Kehitysyhteistyö kitkee korruptiota

Kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt toimivat usein korruptoituneessa ympäristössä hauraissa tai epävakaissa valtioissa. Kavallustapaukset nostavat näkyviä otsikoita ja korruption arkipäiväisyys tuo haasteita kehitysyhteistyölle. Korruptioon voidaan kuitenkin vaikuttaa myös kehitysyhteistyön keinoin.

Esimerkiksi Ugandassa terveysasemien ja koulujen yleinen ongelma on henkilökunnan poissaolo. Niin opettajat kuin terveystyöntekijät paikkaavat laihoja tilipussejaan yksityisklinikoilla ja muilla tulonlähteillä virka-aikana. Toinen ongelma ovat laittomasti perittävät maksut terveyspalveluista tai oppilaiden kokeista. Systemaattisella työllä muutos on mahdollinen.

Ugandan Busiassa ja Tororossa kansalaisia on aktivoitu vaatimaan oikeuksiaan. Busian kaupungin terveysasemalla lahjuksia pyytäneitä työntekijöitä on pantu viralta asukkaiden ilmoitettua rikkeistä. Kirewan kylässä paikallinen poliisiviranomainen joutui lähtemään asukkaiden ilmaistua epäluottamuksensa häntä kohtaan. Nabuyogan koulussa oppilaat ilmiantoivat kouluruokaa varastaneen opettajan kansalaiskomitealle ja saivat lounastarpeet pelastettua.

Poissaolot, rikkeet ja puutteet on nostettu esiin paikallisten viranomaisten ja johtajien kanssa. Näin monia kuntien budjetoituja, mutta käyttämättä jätettyjä virkoja on saatu täytettyä ja yhdelle työntekijälle kohdentuvaa työmäärää kevennettyä. Esimerkiksi ammattilaisen avustamat turvalliset synnytykset ovat lisääntyneet.

Korruptio vähenee myös hauraissa valtioissa, kun kansalaiset ymmärtävät olevansa oikeutettuja palveluihin ja viranhaltijat velvoitetaan tarjoamaan niitä lain määräämällä tavalla. Se onnistuu kertomalla kansalaisille maansa lainsäädännöstä ja tahoista, joihin vedota sitä rikottaessa. Tärkeitä keinoja ovat lakien kääntäminen paikalliskielille ja viranomaisten kutsuminen yhteisön kokouksiin kuulemaan syrjäseutujen tilasta sekä vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Näihin tehtäviin kehitysyhteistyöjärjestöt kouluttavat paikallisia vapaaehtoisia.

Vuonna 2013 Ugandan valtio lisäsi terveydenhuollon henkilökunnan määrää merkittävästi. Ratkaiseva tekijä oli kansalaisten vetoaminen parlamenttiin. World Vision auttoi yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa paikallisia terveysvapaaehtoisia kertomaan kylissä toimivien terveysasemien todellisuudesta kansanedustajille. Myönnetyillä lisävaroilla valtio palkkasi terveyskeskuksiin 6000 uutta työntekijää.

Suomen World Visionin ohjelmakoordinaattori (Uganda) Saara Nokelainen