Jaana Vormisto:

Luonnon monimuotoisuus vähenee maailmassa hälyttävää vauhtia. Samalla köyhyyden ja nälänhädän poistaminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vaarantuvat, sillä monimuotoinen luonto ylläpitää elämän peruspilareita.

– Kipeimmin biodiversiteettikadon vaikutukset osuvat globaalin etelän köyhimpiin ihmisiin, asiantuntija Jaana Vormisto sanoo.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti hupenee ympäri maailmaa nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Samalla, kun luonto köyhtyy, äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuvat entisestään.

Biodiversiteettitutkimuksesta väitellyt Jaana Vormisto on työskennellyt yli 25 vuoden ajan tutkijana ja asiantuntijatehtävissä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien parissa.

Jos jotakin hän haluaa korostaa, niin sitä, että luonnon monimuotoisuudella ja ihmisoikeuksilla on perustavanlaatuinen suhde.

– Monet kestävän kehityksen tavoitteista ovat suoraan ihmisoikeuksia, kuten oikeus ruokaan, puhtaaseen veteen, terveyteen ja niin edelleen. Jos luonnon monimuotoisuus ei toteudu, nämäkään eivät toteudu. Puhuimmepa sitten taloudellisesta tai sosiaalisesta kehityksestä, biodiversiteetin merkitystä ei voi ohittaa, Vormisto sanoo.

Kun luonnon monimuotoisuus vähenee, elämän peruspilarit alkavat horjua. Kipeimmin vaikutukset osuvat niihin ihmisiin, jotka ovat jo ennestään haavoittuvimmassa asemassa.

– Tietysti biodiversiteetillä on vaikutusta kaikkien ihmisten elämään. Jos kuitenkin ajatellaan globaalia etelää ja siellä kaikkein köyhimpiä ihmisiä ja sitä, miten he päivittäisiä toimeentulon tarpeitaan tyydyttävät, niin usein he ovat hyvin riippuvaisia ympäröivän luonnon tarjoamista resursseista.

Niin kutsutuilla ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia ilmaisia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä, joista monet ovat välttämättömiä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Suoria hyötyjä ovat esimerkiksi ruokaa, energiaa ja lääkkeitä tarjoavat metsät ja vesistöt, mutta niiden lisäksi monimuotoinen luonto vaikuttaa elämisen edellytyksiin muun muassa ylläpitämällä elinkelpoista ilmastoa, hedelmällistä maaperää ja puhdasta ilmaa ja vettä.

Esimerkiksi se, että vesi kiertää ja puhdistuu, on äärimmäisen tärkeää elämisen kannalta. Etenkin alueilla, joilla ei ole järjestettyä vesihuoltoa, vedenkierto on riippuvainen luonnon ekosysteemeistä ja monimuotoisuudesta.

Taudit lisääntyvät

Vormiston mukaan biodiversiteetin väheneminen voi lisätä erityisesti köyhimpien ja haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvien riskiä sairastua.

Esimerkiksi vesistöjen valuma-alueilla tehdyt maankäytön muutokset voivat johtaa pohjavesivarojen vähentymiseen, jolloin ripulit saattavat yleistyä. Ripulit vaikuttavat olennaisesti alle viisivuotiaiden lasten terveyteen ja kuolleisuuteen. Monimuotoisuuden vähenemisellä on yhteys myös moniin muihin terveysuhkiin, kuten eläinperäisten tartuntatautien yleistymiseen.

– Vaikka mekin täällä kärsimme nyt koronasta, niin kyllähän meidän mahdollisuutemme ja valmiutemme reagoida tällaisiin tartuntatauteihin ovat aivan erilaiset verrattuna kehittyviin maihin.

Myös ruokaturvan ylläpitämisen ja nälänhädän poistamisen näkökulmasta biodiversiteetillä on tärkeä merkitys.

Vormiston mukaan aikaisemmin ihmiset ovat käyttäneet tuhansia erilaisia kasveja ravinnokseen, mutta tällä hetkellä ruokatuotannossa on merkittävässä roolissa enää alle 200 lajia. Lajimäärän supistuminen vaikeuttaa viljelyn sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, kuten kuivuuteen ja taudinaiheuttajiin, mikä puolestaan pienentää satoja.

– Tarvitsisimme nimenomaan geneettisen monimuotoisuuden laajuutta, jotta erityisesti pienviljelijöillä olisi käytössään sellaisia lajeja ja lajikkeita, jotka kestävät muuttuvia olosuhteita.

Köyhyyden vähentämisen elinehto

Vormisto pitää luonnon monimuotoisuuden suojelemista ensiarvoisen tärkeänä kamppailussa köyhyyden vähentämiseksi.

– Biodiversiteetti on kytkeytynyt niin syvälle perusasioihin, kuten ruokaan, veteen, päivittäiseen toimeentuloon ja terveyteen, että jos ne asiat eivät ole kunnossa, siitä on vaikea mennä eteenpäin ja lähteä esimerkiksi kouluttautumaan.

Valtioneuvoston asettama Kehityspoliittinen toimikunta julkaisi tammikuussa analyysin, joka tarkastelee luonnon monimuotoisuuden merkitystä Suomen kehityspolitiikassa. Vormiston vetämän asiantuntijaryhmän näkemysten mukaan luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida kehityspolitiikassa entistä vahvemmin.

– Luonnon monimuotoisuus pitäisi ottaa läpileikkaavana tavoitteena huomioon kaikessa toiminnassa samalla tavalla kuin huomioimme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat. Tehdäänpä mitä vain, pitäisi miettiä, mitä vaikutuksia sillä on luontoon ja kuinka kielteisiä vaikutuksia voisi pienentää tai estää kokonaan.