tulostusversio
![]() |
Sri Lanka, |
Näin World Vision auttaa:
Hanke sijaitsee Kalpitiyan maaseutukylissä, joissa asuu noin 80 000 ihmistä. Heistä noin 35 000 on maansisäisiä pakolaisia ja noin 45 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Aluekehitysohjelman piirissä on noin 29 000 ihmistä.
Kalpitiyan aluekehitysohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat lapset, erityisesti alle 5-vuotiaat, tytöt ja lapsityöläiset, naiset, erityisesti raskaana olevat, pienten lasten äidit ja yksinhuoltajat, ilman riittävää toimeentuloa olevat maanviljelijät ja kalastajat sekä syrjäisillä alueilla asuvat perheet ja erilaisten katastrofien uhrit.
Pääyhteistyökumppanina toimii Sri Lankan World Vision, joka vastaa hankkeen toteutuksesta. Yhteistyötä tehdään erilaisten ruohonjuuritason yhdistysten sekä valtiollisten toimijoiden kanssa. Suunnitteluvaiheen tuloksena World Visionilla, yhteisöillä ja paikallisilla kumppaneilla on yhteinen visio alueen kehityksestä sekä suunnitelma sen toteuttamiseksi.
Ohjelman yhtenä päätavoitteena on vahvistaa paikallisten kumppaneiden kapasiteettia tehdä kehitystyötä ja edistää lasten oikeuksia. Kalpitiyassa aloitetaan lastensuojelutyö lasten hyväksikäytön, lapsityön ja kotiväkivallan vähentämiseksi.
Suurin osa alueen asukkaista on päivätyöläisiä ja saa toimeentulonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai suolan tuotannosta. Perheitä tuetaan toimeentulon kehittämisessä, heille järjestetään ammattikoulutusta sekä tuetaan pienyritysten aloittamista pienlainoin. Lisäksi alueella edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Turvallisen juomaveden saatavuutta parannetaan puhdistamalla vesilähteitä ja suojelemalla vesistöjä.
Noin 40 prosenttia alueen lapsista on alipainoisia. Lasten ravitsemusta parannetaan valistamalla äitejä rintaruokinnasta ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta sekä tukemalla kotipuutarhaviljelyä ja karjankasvattamista. Koulutuksen laatua parannetaan ja myös vammaisten lasten pääsystä koulutuksen piiriin huolehditaan.
Ohjelman ensimmäisen toteuttamisvaiheen aikana on terveydenhuollossa keskitytty parantamaan alle 5-vuotiaiden lasten ravitsemustilaa. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten äideille on järjestetty koulutusohjelmia, joissa äitejä on neuvottu terveellisen ja edullisen lähiruoan valmistamisessa. Perheitä on myös kannustettu kasvimaiden viljelyyn ja siipikarjan kasvatukseen.
Hanke sijaitsee Kalpitiyan maaseutukylissä, joissa asuu noin 80 000 ihmistä. Heistä noin 35 000 on maansisäisiä pakolaisia ja noin 45 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Aluekehitysohjelman piirissä on noin 29 000 ihmistä.
Kalpitiyan aluekehitysohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat lapset, erityisesti alle 5-vuotiaat, tytöt ja lapsityöläiset, naiset, erityisesti raskaana olevat, pienten lasten äidit ja yksinhuoltajat, ilman riittävää toimeentuloa olevat maanviljelijät ja kalastajat sekä syrjäisillä alueilla asuvat perheet ja erilaisten katastrofien uhrit.
Pääyhteistyökumppanina toimii Sri Lankan World Vision, joka vastaa hankkeen toteutuksesta. Yhteistyötä tehdään erilaisten ruohonjuuritason yhdistysten sekä valtiollisten toimijoiden kanssa. Suunnitteluvaiheen tuloksena World Visionilla, yhteisöillä ja paikallisilla kumppaneilla on yhteinen visio alueen kehityksestä sekä suunnitelma sen toteuttamiseksi.
Ohjelman yhtenä päätavoitteena on vahvistaa paikallisten kumppaneiden kapasiteettia tehdä kehitystyötä ja edistää lasten oikeuksia. Kalpitiyassa aloitetaan lastensuojelutyö lasten hyväksikäytön, lapsityön ja kotiväkivallan vähentämiseksi.
Suurin osa alueen asukkaista on päivätyöläisiä ja saa toimeentulonsa maanviljelystä, kalastuksesta tai suolan tuotannosta. Perheitä tuetaan toimeentulon kehittämisessä, heille järjestetään ammattikoulutusta sekä tuetaan pienyritysten aloittamista pienlainoin. Lisäksi alueella edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Turvallisen juomaveden saatavuutta parannetaan puhdistamalla vesilähteitä ja suojelemalla vesistöjä.
Noin 40 prosenttia alueen lapsista on alipainoisia. Lasten ravitsemusta parannetaan valistamalla äitejä rintaruokinnasta ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta sekä tukemalla kotipuutarhaviljelyä ja karjankasvattamista. Koulutuksen laatua parannetaan ja myös vammaisten lasten pääsystä koulutuksen piiriin huolehditaan.
Ohjelman ensimmäisen toteuttamisvaiheen aikana on terveydenhuollossa keskitytty parantamaan alle 5-vuotiaiden lasten ravitsemustilaa. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten äideille on järjestetty koulutusohjelmia, joissa äitejä on neuvottu terveellisen ja edullisen lähiruoan valmistamisessa. Perheitä on myös kannustettu kasvimaiden viljelyyn ja siipikarjan kasvatukseen.
Sijainti
Sri Lankan luoteisosa, Puttalamin alue, noin 165 kilometriä maan pääkaupungista Colombosta pohjoiseen
Pääuskonto
buddhal., hindul.
Päätoimeentulo
maanviljely, kalastus, suolan tuotanto
Hanke alkoi
2007
Hanke päättyy
2020
Asukkaita
80000
Kummilapsia
500
Pääyhteistyökumppani
Sri Lankan World Vision
Muut kumppanit
Ruohonjuuritason yhdistykset ja valtiolliset toimijat
Kehitystavoite
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen lasten hyvinvoinnin edistämiseksi
Välittömät tavoitteet
1.Lasten mahdollisuus laadukkaaseen kouluopetukseen ja taitojen kehittämiseen turvallisessa ympäristössä on lisääntynyt
2.Perheiden taloudellinen hyvinvointi on parantunut
3.Kohdeyhteisöjen terveystilanne on kohentunut
Budjetti
211 800e / kuluva vuosi
OECD:n DAC-luokitus
43040
Tiedot päivitetty
28.6.2010
Hankekoordinaattori
Merja Tikkanen
Lisää tietoja
asiakaspalvelu@worldvision.fi
Sri Lankan luoteisosa, Puttalamin alue, noin 165 kilometriä maan pääkaupungista Colombosta pohjoiseen
Pääuskonto
buddhal., hindul.
Päätoimeentulo
maanviljely, kalastus, suolan tuotanto
Hanke alkoi
2007
Hanke päättyy
2020
Asukkaita
80000
Kummilapsia
500
Pääyhteistyökumppani
Sri Lankan World Vision
Muut kumppanit
Ruohonjuuritason yhdistykset ja valtiolliset toimijat
Kehitystavoite
Maaseutuyhteisöjen sosio-ekonomisen tilanteen parantuminen ja paikallisten voimavarojen vahvistuminen lasten hyvinvoinnin edistämiseksi
Välittömät tavoitteet
1.Lasten mahdollisuus laadukkaaseen kouluopetukseen ja taitojen kehittämiseen turvallisessa ympäristössä on lisääntynyt
2.Perheiden taloudellinen hyvinvointi on parantunut
3.Kohdeyhteisöjen terveystilanne on kohentunut
Budjetti
211 800e / kuluva vuosi
OECD:n DAC-luokitus
43040
Tiedot päivitetty
28.6.2010
Hankekoordinaattori
Merja Tikkanen
Lisää tietoja
asiakaspalvelu@worldvision.fi
HANKEUUTISET 2010
Hyvä kummi,
pitkästä sisällissodasta hiljalleen toipuvassa Sri Lankassa on Kalpitiyan aluekehitysohjelma päässyt hyvään vauhtiin. Vuonna 1983 alkanut sisällissota päättyi Sri Lankassa vihdoin toukokuussa 2009. Sodan seurauksena maahan jäi noin 270 000 maansisäistä pakolaista, joista 35 000 asuu Kalpitiyan alueella. Kalpitiyan kokonaisväestömäärä on noin 82 000. Suurimmat etniset ryhmät ovat sinhaleesit 43 %, muslimit 40 % ja tamilit 17 %. Kaikeksi onneksi etniset ristiriidat eivät näy yksittäisen ihmisten välillä, vaan yhteiselo sujuu rauhaisasti.
Vierailin Kalpitiyan alueella viime vuoden loppupuolella ja pääsin näkemään, että asiat ovat ensimmäisenä toimintavuotena edenneet aluekehitysohjelmassa toivotusti. Tällä hetkellä Kalpitiyassa on yli 300 eri etnisiin ryhmiin kuuluvaa kummilasta, joilla on suomalainen kummi.
Terveyspalvelut työsarkana Aluekehitysohjelmavierailun keskeisimmäksi ilonaiheeksi jäi äitien ja lasten merkittävästi kohentunut ravitsemustila ja terveydenhoidossa on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Minniya-nimiseen kylään on perustettu World Visionin ja kyläläisten yhteistyönä terveysklinikka kaupungintalon yhteyteen.
Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit pääsevät kohtuullisessa ajassa julkisiin terveyspalveluihin jonottamatta tuntikausia. Itselleni vierailun mieleenpainuvin tapahtuma oli käynti Alankudan kylän neuvolassa, jossa lääkäri kävi maanantaisin tekemässä terveystarkastuksia raskaana oleville naisille ja heidän lapsilleen. Paikka oli tupaten täynnä äitejä pienten lastensa kanssa, ja lääkäri joutui kiireen vuoksi vastaanottamaan asiakkaita liukuhihnamaiseen tyyliin. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että uusille terveysklinikoille ja terveyspalveluiden kohentamiselle on alueella huutava tarve.
Terveysvalistukseen liittyen kylän asukkaat ovat määritelleet paikallisista perheistä ne, joilla ei vielä ole käytössään minkäänlaisia saniteettitiloja. Näille 76 perheille on nyt alettu rakentaa vessoja. Hygieniavalistus ja saniteettitilojen kohentaminen edistää lasten terveyttä, ehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa lasten päivittäiseen elämään niin kotona kuin koulussakin. Aikaisempaa terveempinä he pystyvät osallistumaan säännöllisesti kouluopetukseen. Ohjelma-alueelle on perustettu jo 15 lasten kerhoa, joissa toimii aktiivisesti lähes 900 lasta ja nuorta. Kerhojen jäsenet ovat käyneet vilkasta vuoropuhelua yhteisöjen johtajien ja ohjelmatyöntekijöiden välillä.
Näiden keskustelujen perusteella on saatu kartoitettua lasten elämään liittyviä puutteita. Kartoitusten ansiosta lasten kerhot ovat onnistuneet saamaan 17 minikirjastoa sekä erilaisia urheiluvälineitä. Viime vuoden aikana lasten kerhojen osallistujat tekivät yhteistyössä yhteisön aikuisten järjestöjen kanssa ympäristön puhdistamiskampanjan, jossa hävitettiin dengue-kuumetta levittävien hyttysten lisääntymispaikkoja.
Lasten kerhojen ja muiden järjestöjen yhteistyönä on järjestetty myös lukuisia valistusohjelmia lasten oikeuksista ja lasten suojelusta. Koulutuksissa heille on painotettu etnisten ryhmien välisen yhteistyön ja luottamuksen merkitystä. Tällä pyritään lisäämään lasten aktiivista kuuntelu- ja auttamishalua sekä heidän kykyään rauhanrakennukseen.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes 500 yhteisön jäsentä osallistui luku- ja kirjoitustaito-opetukseen, jota tarjottiin sekä sinhalan että tamilin kielellä. Kalpitiyan vammaiset lapset ovat olleet yhteisöissään hyvin huonossa asemassa, eivätkä ole saaneet juuri minkäänlaista tukea tai yhteiskunnan palveluja. World Vision ja muut kansalaisjärjestöt ovat tehneet yhteistyönä peruskartoitusta alueen vammaisista lapsista ja heidän tarpeistaan. Tällä hetkellä kartoituksen tuloksia analysoidaan, jotta vammaiset lapset saataisiin mukaan kouluopetukseen.
Kuluneen toimintavuoden merkittävin alueen lapsiin liittyvä tapahtuma oli epäilemättä Tikiri Shilpa -ohjelma, joka oli silminnähden koko yhteisön ylpeydenaihe. Ohjelmassa lapsille tarjottiin monipuolista koulutusta ja tietoa lasten oikeuksista ja muista heitä koskevista asioista. Samalla taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille on järjestetty heidän elämäntilanteisiinsa liittyviä erityiskoulutuksia ja autettu heitä tulevaisuuden suunnittelussa. Tämä on helpottanut perheitä tarkastelemaan elämäänsä uudesta näkökulmasta.
Ulkopuolisen kannustuksen innoittamana osa vanhemmista on onnistunut aloittamaan säästämisen lastensa tulevaisuuden varalle. Kalpitiyan asukkaita on rohkaistu organisoitumaan ja analysoimaan yhteisön haasteita, ja etsimään niihin vastauksia itsenäisesti. Aktiiviseen verkostoitumiseen on pyritty muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Samalla yhteisöjen omaa toimintakykyä on lisätty ja niitä on rohkaistu aktiiviseen osallistumiseen passiivisen avunsaajan roolin sijaan. Myös tietoa lasten asemasta ja hallituksen tarjoamista palveluista on levitetty. Yhteisöt ovatkin olleet osallistumisessaan hyvin oma-aloitteisia, ja tietoisuuden kasvettua ne nostaneet esille monia sellaisia lapsiin liittyviä aiheita, joista aiemmin oli tapana vaieta. Tulevaisuuden kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja asukkaat itse näkevät yhteisöjensä ongelmille.
Kiitos sinulle kummi, että olet aloittanut kanssamme matkan, jonka varrella takaamme Kalpitiyan lapsille entistä paremmat elinmahdollisuudet.
Lämpimin ajatuksin sinua kiittäen,
Merja Tikkanen
ohjelmakoordinaattori
Hyvä kummi,
pitkästä sisällissodasta hiljalleen toipuvassa Sri Lankassa on Kalpitiyan aluekehitysohjelma päässyt hyvään vauhtiin. Vuonna 1983 alkanut sisällissota päättyi Sri Lankassa vihdoin toukokuussa 2009. Sodan seurauksena maahan jäi noin 270 000 maansisäistä pakolaista, joista 35 000 asuu Kalpitiyan alueella. Kalpitiyan kokonaisväestömäärä on noin 82 000. Suurimmat etniset ryhmät ovat sinhaleesit 43 %, muslimit 40 % ja tamilit 17 %. Kaikeksi onneksi etniset ristiriidat eivät näy yksittäisen ihmisten välillä, vaan yhteiselo sujuu rauhaisasti.
Vierailin Kalpitiyan alueella viime vuoden loppupuolella ja pääsin näkemään, että asiat ovat ensimmäisenä toimintavuotena edenneet aluekehitysohjelmassa toivotusti. Tällä hetkellä Kalpitiyassa on yli 300 eri etnisiin ryhmiin kuuluvaa kummilasta, joilla on suomalainen kummi.
Terveyspalvelut työsarkana Aluekehitysohjelmavierailun keskeisimmäksi ilonaiheeksi jäi äitien ja lasten merkittävästi kohentunut ravitsemustila ja terveydenhoidossa on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Minniya-nimiseen kylään on perustettu World Visionin ja kyläläisten yhteistyönä terveysklinikka kaupungintalon yhteyteen.
Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit pääsevät kohtuullisessa ajassa julkisiin terveyspalveluihin jonottamatta tuntikausia. Itselleni vierailun mieleenpainuvin tapahtuma oli käynti Alankudan kylän neuvolassa, jossa lääkäri kävi maanantaisin tekemässä terveystarkastuksia raskaana oleville naisille ja heidän lapsilleen. Paikka oli tupaten täynnä äitejä pienten lastensa kanssa, ja lääkäri joutui kiireen vuoksi vastaanottamaan asiakkaita liukuhihnamaiseen tyyliin. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että uusille terveysklinikoille ja terveyspalveluiden kohentamiselle on alueella huutava tarve.
Terveysvalistukseen liittyen kylän asukkaat ovat määritelleet paikallisista perheistä ne, joilla ei vielä ole käytössään minkäänlaisia saniteettitiloja. Näille 76 perheille on nyt alettu rakentaa vessoja. Hygieniavalistus ja saniteettitilojen kohentaminen edistää lasten terveyttä, ehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa lasten päivittäiseen elämään niin kotona kuin koulussakin. Aikaisempaa terveempinä he pystyvät osallistumaan säännöllisesti kouluopetukseen. Ohjelma-alueelle on perustettu jo 15 lasten kerhoa, joissa toimii aktiivisesti lähes 900 lasta ja nuorta. Kerhojen jäsenet ovat käyneet vilkasta vuoropuhelua yhteisöjen johtajien ja ohjelmatyöntekijöiden välillä.
Näiden keskustelujen perusteella on saatu kartoitettua lasten elämään liittyviä puutteita. Kartoitusten ansiosta lasten kerhot ovat onnistuneet saamaan 17 minikirjastoa sekä erilaisia urheiluvälineitä. Viime vuoden aikana lasten kerhojen osallistujat tekivät yhteistyössä yhteisön aikuisten järjestöjen kanssa ympäristön puhdistamiskampanjan, jossa hävitettiin dengue-kuumetta levittävien hyttysten lisääntymispaikkoja.
Lasten kerhojen ja muiden järjestöjen yhteistyönä on järjestetty myös lukuisia valistusohjelmia lasten oikeuksista ja lasten suojelusta. Koulutuksissa heille on painotettu etnisten ryhmien välisen yhteistyön ja luottamuksen merkitystä. Tällä pyritään lisäämään lasten aktiivista kuuntelu- ja auttamishalua sekä heidän kykyään rauhanrakennukseen.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes 500 yhteisön jäsentä osallistui luku- ja kirjoitustaito-opetukseen, jota tarjottiin sekä sinhalan että tamilin kielellä. Kalpitiyan vammaiset lapset ovat olleet yhteisöissään hyvin huonossa asemassa, eivätkä ole saaneet juuri minkäänlaista tukea tai yhteiskunnan palveluja. World Vision ja muut kansalaisjärjestöt ovat tehneet yhteistyönä peruskartoitusta alueen vammaisista lapsista ja heidän tarpeistaan. Tällä hetkellä kartoituksen tuloksia analysoidaan, jotta vammaiset lapset saataisiin mukaan kouluopetukseen.
Kuluneen toimintavuoden merkittävin alueen lapsiin liittyvä tapahtuma oli epäilemättä Tikiri Shilpa -ohjelma, joka oli silminnähden koko yhteisön ylpeydenaihe. Ohjelmassa lapsille tarjottiin monipuolista koulutusta ja tietoa lasten oikeuksista ja muista heitä koskevista asioista. Samalla taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille on järjestetty heidän elämäntilanteisiinsa liittyviä erityiskoulutuksia ja autettu heitä tulevaisuuden suunnittelussa. Tämä on helpottanut perheitä tarkastelemaan elämäänsä uudesta näkökulmasta.
Ulkopuolisen kannustuksen innoittamana osa vanhemmista on onnistunut aloittamaan säästämisen lastensa tulevaisuuden varalle. Kalpitiyan asukkaita on rohkaistu organisoitumaan ja analysoimaan yhteisön haasteita, ja etsimään niihin vastauksia itsenäisesti. Aktiiviseen verkostoitumiseen on pyritty muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Samalla yhteisöjen omaa toimintakykyä on lisätty ja niitä on rohkaistu aktiiviseen osallistumiseen passiivisen avunsaajan roolin sijaan. Myös tietoa lasten asemasta ja hallituksen tarjoamista palveluista on levitetty. Yhteisöt ovatkin olleet osallistumisessaan hyvin oma-aloitteisia, ja tietoisuuden kasvettua ne nostaneet esille monia sellaisia lapsiin liittyviä aiheita, joista aiemmin oli tapana vaieta. Tulevaisuuden kannalta on hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja asukkaat itse näkevät yhteisöjensä ongelmille.
Kiitos sinulle kummi, että olet aloittanut kanssamme matkan, jonka varrella takaamme Kalpitiyan lapsille entistä paremmat elinmahdollisuudet.
Lämpimin ajatuksin sinua kiittäen,
Merja Tikkanen
ohjelmakoordinaattori








