10 faktaa kummilasten koulunkäynnistä

14.10.2021

ruandalainen tyttö viittaa koulussa

Lapset kehittyvät hyvin eri tahtia, vaikka heidän lähtökohtansa olisivat hyvätkin, ja hyvä koulutus tarkoittaa varsin erilaisia asioita eri puolilla maailmaa. Oletko joskus ihmetellyt, miksi kummilapsesi kirje, piirrustus tai kirjoitettu teksti ei ole samanlainen kuin hänen ikätoveriensa Suomessa? Tässä jutussa esittelemme 10 mielenkiintoista asiaa koulutuksesta kehittyvissä maissa. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita kaltaisesi kummit ovat myös mukana muuttamassa. 

Kyllä, äitisi ja isäsi olivat aikanaan oikeassa: koulunkäynti on tärkeää. Jopa niin tärkeää, että se yksi 17:sta Kestävän kehityksen tavoitteista, sillä sen on myös tehokkaasti todettu nostavan lapsia ja kokonaisia valtioita pois köyhyydestä. Laadukas koulutus määritellään kuitenkin hyvin eri tavoin eri puolilla maailmaa. 

Kouluun pääseminen on vain ensimmäinen askel: oppimistuloksiin vaikuttavat myös opetussuunnitelma, koulutilojen kunto ja varustelu, kulttuuriset odotukset, vanhempien kotona antama tuki sekä koulunkäynnin säännöllisyys. 

Seuraavaksi esittelemme 10 kummilasten oppimistuloksiin liittyvää faktaa. Kummina olet mukana vaikuttamassa näistä kaikkiin. 

1. Koulunkäynti voi olla kallista, vaikka se olisi ilmaista

YK:n kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella lapsella tulee olla oikeus ilmaiseen koulutukseen. Viime vuosikymmeninä monissa maissa onkin luovuttu koulumaksuista, jolloin miljoonat lapset ovat päässeet kouluun ensimmäistä kertaa elämässään. Tästä huolimatta koulu voi edelleen olla monelle perheelle liian kallis: koulupuku, kirjat ja koemaksut saattavat viedä jopa 40% köyhimpien perheiden tuloista. Ja jos lapset käyvät koulua, he eivät voi olla auttamassa perheitään toimentulon hankkimisessa. Tästä johtuen osa lapsista aloittaa koulussa myöhemmin, käy sitä vain ajoittain tai lopettaa koulunkäynnin kokonaan. Kummimme voivat vaikuttaa tähän kaikkeen maksamalla lasten koulutarvikkeita, muuttamalla vanhempien käsitystä koulutuksen tärkeydestä ja auttamalla perheitä löytämään uusia tulonlähteitä. 

2. Joskus koulu on todella kaukana

Jos kouluaamut meillä tuntuvat välillä väsyttäviltä kaiken huolehtimisen ja hoputtamisen keskellä, sitä ne ovat myös monille kehittyvissä maissa kasvaville lapsille, joiden koulumatkat ovat useita kilometrejä yhteen suuntaan. Maaseudulla, kuten Chengzhenissä Kiinassa, missä kouluun pääseminen vaati vuorensolan halki patikoimista, tai Malissa, missä lasten keskimääräinen koulumatka on 7 kilometriä suuntaansa, koulumatkat ovat usein erityisen pitkiä ja vaivanloisia. Pitkä koulumatka tarkoittaa usein sitä, että kouluun päästyään lapset ovat liian väsyneitä ja nälkäisiä oppiakseen kunnolla. Tai että koulussa käydään harvakseltaan tai ei lainkaan. Kummiemme ansiosta voimme varmistaa, että myös syrjäseuduille rakennetaan kunnollisia teitä, järjestetään koulukyytejä sekä rakennetaan uusia kouluja. 

3. Koulussa puhutaan eri kieltä

Intiassa puhutaan lähes 20 000 erilaista murretta, mutta vain 47:ää niistä käytetään kouluissa. Monissa maissa opetuskielenä on eri kieli kuin mitä lapset puhuvat kotonaan, ja se hidastaa heidän oppimistaan. Usein kotona ei ole ketään, joka voisi auttaa lasta kotitehtävissä. Miten kummit voivat auttaa tässä? World Vision järjestää lapsille täydentävää ja tukevaa opetusta erilaisten lukupiirien, pienryhmien ja muiden kerhojen kautta. 

4. Jotkut vanhemmat haluavat lastensa lintsaavan koulusta

Siinä missä itse saatoit joskus haaveilla oppituntien väliin jättämisestä, se on todellisuutta monelle kehittyvien maiden lapsille. Joskus kyse on rahasta, mutta joskus myös sukupuolirooleista ja kulttuurisista normeista. Esimerkiksi Keniassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että siinä missä rikkaan perheen pojalla on 33%:n todennäköisyys jatkaa opintoja lukion jälkeen, on köyhän perheen tytön todennäköisyys tälle vain 1/250:sta. Maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa tyttöä ei käy koulua, ja kolmannes kehittyvien maiden tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana. Joidenkin vanhempien mielestä tytön koulutus on rahojen ja energian tuhlausta. Toisissa paikoissa tytön kouluttaminen nähdään uhkana hänen siveydelleen ja perheen maineelle. Jossain paikoissa tytön lähettäminen kouluun altistaa hänet hyväksikäytölle ja sukupuolittuneelle väkivallalle. Mitä kummien tuella voidaan tehdä? Työntekijämme ja vapaaehtoisemme käyvät keskusteluja vanhempien kanssa koulutuksen tärkeydestä. Lisäksi yhdessä vanhempien, koulujen henkilökunnan, paikallisjohtajien sekä uskonnollisten johtajien kanssa käydään keskusteluja normien ja perinteisten sukupuoliroolien laajentamisesta niin, että myös tytöillä olisi mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin. 

5. Kaikki eivät ole tervetulleita kouluun

Vaikka kansainvälinen ihmisoikeusjulistus takaakin kaikille oikeuden maksuttomaan koulutukseen, niin se ei käytännössä koske kaikkia. Jopa 95% maailman köyhimmissä maissa asuvista vammaisista lapsista ei käy lainkaan koulua. Tämä johtuu usein siitä, että heitä ei huolita kouluun, tai heidän vanhempansa eivät stigman takia halua heidän käyvän koulua. Samoin tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai kastiin kuuluvat lapset eivät aina ole tervetulleita kouluun. Joissakin yhteisöissä myös pyritään rajoittamaan tyttöjen koulunkäyntiä. Tällä hetkellä neljäsosa kehittyvien maiden tytöistä ei käy koulua, ja raportin mukaan nykyisellä tahdilla kestää jopa 200 vuotta ennen kuin sukupuolten välinen tasa-arvo on saavutettu kaikkialla maailmassa. Kummien ansiosta voimme kertoa yhteisöissä lasten oikeuksista, jotka kuuluvat ihan kaikille, sekä opettaa lapset ja aikuiset myös vaatimaan niitä. Rakennutamme ramppeja, invavessoja ja vammaisille sopivia vesipisteitä, jotta kaikki halukkaat pääsisivät kouluun. Teemme myös yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, jotta he ottaisivat harjoitteluun ja myöhemmin töihin myös vammaisia opiskelijoita. Tärkeä osa työtä on myös muuttaa ihmisten asenteita, jotta lasten oikeudet ulottuisivat ihan kaikille. 

 

intialainen oppilas koulussa

6. Opettajilla on vähän koulutusta ja liikaa töitä

Tutkimuksesta osoittavat, että opettajalla on suuri rooli oppilaan oppimisessa. Kehittyvissä maissa on huutava pula hyvistä opettajista, ja he, jotka jo toimivat opettajina, tuupertuvat valtavan taakan alle. Osassa Saharan etelänpuoleista Afrikkaa keskimäärinen luokkakoko on 50 lasta, ja opettajilla on usein hyvin vähän koulutusta tehtäväänsä tai opetusmateriaaleja. Tämän seurauksena vain 40% maailman lapsista on hallussa lukemisen ja laskemisen perusteet, vaikka 2/3 maailman lapsista käy koulua. Opettajien koulutus ja luokkahuoneiden varustelu onkin keskiössä kummien tuella tehtävässä työssä kaikkialla maailmassa. 

7. Kouluissa ei ole oppimiseen tarvittavia asioita

Paitsi tuolin alle mällätty purkka, kouluissa on monia muitakin asioita, joita me pidämme itsestäänselvyytenä. Kuten vaikka ne tuolit, luokkahuoneet missä tuolit sijaitsevat, sähköä luokkahuoneen valaisemiseen, kirjoja, kyniä, vesivärejä ja vessoja. Kaikkialla maailmassa näin ei ole. Esimerkiksi UNESCO:n tutkimuksessa selvisi, että vain 3,5% kehittyvien maiden 6.-luokkalaisista on oma oppikirja, ja Tsadissa vain 25%:ssa kouluja on vessa. Nämä puutteet aiheuttavat paljon haasteita oppimiseen: kuvittele, millaista olisi opetella lukemaan, jos saman kirjan jakaisi tusinan verran muita oppilaita, tai opetella kirjoittamaan ilman pöytää. Siksi kummien tuella hankitaan kirjoja, vessoja ja vesihanoja kouluihin, jotka niitä kipeästi kaipaavat. 

8. Koulunkäynnin keskeyttävät kriisit ovat yleistyneet

Koronapandemia opetti meille, kuinka kriisi voi muuttaa arjen yhtäkkiä. Kehittyvissä maissa koulunkäynnin keskeyttävät kriisit ovat yhä yleisempiä. Monet maat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ovat erityisen alttiita luonnonmullistuksille, kuten tulville, maanjäristyksille, tulivuorenpurkauksille ja tsunameille, ja niiltä puuttuvat infrastruktuuri ja muut keinot niistä toipumiseen. Samaan aikaan kehittyvät maat ovat entistä konfliktiherkempiä: Maailmanpankki arvioikin, että vuoteen 2030 mennessä jopa 2/3 maailman kaikista köyhimmistä ihmisistä asuu konfliktien keskellä. Konfliktien keskellä kasvaminen pienentää lapsen todennäköisyyttä käydä ala-aste loppuun 30%:a ja yläaste 50%:a. Sodilla, luonnonmullistuksilla ja muilla kriiseillä on elämänmittaisia vaikutuksia lasten oppimiseen ja ne hidastavat lukutaidon leviämistä. Kummit auttavat lapsia siellä, missä on välillä todella raskasta olla lapsi. Yhteisöjä autetaan paremmin varautumaan erilaisiin kriiseihin, ja jatkamaan koulujen toimintaa niiden keskellä ja niistä toipumisen aikanakin. Yhteisöjä kouluttamalla ja vahvistamalla rakennamme myös lasten ympärille luotettavien aikuisten verkostoa, jotka suojelevat heitä kaikissa tilanteissa. 

9. Kuukautiset voivat olla iso ongelma

Ainakin 500 miljoonalta maailman tytöltä ja naiselta puuttuvat tarpeelliset välineet siihen, että he voisivat elää arkeaan hygieenisesti ja kunniallisesti myös kuukautisten aikaan. Heiltä puuttuvat vessat, puhdas vesi ja sidetarpeet, mikä saa heidät jäämään pois koulusta kerran kuussa tai pysyvästi. Tällä on suuria vaikutuksia tyttöjen lukutaitoon ja koulutukseen. Kummien avulla rakennamme kouluihin lukittavia vessoja sekä vesipisteitä, sekä opetamme koululaisille kuukautisiin liittyvistä hygieniakäytännöistä. Lisäksi varmistamme, että koulujen aikuiset omalta osaltaan luovat kouluihin turvallisen ja tyttöjen koulunkäyntiä tukevan ilmapiirin. 

10. Oppiminen on vaikeaa nälkäisenä ja kipeänä

Lapset, joiden kasvu on hidastunut aliravitsemuksen takia, saavat 7%:a huonommat tulokset matematiikankokeissa, ja osaavat 19%:a epätodennäköisemmin lukea 8-vuotiaana. Lapsuusajan aliravitsemus seuraa heitä myös aikuisuuteen, ja he ansaitsevat 20%:a vähemmän. Koko maan tasolla aliravitsemus pienentää taloutta 11%:a. Samalla tavalla paljon sairastelu ja siksi runsaat poissaolot koulusta vaikuttavat koko loppuelämään. Kummius auttaa lapsia pysymään terveempinä ja siten valmiimpina oppimaan. Perheille annetun ruoka-avun lisäksi autamme perheitä kehittämään viljelystä saatavia satoja, annamme hygienia-, terveys- ja ravitsemuskoulutusta, koulutamme ja annamme työvälineitä terveydenhuollon työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä parannamme puhtaan veden saatavuutta pumppujen, hanojen ja vesisäiliöiden avulla. Tarjoamalla lapsille nämä perusasiat näemme valtavia parannuksia lasten oppimistuloksissa. Lopputuloksena on koulutuksella saatu elämä vapaana köyhyydestä. 

 

hirdesh opettaa luokkaa
Hirdesh, 25, on entinen World Visionin kummilapsi, sekä kylänsä ensimmäinen tyttö, joka pääsi yliopistoon. Hän kouluttautui opettajaksi, ja nyt hän kannustaa kaikkia oppilaitaan toteuttamaan unelmiaan.