Työmme ytimessä: lapsilähtöisyys ja yhteisökeskeisyys

Mietitkö joskus, millä periaatteilla tätä maailmaa muuttavaa työtä tehdään? Miten käynnistetään muutos, joka vaikuttaa paitsi ihmisiin, heidän välisiin suhteisiinsa ja valtarakenteisiin? Jotta työmme onnistuisi, toimimme lapsilähtöisesti ja yhteisökeskeisesti. Kummina olet aitiopaikalla, josta voit seurata paitsi yksittäisen lapsen elämää, myös koko hänen yhteisönsä matkaa ulos köyhyyden kierteestä. Vain koko yhteisön kehittyminen takaa, että lasten olot paranevat pysyvästi.


Lapsen näkökulmasta – yhteisön ehdoilla


Sanomme usein, että työmme on lapsilähtöistä. Kaiken toimintamme tavoitteena on aina edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksia. Kummina kuitenkin huomaat, että kerromme paitsi sinun kummilapsesi kuulumisia, myös siitä, miten toimimme hänen kotiseudullaan asuvien aikuisten kanssa. 

Lapsilähtöisyys ei tarkoita sitä, että kaikki toiminta kohdistuisi vain ja suoraan lapsiin. Lasten asemaa ja hyvinvointia ei voi parantaa pysyvästi auttamalla pelkästään yksilöitä. Sen sijaan on autettava koko yhteisöä.  

Kun lasten vanhemmat saavat uusia taitoja ja kehittävät uusia elinkeinoja, lasten olot paranevat. Tai kun alueen aikuiset oppivat ajamaan oikeuksiaan, yhä useammat lapset saavat terveydenhoitoa ja koulutusta.

Lapsilähtöisyys näkyy myös siinä, että arvioimme työmme onnistumista sen perusteella, miten lapsen oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat. Erityisesti mittaamme alle 5-vuotiaiden lasten sairauksien määrää ja ravitsemustilaa, lasten lukutaitoa ja hyvinvointia.  

Miten vesiputki muuttuu koulupuvuksi

Kun World Vision kartoitti paikallisen väestön tarpeita Kenian Meibekissä, asukkaat määrittelivät suurimmaksi ongelmakseen puhtaan juomaveden puutteen. Kun työmme alueella alkoi, naiset ja lapset hakivat perheen juoma- ja käyttöveden jopa 10 kilometrin päästä kotoa. Veden kantaminen vei useita tunteja päivässä. Likainen juomavesi aiheutti sairauksia. Kotieläinten ja kasvimaiden tarvitsemaa vettä ei aina ollut.

Nyt 35 000 meibekiläistä saa puhdasta vettä ilmaisista jakelupisteistä, joita on noin puolen kilometrin välein. Lasten elämä on muuttunut: vedenkannon sijaan heillä on mahdollisuus käyttää aikaansa koulunkäyntiin ja opiskeluun. Lapset ovat terveempiä ja kasvavat ja vahvistuvat kuten heidän kuuluukin, kun vedestä ei enää sairastu ripuliin tai muihin tauteihin. Veden myötä perheet voivat kasvattaa monipuolisempaa ja ravitsevampaa ruokaa. Jopa lehmät lypsävät enemmän. Perheillä on nyt uusia tapoja ansaita elantoa, ja lisääntyneet tulot auttavat kouluttamaan lapsia. 

Lapset ovat yhteisön voimavara

Näemme lapset aktiivisina osallistujina ja kumppaneina. He eivät ole kehitysyhteistyön passiivisia kohteita, vaan rakentavat asuinseutunsa tulevaisuutta.

Kaikissa hankkeissamme lapsilla on mahdollisuus osallistua lastenkerhoihin, joissa lapset oppivat osallistumaan, ilmaisemaan itseään, vaikuttamaan ja kantamaan vastuuta. Näillä välineillä on hyvä rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa. 

Vastuu kehityksestä on yhteisöllä itsellään

World Vision auttoi meibekiläisiä toteuttamaan alueelleen vesijohtoverkoston. Järjestön rooli oli vahvistaa yhteisöön perustettua vesiosuuskuntaa, kustantaa hankkeeseen insinööri valvomaan rakennustöitä ja selvittämään verkoston teknisiä ongelmia sekä kerätä varoja vesiputkiin. Paikalliset kaivoivat vesiputket maahan ja ottivat vastuulleen vesijohtoverkoston hallinnoinnin, palkkasivat tarvittavan huoltohenkilöstön ja järjestivät veden kulutuksen mittauksen ja vesimaksujen keräyksen.  

Kertomus Meibekin vesijohtoverkostosta osoittaa, miten työmme etenee käytännössä, ja mitä toinen meille tärkeä asia, yhteisöperustaisuus on.  Alueen asukkaat ja muut toimijat määrittelevät itse ne haasteet ja ongelmat, joihin yhteistyössä tartumme. World Vision antaa ihmisille työkaluja nousta köyhyydestä. Tuemme myös arvojen, asenteiden ja toimintakulttuurin muutoksia esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon ja lasten koulutuksen edistämiseksi. 

Kumppaneinamme muutoksessa ovat valtion viranomaiset, yritykset tai muut kansalaisjärjestöt. Lopulta yhteisöt ylläpitävät positiivista muutosta itse. Kun World Visionin työ alueella päättyy, kyläyhteisö jatkaa itsenäisesti kotiseutunsa kehittämistä.