanssa
opettaen, leikkien ja keskustellen heidän
kanssaan. Pyrin vierailemaan joka päivä jossakin
kohdealueen koulussa ja söin lounaan
opettajien ja lasten parissa.

Abhisek vieraili kolmen kuukauden
välein säännöllisesti jokaisen kummilapsen
kotona varmistamassa, että heillä oli kaikki
hyvin. Hän auttoi vanhempia ja lapsia lukemalla
kummikirjeitä ääneen ja kirjoittamalla
vastaukset yhdessä Suomeen englanniksi.
Vaikka kylän lapset eivät aina itse osaisikaan
kertoa kirjeessä sitä, miten kummin
säännöllinen tuki hänen elämässään näkyy,
ei vaikutus jää aikuisilta huomaamatta.

Parrikurdhin kylässä vieraillessamme
saimme juhlavan vastaanoton. Kylään ei tällä
kertaa päästy autolla, sillä aiemmin kesällä
tulvinut joki oli puhkaissut tien tukevan
betonisillan vierestä. Kylän valtuutetut sekä
naisryhmien edustajat olivat meitä vastassa
hiekkatien päässä ja lapset seurasivat iloisina
taustalla. Sitten oli vuorossa viralliset
tervehdykset kylän kunnantalolla.
Kävellessä ihastelimme kylän siisteyttä.

Jotkut lapsista uskaltautuivat englanniksi kyselemään
kuulumisiamme. Olin hämmästynyt
lasten hyvästä englanninkielen tasosta,
sillä usein maaseudulla kouluopetuksessa
opinnot keskittyvät lähinnä jonkin englanninkielisen
tekstin ulkoa opetteluun.

Koululounas kohensi ravitsemustilannetta

Rajnandgaonin kylissä on toteutettu lasten
ravitsemusohjelmaan liittyviä valistuskampanjoita,
koulutettu opettajia ennaltaehkäisevän
terveydenhuollon perusteissa sekä
tuettu äitien neuvoloita valtion päiväkotien
eli anganwadien yhteydessä. Vierailimme
eräässä anganwadissa, jossa opettaja kertoi,
että lapsille tarjottava lounas on muuttanut
lasten ravitsemustilannetta selvästi.

Tänä vuonna Rajnandgaonin aluetta
uhkaa kuivuus ja useat miehet ovat valmistautuneet
alueelta lähtöön. Kylässä on
180 perhettä ja kausisiirtolaisuus uhkaa
mahdollisesti jopa 80 perhettä. On harvinaisempaa,
että koko perhe muuttaa. Jotkut
löytävät työtä lähikaupungeista, toiset
muuttavat naapuriosavaltioihin. Monet ovat
poissa koko vuoden ja tulevat kotiin vain
juhlien aikaan. Kun isä päättää lähteä
toimeentulon turvaamiseksi kaupunkiin töihin
ja ottaa perheen mukaansa, lapsen koulu
usein keskeytyy ja kummityöntekijöiden
ponnisteluista huolimatta kummiohjelman
jatkaminen saattaa jopa päättyä. Muutto
kaupunkiin kasvattaa esimerkiksi hiv/aids
tartunnan, lapsityön sekä perheiden hajoamisen
riskiä.

Kuukausipalkka kaupungissa on maaseutupalkkoja
selkeästi suurempi, varsinkin
jos työmiehellä on ammattitaitoa alalta.
Kyläkokouksessa läsnä olevista monet ovat
työskennelleet hitsaajina, rakennuksilla tai
voimalassa.

– Kukaan kyläläisistä ei haluaisi lähteä,
mutta vedenpuute on valtava ongelma.
Jos olisi vettä, voisimme viljellä maata ja
kenenkään ei tarvitsisi muuttaa, toteaa eräs
kyläkokouksessa istuva maanviljelijä.
Veden saatavuutta kehitetään kuivassa
Intiassa jatkuvasti, mutta akuutimpi pelastus
tänä vuonna on valtion työllistämisohjelma,
joka takaa jokaiselle perheelle 100 päiväksi
työtä. Toimiessaan se pelastaisi kuivimman
ajan yli.

Naiset tärkeitä päätöksenteossa

Kunnanvaltuuston jäsenistä nyt jo kolmannes
on naisia. Jatkossa tarkoitus on edistää
naisten osallistumista valtuustotyöhön ja
saada naisten osuus puoleen.

– Tästä hyötyy koko perhe, sillä naiset
tuovat kokouksissa esille lasten terveyskysymyksiä,
kuvailee puheenjohtaja herra
Mukesh.

Myös paikalla olevat muut miehet vahvistavat,
että naisilla on enemmän ajatuksia
koulutuksen ja terveyden edistämisestä.

– Naisten osallistuminen on selvä etu
ja se hyödyntää laajemminkin kyliämme,
iäkkäämpi Bhuki Bain toteaa ponnekkaasti.
Hän on yksi valtuuston naisjäsenistä.
– Jos valtuustomme naisjäsenet olisivat
nuorempia, he olisivat varmasti energisempiä
kuin minä. He voisivat kulkea
kodeissa puhumassa kylämme tärkeistä
asioista. Nuoret uskaltavat puhua asioista
suoremmin ja ovat paremmin koulutettuja.
En halua jatkaa tämän kauden jälkeen kunnanvaltuustossa,
koska haluan antaa tilaa nuoremmille.

– Olen ollut todella tyytyväinen kunnanvaltuuston
työhön. Koin, että minut äänestettiin
tasa-arvoisesti ja sain myös osallistua
aidosti päätöksentekoon. Aloitteestani
tämä kunnantalona toimiva rakennus sai
vessat. Kylän lampi, jossa naiset kylpevät
korjattiin ja sitä syvennettiin, kertoo toinen
naisjäsen rouva Buni Bai.

Köyhyydessä elävän lapsen elämässä
lähtee turvallisuuden ja hyvinvoinnin kasvattaminen
ja luominen pienistä, hyvistä
teoista. Minusta te kummit olette pienten
hyvien tekojen alkulähde. Taloudellinen tuki
on luonnollisesti jo osoitus siitä. Kirjeillänne
voitte rohkaista lasta ja vanhempia terveellisen
ruokavalion ja säännöllisen sekä kattavan
koulutuksen toteutumiseksi. Arkiset
kuulumiset ja mietteet elämän poluilta kirjeissä
antavat intialaiselle isälle ja äidille kannustavan
esimerkin siitä, että hyvän elämän
voi kokea vain elämällä päivän kerrallaan.
Haluan kiittää sinua merkittävästä panoksesta
Rajnandgaonin kylien ja lasten tulevaisuuden
kehittämisessä.

Juha Valta
ohjelmakoordinaattori