Jean on 16-vuotias teini. Sen sijaan, että hän haaveilisi merkkivaatteista ja suunnittelisi tulevaa viikonloppua, hän elää arkeaan yksin pakolaisleirillä. Onneksi leirin vapaaehtoiset ovat hänen ja 2 500 muun hänen kaltaisensa orpolapsen tukena.
16-vuotias kongolainen Jean Mborikinaho on menettänyt elämässään lähes kaiken. Levottomuuksien takia Jeanin perhe muutti Dungun kylästä Kongon demokraattisesta tasavallasta Etelä-Sudanin rajalle, ja lopulta Makpandun pakolaisleiriin vuonna 2008.
- Minusta huolehtineet isoäitini ja setäni toivat minut pakolaisleiriin, kun olin vain 4-vuotias. Äitini kuoli, kun olin vauva, eikä kukaan tiedä, kuka isäni on. Isoäiti sanoi, että jätimme kotimme levottomuuksien ja sieppausten takia. Sillä alueella ei ollut lapsille kouluja, terveyspalveluja tai vettä, Jean kertoo taustastaan.
Hän turvautui arjessaan isoäitiinsä ja setäänsä, eikä koskaan uskonut joutuvansa eroamaan heistä, mutta he molemmat kuolivat vuonna 2019. Jean on nyt peruskoulun viidennellä luokalla, ja suhtautuu toiveikkaasti elämään kaiken kokemansa jälkeenkin.
- Pakolaisleirissä koulunkäynti on ilmaista, saan terveyspalveluja ja ruokaa. Olen kiitollinen. Saan elää rauhassa ympärilläni olevien ihmisten kanssa, hän sanoo.