”Olen onnellinen, kun äiti ja isä ovat kotona”

- Äidin kainalossa on hyvä olla, hymyilee Cheata. Hän on yksi monista kambodzalaislapsista, jonka vanhemmat ovat töissä kaukana kotiseudulta. Cheata haluaa omille lapsilleen erilaisen elämän.

Cheatan, 11, molemmat vanhemmat ovat opettajia. Vakavan opettajapulan takia heidät passitetaan usein töihin kauas kotikylän ulkopuolelle. Äiti ja isä ovat poissa 3-4 vuorokautta viikossa. Silloin perheen lasten on pärjäiltävä itsekseen. Cheatalla on 12-vuotias isosisko ja viisivuotias pikkuveli.

Vanhempien poissaollessa Cheatan päivät ovat työntäyteisiä. Tunnollinen tyttö yrittää mahduttaa niihin myös koulunkäynnin läksyineen.

­ - Kun herään aamulla, hoidan kotiaskareita. Siivoan taloa, hoidan pikkuveljeä ja laitan aamupalaa. Sitten lähden kouluun. Minun on ehdittävä kotiin nopeasti pitämään huolta pikkuveljestä. Kun veli nukkuu, teen läksyjä. Vuorottelemme siskon kanssa koulun, kotitöiden ja pikkuveljen hoidon välillä. Toisinaan isoäiti pääsee auttamaan meitä, Cheata kertoo.

Ei vaihtoehtoja

Cheata toivoo tulevaisuudelta eniten sitä, että vanhempien pitkät työrupeamat loppuisivat.

­ - Olen onnellinen, kun äiti ja isä ovat kotona. Kaikki on silloin niin paljon helpompaa. Ei tarvitse pelätä ja saan käydä koulua rauhassa.

Sarem-äiti seuraa tyttärensä puhetta hiljaisena. Kasvoista näkee, että lapsen kertomuksen kuuleminen tekee tiukkaa.

­ - Meillä ei ole vaihtoehtoja. Jos emme käy töissä, rahat eivät riitä ruokaan. Vaikka opettajista on pula, työ on alipalkattua ja työsuhteet lyhyitä. On otettava vastaan kaikki työmahdollisuudet. Emme voi sanoa ei, vaikka työ veisi meidät kauas lastemme luota, äiti kertoo.

Lastenkerhossa on turvallista

Cheata menee koulun jälkeen World Visionin lastenkerhoon aina kun se on mahdollista. Kerhossa hän voi tehdä läksyjä turvallisessa ympäristössä ja leikkiä ikätovereidensa kanssa.

­ - Lastenkerhossa voin olla rauhassa ja unohtaa kaikki huolet. Silloin kun äiti ja isä ovat poissa, en pääse tänne.

World Visionin kouluttamat ohjaajat kannustavat lapsia kertomaan arjestaan. Lapset saavat kerhoissa myös neuvoja ja ohjeita.

­- Täällä Santukissa moni lapsi on kokenut fyysistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Riski joutua kaltoin kohdelluksi kasvaa, kun lapsi elää arkeaan ilman aikuisten turvaa. Kerromme lapsille, miten pitää toimia, jos joku aikuinen käyttäytyy uhkaavasti. Rohkaisemme lapsia hakemaan apua ja kertomaan vaaratilanteista turvalliselle aikuiselle, lastenkerhon opettaja sanoo.

Haaveena erilainen elämä

Cheatan toiveammatti on matkaopas. Hän hauaa kertoa Kambodzaan saapuville turisteille kotimaansa haasteista, hyvistä puolista ja historiasta.

­- Aion käydä koulun kunnolla ja pyrkiä yliopistoon. Sitten voin tehdä töitä ja ansaita rahaa. Haluan tukea vanhempiani, kun he ovat vanhoja. Äiti ja isä tekevät nyt kaikkensa meidän eteemme. Minun tehtäväni on auttaa heitä heti kun pystyn.

Yhteen asiaan Cheata haluaa ison muutoksen.

­ - Minun lapsilleni tulee erilainen elämä. Hankin heille turvallisen hoitajan. He eivät joudu olemaan yksin.

Kuva: Kaisu Jouppi

Lastenkerhot ovat osa suomalaisten kummien tukemaa lastensuojelutyötä Santukin alueella Kambodzassa. Liity kummiksi santukilaiselle lapselle jo tänään!