Lasten saatava osallistua ilmastonmuutoksen ratkaisuun

Marraskuun lopussa Cancunissa, Meksikossa alkaa seuraava kansainvälinen ilmastokokous, johon kohdistuu paljon odotuksia. Ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivät kehitysmaiden lapset eivät ole näkyvissä kokouksen asialistalla.On kuitenkin välttämätöntä, että Cancunin neuvottelut ja kansalliset toimintasuunnitelmat huomioivat ja tunnustavat lasten erityistarpeet ja oikeudet.

Ilmastonmuutos on suurin globaali terveysuhka 2000-luvulla. Se vaikuttaa eniten köyhyydessä eläviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Alkavan elämän perusedellytykset, lasten oikeudet veteen ja sanitaatioon, ravintoon, koulutukseen ja suojeluun ovat uhattuna ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo nyt lapset perheineen kokevat aiempaa enemmän katastrofeja, jotka kaikki vaikuttavat lasten eloonjäämiseen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja katastrofeihin valmistautumisen tulee olla aiempaa konkreettisempi osa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että satojen kutistuessa, karjan tuotannon pienentyessä ja kalakannan supistuessa aliravittujen ihmisten määrä lisääntyy lähivuosina 80-90 miljoonalla.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämmönnousun myötä sairauksien määrä tulee kasvamaan. Malaria tappaa jo nyt noin 800 000 alle 5-vuotiasta lasta Afrikassa joka vuosi, ja luvun arvioidaan nousevan huomattavasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Malarian leviäminen, ripulitautien lisääntyminen sekä tulvien aiheuttamat onnettomuudet ja kuolemat ovat osa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, jotka osaltaan lisäävät lapsikuolleisuutta.

Myös katastrofien jälkeisissä pakolaismuuttoliikkeissä lapset ja naiset muodostavat 75% kansanryhmistä, jotka joutuvat jättämään kotinsa.

Vaikka ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset lapsiin ovat valtavat, heitä ei tule nähdä vain haavoittuvana ryhmänä, vaan myös toimijoina. Pelastakaa Lasten ja World Visionin kokemukset katastrofialueilta ympäri maailmaa ovat osoittaneet että lasten ollessa aktiivisesti mukana valmistautumassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, valmiudet kohdata vaikeita tilanteita ovat huomattavasti paremmat.

Ikänsä ja kehityksensä mukaan lapset voivat olla mukana arvioimassa yhteisöjensä riskialttiutta, tekemässä lapset huomioivia valmiussuunnitelmia sekä miettimässä tapoja, joilla ympäristöriskejä pienennetään.

Lasten suojelun ja osallistumisen tulisi aina kulkea käsi kädessä. Lapsilähtöinen katastrofiriskien vähentäminen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten suojeleminen tulee olla ilmastonmuutospolitiikan kulmakivinä. Niihin pitää myös kohdistaa rahallista tukea osana ilmastonmuutosneuvotteluja.

Ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kohdennettuja rahoja ei kuitenkaan tule ottaa yleisistä kehitysyhteistyövaroista. Muutoin vaarana on, että myös ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta keskeisten sektoreiden, kuten terveys- ja koulutussektorin määrärahoista tingitään, vaikka koulutukseen panostaminen on yksi tärkeimpiä ilmastonmuutoksen torjumisen strategioita.

Ilmastonmuutospolitiikassa ei ole kyse ei vain päästöjen hillitsemisestä, vaan myös kiireellisistä ilmastonmuutokseen liittyvistä sopeutumistoimista, joiden täytyy kattaa köyhimmät ja marginalisoituneimmat yhteisöt ja lapset. Näissä sopeutumistoimissa keskeisiä ovat muun muassa ennakoivien varoitusjärjestelmien kehittäminen, koulutus- ja terveyssektorin vahvistaminen, sekä lapsilähtöisten katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävien menetelmien tukeminen.

Lapsilla on oikeus osallistua ja olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Kansainvälisen yhteisön tulee huolehtia, että lasten ääni ei huku massiivisten ilmastonmuutoslobbauskoneistojen jyrinään.

Lisätietoja:

Sami Lahdensuo
yhteiskuntasuhteiden päällikkö
puh. 09 6818 3013
sami.lahdensuo@worldvision.fi

Anu Juvonen
ohjelmasuunnittelija, Pelastakaa Lapset
puh. 010 843 5085
anu.juvonen@pelastakaalapset.fi