Mitä hyötyä kehitysavusta on suomalaisille?

19.11.2021

ville skinnari
- Kehitysyhteistyö on investointi Suomen turvallisuuteen, ministeri Ville Skinnari sanoo.

Kehitysapu ja suomalaisten hätä nostetaan keskustelussa usein vastakkain. Miksi suomalaisten pitäisi antaa rahaa muille, kun rahalle on tarvetta kotimaassakin? Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vastaa Suomen World Visionin kysymyksiin.

1. Miksi meidän tulisi auttaa kaukaisten maiden ihmisiä, kun rahat eivät riitä kotimaassakaan esimerkiksi vanhuksille tai nuorten mielenterveystyöhön?

− Suomen kehityspolitiikka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla on suomalaisten tuki. Voimme kehitysyhteistyön avulla vaikuttaa siihen, että elämme vakaammassa, turvallisemmassa ja hyvinvoivassa maailmassa. Se on suomalaistenkin etu. Apumme on nyt tärkeämpää kuin koskaan, koska koronapandemian vuoksi globaali köyhyys on lähtenyt kasvuun ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat juuri nyt suuremmat kuin koskaan aiemmin: noin 240 miljoonaa ihmistä 56 maassa on akuutin hätäavun tarpeessa.

2. Suomella ei ole ollut siirtomaita, eikä Suomi ole sillä tavoin vaikuttanut kehittyvien maiden nykytilaan. Miksi suomalaisten pitäisi laittaa rahaa kehitysapuun?

− Globaalit haasteet ja kriisit, kuten koronapandemia ja ilmastonmuutos, koskettavat myös meitä. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat uhkien moninkertaistajia. Niihin vaikuttamalla ehkäistään tulevia pandemioita, mutta myös vähennetään konflikteja, edistetään luonnonkatastrofeista toipumista ja vähennetään painetta epäsäännölliseen muuttoliikkeeseen, joiden vaikutukset tuntuvat Suomessakin. Kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat kiinteä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka kautta Suomi on mukana löytämässä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Usein ratkaisuihin saattaa liittyä myös nousevia kaupallisia mahdollisuuksia, kuten vaikkapa meteorologian saralla on nähty. Akuutteihin humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen parantaa kriisimaiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia selvitä ja toipua kriiseistä. Tämä on suoraviivaisesti myös Suomen etu.

3. Kehitysavun sanotaan olevan hukkaan heitettyä rahaa, joka pahimmillaan lisää kohdemaiden riippuvuutta ja korruptiota. Onko väitteessä perää?

− Julkaisemme jokaisen hallituskauden lopussa kehityspolitiikan tulosraportin kehitysyhteistyön tuloksista. Edellinen raportti julkaistiin 2018 ja seuraava ensi vuonna. Suomen kahdenvälisten ohjelmien avulla vuosina 2015−2018 esimerkiksi 1,5 miljoonaa naista ja tyttöä sai pääsyn seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, lähes 2,5 miljoonaa ihmistä pääsi vesihuollon piiriin ja kansalaisyhteiskunnan ohjelmista ruokaturvan parantamiseksi hyötyi yli 2 miljoonaa ihmistä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema ovat parantuneet kehittyvissä maissa. Suomen tukema Tax Inspectors Without Borders -verkosto arvioi, että tehdyn työn vaikutuksesta kehittyvissä maissa on kerätty miljardin dollarin verran verotuloja. Tämä on siis paikallista rahoitusta köyhimpien maiden omiin valtiontalouksiin.

4. Mistä voi tietää, päätyvätkö rahat apua todella tarvitseville?

− Kehitysyhteistyötä tehdään riskialttiissa toimintaympäristöissä, joten moninaiset riskit kuuluvat toiminnan luonteeseen. Riskien ennakointi ja hallinta ovatkin keskeinen osa kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Riskejä vähennetään esimerkiksi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella kumppanien valinnalla, ja niitä hallitaan aktiivisen seurannan, tarkastuksien, arviointien ja vaikuttamisen kautta. Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä myös evaluoidaan riippumattomasti ja vertaisarvioiden kautta. Kumppanien valinnassa varmistetaan, että ne ovat ammattimaisia toimijoita, joilla on asianmukaiset riskienhallinta-, seuranta- ja tilintarkastusjärjestelmät. Kehitysyhteistyötä ja siihen käytettyjä varoja valvotaan tarkasti.

5. Mitä hyötyä kehitysavusta on Suomelle ja suomalaisille?

− Suomi on kansainvälisestä kaupasta riippuvainen kansantalous, joten menestyksemme riippuu siitä, miten puolustamme arvojamme ja etujamme osana suurempaa sääntöpohjaista kokonaisuutta. Kehitysyhteistyö onkin konkreettinen työkalu, vipuvarsi ja investointi Suomen omaan kansainväliseen asemaan ja turvallisuuteen. Tukemalla kehitystä tuetaan myös suomalaisen osaamisen ja tuotannon menestysmahdollisuuksia maailmalla, luodaan taloudellista ja henkistä pääomaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Kehitysyhteistyöstä on hyötyä suomalaiselle yritysmaailmalle. Esimerkiksi suomalainen koulutusvienti saavutti jo puolen miljardin euron rajan viime vuonna. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä tilanteesta, vakaudesta ja rauhasta, joten on hyödyllistä olla mukana työssä, joka vakauttaa maailmaa.

Suomen kehitysapu

  • Vuonna 2021 Suomen valtio budjetoi kehitysyhteistyöhön 1257 miljoonaa euroa.
  • Määrärahat jaetaan ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.
  • Ulkoministeriön hallinnoimia varoja käytetään Suomen ja kumppanimaiden välisen kehitysyhteistyön lisäksi humanitaariseen apuun sekä YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
  • Muuhun kehitysyhteistyöhön lukeutuu muun muassa pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta ja muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta.
  • Vuonna 2020 Suomi suuntasi eniten rahoitusta Somaliaan, Afganistaniin, Myanmariin ja Etiopiaan.

Lähde: Ulkoministeriö

Auttaminen lisää hyvinvointiamme

Toisia ihmisiä auttamalla auttaa myös itseään. Tutkimusten mukaan auttaminen ja hyväntekeväisyys lisäävät omaa hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemustamme, kertoo filosofi, tutkija ja tietokirjailija Frank Martela.

Hyvän tekeminen vaikuttaa myös terveyteen.

− Yhdessä tutkimuksessa ihmisten verenpaine laski, kun he pääsivät säännöllisesti kokemaan, että he pystyivät tekemään hyvää muille ihmisille. Toisissa tutkimuksissa on havaittu auttamisella olevan pitkäikäisyyteen liittyviä vaikutuksia, Martela sanoo.

Martelan mukaan ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen eläin, jonka selviytyminen on aina riippunut toisista ihmisistä. Siksi ihmisillä on vahva tarve kokea itsensä sosiaalisesti hyödyllisiksi.

− Me myös empatisoimme toisia ihmisiä, minkä vuoksi otamme heidän kärsimyksensä ja toisaalta hyvinvointinsa ikään kuin omiksemme. Tällaiset tilanteet vaikuttavat aika suoraan meidän omaan hyvinvointiimme.

Kehitysapu herättää osassa ihmisistä vastustusta. Martelan mukaan se saattaa osittain kummuta halusta auttaa niitä, jotka ovat meitä lähellä.

− Kehitysapu voi tuoda avuttoman fiiliksen siitä, ettei kaikkia pysty auttamaan eivätkä minun tekemiseni riitä. Ihminen pyrkii torjumaan ajatuksen ja kokee ahdistavana, että häntä muistutetaan siitä, että maailmassa on edelleen miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät eri tavoilla. Oma rajallisuus on hyvä tiedostaa ja fokusoida siihen, mitä pystyy tekemään, eikä siihen, mitä ei pysty.

martela
– Auttaminen voi laskea verenpainetta ja pidentää ikää, sanoo Frank Martela.