Haikeat jäähyväiset Meibekissä: ”Kiitos, että sain olla mukana”

Kenian Meibekin kehitysyhteisyöohjelmaa lähes alusta asti seurannut kummi Maija Törmä matkasi joulukuussa 2017 juhlimaan onnistuneen hankkeen päättymistä.

Maija Törmä ryhtyi kymmenen vuotta sitten kummiksi meibekiläiselle Emmaculate-tytölle. Emmaculate oli tuolloin neljävuotias. Viime syksynä Törmä sai Emmaculatelta jäähyväiskirjeen. Meibekin hanke oli päättymässä. Se tarkoitti myös kummiuden loppumista.

­- En voinut välttyä itkulta, niin koskettavasti hän kiitti tuestani ja ystävyydestä. Hän kirjoitti, että on vaikea sanoa ”bye” läheiselle ystävälle. Samalla hän toivoi minun jatkavan World Visionissa auttamistyötä muiden lasten parissa, jotka nyt tarvitsevat enemmän apua. Kirjoitin jäähyväistervehdykseni Emmaculatelle. Punnitsin jokaista sanaani. Haikeus ja kiitollisuus yhdistyivät. Olin saanut seurata Meibekin aluekehitysohjelmaa 10 vuotta hänen vierellään, Törmä kertoo.

Joulukuussa 2017 Maija Törmä sai mahdollisuuden osallistua 18 suomalaisen joukossa Meibekin päätösjuhliin.

­- Emmaculaten perhe ei tiennyt tulostani. Hänen äitinsä huomasi minut ja tuli luokseni suuren väkijoukon keskeltä. Saimme vielä halata kunnolla ja vaihtaa kuulumisia.

Juhlapuheita, lauluja ja esityksiä kuunnellessa kummin mielen valtasi kiitollisuus.

­- Olen saanut olla seuraamassa Meibekin lasten ja vanhempien elämänolosuhteiden paranemista, terveyden ja hyvinvoinnin kasvua. Meibekiläiset ovat sitoutuneita jatkamaan viitoitetulla tiellä yhdessä eteenpäin. Koin suurta etuoikeutta olla edustamassa Meibekin kummeja. Sisällä läikähteli. Vaikka Emmaculatea ja meibekiläisiä tulee ikävä, samalla on hyvä ja turvallinen olo. Siellä pärjätään nyt paljon paremmin. Minusta Meibekin aluekehityshankkeessa toteutuivat upeasti hyvän kehitysyhteistyön tunnusmerkit. Ensin suunniteltiin yhdessä, tehtiin yhdessä ja nyt työ jatkuu meibekiläisten voimin. Kiitos, että sain olla mukana!

Törmä jatkaa pienen Abigael-tytön kummina Ngoswetin aluekehitysohjelmassa.

- Suomen World Visionin työ Keniassa jatkuu. On hienoa, että pääsen kummina seuraamaan Ngoswetin kehityskaarta samalla tavalla kuin Meibekinkin.

Kun työ Meibekissä alkoi 14 vuotta sitten, suurin osa lapsista ei käynyt koulua. Heillä oli terveysongelmia, kuten ripulia. Naisten ja lasten päivästä kului iso osa vedenkantamiseen. Nyt tilanne on muuttunut. Lähes kaikki lapset käyvät koulua ja terveystilanne on hyvä. Juhlimassa sekä paikallista väkeä että suomalaisia tukijoita.

Meibekiin on rakennettu suomalaisten tuella yli 200 kilometrin mittainen vesiputkisto. Hyödynsaajia on yli 35 000. Meibekin pakallishallinto on sitoutunut rahoittamaan putkiston jatkamista yhä syrjäisemmille kylille. Tuloksista iloitsemassa paikallisten johtajien kanssa Annette Gothóni ja Tiina Antturi Suomen World Visionista.

- Meibekiläisillä on voimakas tahto viedä asioita eteenpäin omin voimin. Lähdemme täältä haikein mielin, mutta myös luottavaisena. Iso kiitos kaikille suomalaisille tukijoille, Annette Gothóni (kuvassa) sanoo.

Kummien työ Meibekissä on nyt tullut päätökseen. Meibekin lähellä Ngoswetissa aiotaan seuraavaksi toistaa sama ihme ja muutos on jo saanut hyvän alun. Lähde mukaan kummiksi tukemaan Ngoswetin lasten tulevaisuutta!

Kuvat: Ulla Tervo ja Sune Lehkonen