Vammaisinklusiivinen päiväkoti Georgiassa

Näin kummin tuki muuttaa vammaisen lapsen elämää

Elämä voi olla rankkaa kehittyvien maiden köyhimpien yhteisöjen lapsille. Ja erityisen rankkaa se on usein näissä yhteisöissä asuville vammaisille lapsille. Tässä artikkelissa kerromme, millaista työtä teemme heitä auttaaksemme. 

Yhdessä kummien kanssa autamme maailman haavoittuvimpia lapsia. Vammaiset lapset ovat usein yhteisön haavoittuvimmassa asemassa, ja siksi heillä on erityisasema työssämme.  

Maailmassa elää noin miljardi ihmistä, jolla on jokin (toimintaa rajoittava) vamma, ja heistä 80 prosenttia asuu kehittyvissä maissa. Työmme periaatteisiin kuuluu vammaisten henkilöiden osallisuus. Eikä ainoastaan heidän tarpeisiinsa vastaaminen, vaan heidän ottaminen aktiivisesti mukaan köyhyyden kierteen katkaisemiseen. World Vision -kummien tukemista kummilapsista noin 15 000 on vammaisia lapsia. Tavoitteena on kasvattaa vammaisten lasten osuutta kolminkertaiseksi seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Kaksi lasta vammaisinklusiivisessa päiväkodissa Georgiassa

Mitä tarkoittaa vammaisinklusiivinen työ?

Vammaisinklusiivisuus liittyy kaikkeen kummihankkeissamme tehtävään työhön. Se tarkoittaa vammaisten lasten ja aikuisten mahdollisuutta osallistua yhteisöjensä elämään ja hankkeittemme toimintoihin tasavertaisina kaikkien kanssa. Se tarkoittaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteisön rakentamista kaikille, myös vammaisille lapsille ja aikuisille. 

Vammaisinkluusio on osa sosiaalisen inkluusion prosessia, jossa pyritään muuttamaan sosiaalisia suhteita ja rakenteita siten, että kaikki perinteisemmin syrjään jääneet ihmisryhmät saavat enemmän mahdollisuuksia, valtaa, oikeuksia, resursseja ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. 

Ugandalainen Isma sai pyörätuolin World Visionilta

Millaista syrjintää vammaiset henkilöt kokevat?

Vammaisia ihmisiä voidaan syrjiä yhteisössä fyysisten, kognitiivisten ja aistitoimintoihin liittyvien rajoitteiden vuoksi, mutta kysymys on yleensä myös sosiaalisista esteistä. Vaikka vammaiset henkilöt voivat tarvita apua, kuten kuntoutusta tai apuvälineitä, nämä eivät yksin ratkaise syrjinnän perimmäisiä syitä. Vain tiedon lisääminen ja sosiaalisiin esteihin puuttuminen voi poistaa niitä. 

Vammaisten ihmisten arjessaan kohtaamat haasteet voivat liittyä esteelliseen ympäristöön (esimerkiksi luiskat pyörätuoleille puuttuvat ja käymälöitä ei ole suunniteltu heitä varten), vammaisuuteen liitettyihin kielteisiin asenteisiin, uskomuksiin ja leimaamiseen sekä myös lainsäädännöllisiin seikkoihin, joissa vammaisten ihmisten tarpeita ja mahdollisuuksia ei ole riittävästi huomioitu. Vammaiset tytöt ja naiset voivat saada osakseen kaksoissyrjintää sukupuoleensa ja vammaisuuteensa liittyen. Heihin voi kohdistua kapeita sukupuolirooliodotuksia ja heidän mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon voi olla vähäinen. 

Kuvassa näkövammainen Boubacar

Miten kummilapset hyötyvät vammaisinklusiivisuudesta?

Kummina tuet vammaisia lapsia ja nuoria usealla eri tavalla: 

  1. Palvelujen ja resurssien saatavuus paranee – Autamme vammaisia lapsia ja aikuisia pääsemään terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden piiriin. Rakennutamme esteettömiä vesipisteitä sekä vessoja esimerkiksi kouluihin ja muihin julkisiin paikkoihin.  

  2. Hyvinvointi ja turvallisuus paranee – Varmistamme, että vammaisiin ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, ja heihin kohdistuvaa syrjintää ehkäistään.  

  3. Vammaisten oikeuksia puolustetaan niin yhteisötasolla kuin kansallisessa päätöksenteossa – Tuemme ja kannustamme vammaisia henkilöitä ottamaan osaa päätöksentekoon, ja vaikutamme yhteisön johtajiin, jotta kaikissa prosesseissa huomioidaan myös vammaisten henkilöiden tarpeet. 

  4. Voimaantuminen kasvaa – Rohkaisemme vammaisia henkilöitä osallistumaan päätöksentekoon, sekä kannustamme myös muita yhteisön jäseniä pitämään huolta siitä, että vammaiset ihmiset otetaan mukaan yhteisön toimintaan. 

  5. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus lisääntyvät – Puutumme vammaisiin ihmisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin, sekä edistämme lakeja ja säännöksiä yhteisöissä ja kansallisella tasolla ohjenuoranamme YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. 

 

Nepalilainen kummilapsi, jolla on ollut puhevamma syntymästä lähtien, siirtyy kohti taloudellista itsenäisyyttä nuorisotyöllisyyskoulutuksen avulla.

Miten vammaisinklusiivisuus näkyy työssämme?

Katsotaan esimerkkinä Malawia ja maassa Mpalon alueella toimivaa World Visionin alueohjelmaa. Jo ennen kummitoiminnan alkamista 20 paikallista työntekijää koulutettiin keräämään tietoa alueella asuvista vammaisista ihmisistä: millaisia tarpeita vammaisilla lapsilla on, ja miten heidät saataisiin mukaan toimintaan alusta asti? 

World Visionin kummihankkeissa etusijalle asetetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset. Vammaisten lasten elämässä on usein monia haasteita, ja siksi moni vammaisista lapsista saa ensimmäisenä hankkeessa oman kummin. Noin viidellä prosentilla kummilapsista on pysyvä vamma. Monet näistä lapsista on nyt päässyt tarvitsemansa tuen ja hoidon piiriin, moni lapsista saa terveysapua ensimmäistä kertaa. 

Vesi-, sanitaatio-, ja hygieniatyössä otetaan huomioon vammaisten ihmisten mahdollisuus esteettömään asiointiin esimerkiksi kouluissa. Yhteisön vapaaehtoistyöntekijät opettavat vanhemmille hygienian ja puhtauden merkitystä. Parannamme koulujen tiloja ja rakenteita paremmin vammaisille lapsille sopiviksi, ja koulutamme opettajia huomiomaan vammaiset lapset opetuksessa. Teemme yhteistyötä kansalaisryhmien kanssa, jotta vammaisten lasten oikeudet tulevat huomioiduksi. Kummihankkeessa mukana oleville lapsille voidaan tarvittaessa hankkia myös pyörätuoli tai kuulo- ja oppimisvälineitä.  

Vammaisinklusiivinen päiväkoti Georgiassa

Mitä tämä kaikki merkitsee kummilapselle ja hänen yhteisölleen?

Kun vammaiset ihmiset otetaan tasavertaisina mukaan yhteisössään, kaikki hyötyvät. Tämä nähtiin myös Malawissa, jossa hankkeen avulla lähes kaksinkertaistettiin koulua käyvien vammaisten lasten määrä kolmen vuoden aikana. Työskentelimme yhdessä jopa 80 yhteisön johtajan kanssa poistaaksemme vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja kannustaaksemme yhteisöä ottamaan vammaiset henkilöt mukaan päätöksentekoon ja yhteisön elämään. Vähitellen kyläyhteisöt muuttuvat niin, että aivan jokaisella lapsella on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.