Kambodzan Santukissa sijaitseva Tonle Sap -järvi tulvii toistuvasti. Pahimmillaan järveen laskevat joet nostavat vedenpinnan niin korkealle, että vesi huuhtoo peltoja, teitä ja taloja sekä saastuttaa kaivovesiä.
Tulvissa myös menehtyy ihmisiä. Kambodzan World Visionin työntekijä Kunthea Vorn kertoo, että tulvat näkyvät alueen hukkumistilastoissa. Erityisessä vaarassa ovat lapset.
World Vision tekee kaikkensa lasten suojelemiseksi ja menetysten minimoimiseksi.
– Jaamme tietoa vanhemmille, opettajille ja päättäjille. Kerromme lapsille tulvien vaaroista. Opetamme, että jokien penkereet ovat sateiden aikana vaarallisia leikkipaikkoja. Kannustamme vanhempia ohjaamaan lapset koulun jälkeen lastenkerhoomme, jossa he voivat tehdä läksyjä turvallisesti. Olemme myös vaikuttaneet siihen, että ilmastonmuutoksen seurauksista opetetaan lapsille koulussa, Vorn kertoo.
Ilmastonmuutos ei vaaranna lasten turvallisuutta vain Kambodzassa. Se on todellisuutta kaikkialla maailmassa. Unicefin arvio seuraavalle 10 vuodelle on, että vuosittain jokin ympäristökatastrofi vaikuttaa jopa 175 miljoonan lapsen elämään.
– Kuivuus, tulvat ja vaikeasti ennakoitavat sateet vaikuttavat ruokaturvaan ja puhtaan veden saantiin. Ruuan ja veden puute heikentää lasten hyvinvointia ja heidän mahdollisuuksiaan käydä koulua. Sään ääri-ilmiöistä johtuva ruokapula taas voi johtaa pakkomuuttoon eli ilmastopakolaisuuteen, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni kuvaa.
Parannamme ruokaturvaa ja ehkäisemme ilmastopakolaisuutta
Ilmastotyömme ytimessä on varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin. Se on myös avain ruokaturvan vahvistamiseen ja ilmastopakolaisuuden vähentämiseen. Käytännön esimerkki tästä on perheiden kouluttaminen viljelemään sään ääriolosuhteita kestäviä viljelyskasveja. Kun perhe saa ravintoa omasta pellosta, sen ei tarvitse lähteä etsimään toimeentuloa muualta.
Erityisen tehokas perheiden toimeentulon vahvistaja on metsitystyö, joka herättää köyhtyneen maaperän viljeltäväksi. Esimerkiksi Kenian Ngoswetissa opetamme perheenäitejä ja -isiä käyttämään kanto- ja juurivesoja hyödyntävää tehokasta ja edullista metsitysmenetelmää. Muutokset ovat lasten kannalta merkittäviä: perheillä on varaa maksaa koulumaksut ja lasten lautasilla on ruokaa.