Kehitysapu ja suomalaisten hätä nostetaan keskustelussa usein vastakkain. Miksi suomalaisten pitäisi antaa rahaa muille, kun rahalle on tarvetta kotimaassakin? Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vastaa Suomen World Visionin kysymyksiin.
1. Miksi meidän tulisi auttaa kaukaisten maiden ihmisiä, kun rahat eivät riitä kotimaassakaan esimerkiksi vanhuksille tai nuorten mielenterveystyöhön?
− Suomen kehityspolitiikka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla on suomalaisten tuki. Voimme kehitysyhteistyön avulla vaikuttaa siihen, että elämme vakaammassa, turvallisemmassa ja hyvinvoivassa maailmassa. Se on suomalaistenkin etu. Apumme on nyt tärkeämpää kuin koskaan, koska koronapandemian vuoksi globaali köyhyys on lähtenyt kasvuun ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat juuri nyt suuremmat kuin koskaan aiemmin: noin 240 miljoonaa ihmistä 56 maassa on akuutin hätäavun tarpeessa.
2. Suomella ei ole ollut siirtomaita, eikä Suomi ole sillä tavoin vaikuttanut kehittyvien maiden nykytilaan. Miksi suomalaisten pitäisi laittaa rahaa kehitysapuun?
− Globaalit haasteet ja kriisit, kuten koronapandemia ja ilmastonmuutos, koskettavat myös meitä. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat uhkien moninkertaistajia. Niihin vaikuttamalla ehkäistään tulevia pandemioita, mutta myös vähennetään konflikteja, edistetään luonnonkatastrofeista toipumista ja vähennetään painetta epäsäännölliseen muuttoliikkeeseen, joiden vaikutukset tuntuvat Suomessakin. Kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat kiinteä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka kautta Suomi on mukana löytämässä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Usein ratkaisuihin saattaa liittyä myös nousevia kaupallisia mahdollisuuksia, kuten vaikkapa meteorologian saralla on nähty. Akuutteihin humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen parantaa kriisimaiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia selvitä ja toipua kriiseistä. Tämä on suoraviivaisesti myös Suomen etu.
3. Kehitysavun sanotaan olevan hukkaan heitettyä rahaa, joka pahimmillaan lisää kohdemaiden riippuvuutta ja korruptiota. Onko väitteessä perää?
− Julkaisemme jokaisen hallituskauden lopussa kehityspolitiikan tulosraportin kehitysyhteistyön tuloksista. Edellinen raportti julkaistiin 2018 ja seuraava ensi vuonna. Suomen kahdenvälisten ohjelmien avulla vuosina 2015−2018 esimerkiksi 1,5 miljoonaa naista ja tyttöä sai pääsyn seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, lähes 2,5 miljoonaa ihmistä pääsi vesihuollon piiriin ja kansalaisyhteiskunnan ohjelmista ruokaturvan parantamiseksi hyötyi yli 2 miljoonaa ihmistä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema ovat parantuneet kehittyvissä maissa. Suomen tukema Tax Inspectors Without Borders -verkosto arvioi, että tehdyn työn vaikutuksesta kehittyvissä maissa on kerätty miljardin dollarin verran verotuloja. Tämä on siis paikallista rahoitusta köyhimpien maiden omiin valtiontalouksiin.
4. Mistä voi tietää, päätyvätkö rahat apua todella tarvitseville?
− Kehitysyhteistyötä tehdään riskialttiissa toimintaympäristöissä, joten moninaiset riskit kuuluvat toiminnan luonteeseen. Riskien ennakointi ja hallinta ovatkin keskeinen osa kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Riskejä vähennetään esimerkiksi hyvällä suunnittelulla ja huolellisella kumppanien valinnalla, ja niitä hallitaan aktiivisen seurannan, tarkastuksien, arviointien ja vaikuttamisen kautta. Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä myös evaluoidaan riippumattomasti ja vertaisarvioiden kautta. Kumppanien valinnassa varmistetaan, että ne ovat ammattimaisia toimijoita, joilla on asianmukaiset riskienhallinta-, seuranta- ja tilintarkastusjärjestelmät. Kehitysyhteistyötä ja siihen käytettyjä varoja valvotaan tarkasti.
5. Mitä hyötyä kehitysavusta on Suomelle ja suomalaisille?
− Suomi on kansainvälisestä kaupasta riippuvainen kansantalous, joten menestyksemme riippuu siitä, miten puolustamme arvojamme ja etujamme osana suurempaa sääntöpohjaista kokonaisuutta. Kehitysyhteistyö onkin konkreettinen työkalu, vipuvarsi ja investointi Suomen omaan kansainväliseen asemaan ja turvallisuuteen. Tukemalla kehitystä tuetaan myös suomalaisen osaamisen ja tuotannon menestysmahdollisuuksia maailmalla, luodaan taloudellista ja henkistä pääomaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Kehitysyhteistyöstä on hyötyä suomalaiselle yritysmaailmalle. Esimerkiksi suomalainen koulutusvienti saavutti jo puolen miljardin euron rajan viime vuonna. Olemme riippuvaisia kansainvälisestä tilanteesta, vakaudesta ja rauhasta, joten on hyödyllistä olla mukana työssä, joka vakauttaa maailmaa.
