Lapsi oman elämän asiantuntijana

Intialainen tai vaikka ugandalainen vanhempi saattaa juuri nyt tuumia, ettei perheen lasten koulunkäyntiä kannata enää jatkaa. Jälkikasvua tarvitaan enemmän kaivoveden kantajana ja lehmien hoitajana. Päätös koulun lopettamisesta tehdään, mutta lapsen omaa mielipidettä asiasta ei kysytä.

Asetelma on arkea vielä monessa kehitysmaassa, missä aikuiset päättävät lapsen naimisiinmenosta tai työssä käymisestä. Monissa kulttuureissa lapsia pidetään lähinnä passiivisina huollettavina ja jopa kakkosluokan kansalaisina. Tyttölapsilla on vielä vähemmän sananvaltaa omaan elämäänsä kuin pojilla.

Kuulluksi tulemisen pitäisi kuitenkin olla kaikkien maailman lasten oikeus. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (1989) mukaan lapselle tulee taata hyvä ja turvallinen elämä, johon kuuluu myös oikeus saada oma mielipide kuulluksi.

20 vuotta täyttävä lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Ainoastaan Yhdysvallat ja Somalia ovat vielä sen ulkopuolella.

Lapsen oikeus, aikuisen velvollisuus

Lapsen oikeus mielipiteeseen herättää herkästi jatkokysymyksiä – miten ja millaisista asioista lasta oikein tulisi kuunnella? Eiväthän suomalaislapsetkaan saa päättää kaikista elämäänsä koskevista asioista. Äiti ja isä tietävät yleensä pilttejä paremmin, laitetaanko aamulla välihousut tai villapipo.

Suomen World Visionin ohjelmakoordinaattori Annette Gothóni selventää, että lapsen oikeus osallistua ei toki tarkoita lasten automaattista päätösvaltaa arjen asioihin, vaan pikemminkin aikuisten valmiutta kuunnella ja tehdä päätöksiä yhdessä lapsen kanssa.

– Lapset ovat aina oman elämänsä asiantuntijoita ja samalla niitä tulevaisuuden aikuisia. Kun lapsi huomaa, että häntä kuunnellaan, usko omiin kykyihin kasvaa. Samalla mahdollisuus osallistua kertoo siitä, että oma asema on tunnustettu kyläyhteisössä, Gothóni toteaa.

– Aikuinen ei voi tietenkään aina tehdä niin kuin lapsi toivoo, mutta päätöksenteon perustana on oltava lapsen etu. Keskustelemalla löydetään yhteinen tapa toimia.

Osallisuus on myös tietoa

Perusedellytys lasten osallistumiselle on se, että lapset pääsevät käsiksi tietoon. Suomen World Visionin kohdemaissa lapset keskustelevat ja oppivat lasten oikeuksista omissa kerhoissa. Yhdessä mietitään, mitä omat oikeudet ovat ja miten niitä voi tarvittaessa puolustaa perheessä ja yhteisöissä.

– Lisäksi tuemme lasten parlamentteja, joissa lapset pohtivat heitä ja elinympäristöään koskevia asioita. World Visionin tuella heille luodaan tilaisuuksia välittää näkemyksiä kylien aikuisille ja viranomaisille.

Yhdessä toimiminen kasvattaa lasten itseluottamusta sekä antaa mahdollisuuden oppia analysoimaan ja esittämään omia tarpeitaan ja toiveitaan muille.

– Lasten mielipiteitä ja vaikuttamismahdollisuuksia ei kuitenkaan edistetä vain yksittäisillä toimenpiteillä tai kokouksilla. Tärkeintä on toimia niin, että kokonaisten yhteisöjen asenne lapsia kohtaan muuttuu. Vanhemmat ja muut aikuiset hyväksyvät ja tukevat lapsia aktiivisina toimijoina.

Samat aiheet askarruttavat meillä ja muualla

Kun uskallus puhua löytyy, lapset nostavat yleensä ensimmäisenä esiin lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä.

– Mielenkiintoista on se, että vaikka elintaso Suomen ja kehitysmaiden välillä eroaa suuresti, lapsia askarruttavat samanlaiset asiat meillä ja muualla. Keskeisiä huolenaiheita ovat aikuisten alkoholikäyttö ja siihen liittyvä turvattomuuden tunne.

Gothóni muistelee Keniassa tapaamaansa tyttöä, joka muiden lasten tuella sai elämälleen uuden suunnan.

– Yksinhuoltajaisä vaati tytärtään laittamaan ruokaa keskellä yötä, kun hän saapui kotiin juopottelureissulta. Väsyneen tytön koulukäynti kärsi ja hän oli jo jättämässä koko koulun kesken. Lasten parlamentin tuella perheen kanssa keskusteltiin. Tyttö pääsi asumaan isovanhempien luokse ja saa nyt nukkua yöt rauhassa ja keskittyä opiskeluun.

Toinen esimerkki lasten aktiivisuudesta tulee Perusta. Lasten parlamentin tekemiä budjettiehdotuksia on huomioitu ja toteutettu paikallistasolla. Lasten aloitteesta on saatu lisää varoja muun muassa huonokuntoisten koulurakennusten remontointiin.

– Lasten ryhmät ovat erittäin tärkeitä myös siksi, että ne antavat lapsille vertaistukea, Gothóni kertoo.

Ryhmässä voi pohtia ja tuoda asioita esiin porukalla. Yksin ei välttämättä uskaltaisi kertoa, eikä tulisi myöskään kuulluksi.

Koululaiset tanssivat ja laulavat lasten oikeuksista Kituntussa Ugandassa.

 

Taustaa:

• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009.

• Juhlavuoden pääteemana on kaikkien lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

• Sopimuksella halutaan taata lapsille perusoikeus hyvään elämään; mahdollisuus terveydenhoitoon, riittävään ravintoon, koulutukseen ja kehittymiseen turvallisissa olosuhteissa.