Kehitysyhteistyö sai alkunsa yli puoli vuosisataa sitten. Vuosikymmenten aikana toiminta on kehittynyt ja tehostunut, vaikka virheitäkin on sattunut. Tutkija Marikki Stocchettin mukaan kehitysyhteistyö voi parhaimmillaan mullistaa ihmisten elämän.
Pähkinänkuoressa kehitysyhteistyö on kansainvälistä toimintaa köyhyyden vähentämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi.
− Kehitysyhteistyö itsessään on väline. Sitä voidaan käyttää eri tavoin, kunhan pääajatus ei eksy matkalla. Köyhyyden ja eriarvoisuuden on vähennyttävä kestävällä tavalla, sanoo kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri ja tutkija Marikki Stocchetti.
Kehitysyhteistyötä tehdään yksityisten lahjoittajien tuella sekä kehitysapuvaroin, jotka kukin hallitus määrittää budjetissaan. Vuonna 2021 Suomi on budjetoinut kehitysyhteistyöhön 1 257 miljoonaa euroa, joka vastaa arviolta puolta prosenttia bruttokansantulosta.
Suomen valtion virallisesta kehitysyhteistyöstä vastaa pääasiassa ulkoministeriö, mutta monella muullakin ministeriöllä on omia hankkeita hallinnoitavinaan. Suomi on mukana useissa kehityspoliittisia tavoitteita edistävissä kansainvälissä järjestöissä ja tekee monenkeskistä yhteistyötä osana sekä YK:ta että Euroopan unionia.
Lisäksi Suomi tukee niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kehityspolitiikan kumppaneina on myös muun muassa kuntia, oppilaitoksia ja tutkijoita sekä yksityisen sektorin edustajia.
Suomen World Vision on kansalaisjärjestö, jonka rahoituksesta noin 44 prosenttia tulee Suomen ulkoministeriöltä, viisi prosenttia muusta julkisesta tuesta, kuten EU:lta, ja hieman yli puolet kummeilta ja muilta yksityisiltä tukijoilta sekä yritysyhteistyökumppaneilta.