Loskolianin perheen naiset:

Losokolianin perheessä on kolme sukupolvea vahvoja naisia. Vasta World Visionilta saatu tieto ja naapurin kuoleminen verenvuotoon katkaisivat silpomistradition perheessä. Nyt tyttöjen tähtäin on hyvien naimakauppojen sijasta yliopisto-opinnoissa.

Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta kun astumme Cheptoi Losokolianin kauniiseen pihapiiriin. Toisessa savimajassa hän nukkuu, toinen toimii keittiönä. Cheptoi on moninkertainen isoäiti, joka ei tiedä omaa ikäänsä. Koulunkäynnin sijaan hänet silvottiin ja naitettiin paikalliseen tapaan nuorena. Cheptoilla on kuusi tytärtä. Kaksi poikaansa hän menetti synnytyksessä.

– Synnytykset olivat kaikki todella vaikeita. Silpomisen yhteydessä alapää ommellaan kiinni, ja maallikkokätilön on leikattava se auki kun synnytys on käynnissä. Mutta jos avaaminen tehdään liian myöhään tai väärästä kohtaa, lapsi kuolee tai synnyttäjälle jää avanne. Tätä tapahtuu niin paljon, että kielessämme on oma sana, musto (poika) ja gemusto (tyttö) lapselle, joka syntyy lähes kuolleena synnytyskomplikaatioiden takia, Cheptoi kertoo.

Myös kuudesta tyttärestä kaksi vanhinta on silvottu. He kumpikin saivat lapsia todella nuorina.

– Silloin en tiennyt paremmista vaihtoehdoista. Päätin kuitenkin olla silpomatta neljä nuorinta tytärtäni, sillä katsoin vierestä kun naapurin tyttö kuoli silpomisesta johtuviin komplikaatoihin ja verenvuotoon. En halunnut olla vastuussa heidän kärsimyksestään, Cheptoi kertoo surullisena.

”Äitini ei tiennyt paremmasta”

Cheptoin mies jätti perheen vuosia sitten. Hän oli lähinnä kiinnostunut siitä, kuinka suuret myötäjäiset tyttäristä voisi saada. Mies olisi halunnut naittaa kaikki tyttäret alkoholisoituneille ystävilleen, mutta Cheptoi vastusti tätä. Tukea päätöksessään pysymiselle hän sai alueen johtajalta sekä World Visionilta. Perheen talous on ollut tiukilla, mutta maissin viljelyistä saaduilla tuloilla sekä World Visionin avulla kaikki nuoremmat tytöt ovat voineet käydä koulua.

Cheptoin vanhin tytär Domtilla on 28-vuotias ja asuu äitinsä naapurissa.

– Olin 10- tai 11-vuotias kun minut silvottiin. Meitä oli 12 tyttöä, ja odotin juhlia innoissani, sillä merkitsihän se aikuiseksi siirtymistä. Kipu oli tietenkin sanoinkuvaamaton ja arpi todella kipeä. Kipua ei saanut näyttää, vaan se oli vaan kestettävä, Domtilla muistelee.

– Kolmen ensimmäisen lapseni synnytykset olivat silpomisen takia vaikeita, sillä repesin ja minuun sattui. En kuitenkaan kanna äidilleni kaunaa silpomisesta, sillä hän ei tiennyt paremmasta. Silloin silpominen oli käytäntö, josta ei kerta kaikkiaan poikettu. Kaikki luokkani tytöt silvottiin, Dotmilla toteaa.

”Silpominen ei enää kuulu meille”

Cheptoin neljä nuorempaa tyttöä välttivät silpomisen.

– Kun naapurit näkivät, että tyttöjäni ei enää silvottu, hekin uskalsivat luopua perinteestä. Uskon että käytäntö on kuolemassa. Silpomisessa ei ole mitään hyvää, ja se täytyy sanoa ääneen. Olen tehnyt kaikille selväksi, että tyttärieni kanssa naimisiin haluavan tulee hylätä silpomisperinne ja kouluttaa itsensä. Onneksi näistä asioista voi jo puhua avoimemmin, ja naisen rooli ei ole enää vain vaimona ja äitinä olemista ja muista huolehtimista, Cheptoi kuvaa Sookin alueella World Visionin tuella tapahtunutta muutosta.

Toivon että tyttäreni ja tyttärentyttäreni saisivat paremman elämän kuin minä. Että he saavat kunnon koulutuksen, ja pääsevät sen jälkeen naimisiin heille sopivan ja perheestään huolehtivan miehen kanssa. Toivon että he ovat onnellisia ja kiitollisia siitä mitä ovat saaneet. Ja että he vievät opit eteenpäin myös omille lapsilleen, Cheptoi toteaa lopuksi.

Domtillan vanhin tytär on 15-vuotias Joyline. Häntä ei ole silvottu, eikä tulla silpomaan. Hän kuuntelee hieman hämmentyneen äitinsä ja isoäitinsä jutustelua, sillä silpomisesta ei ole juuri aiemmin perheessä keskusteltu.

– Silpominen ei kuulu enää meille. Käytäntö on perheessäni jätetty taakse jo kauan aikaa sitten. Minä haluan opiskella ja mennä yliopistoon, Joyline toteaa ja hymyilee.

Haluatko olla mukana estämässä tyttöjen silpomista? Kuukausilahjoittajiemme tuella suojelemme tyttöjä silpomiselta sekä autamme lapsia katastrofien keskellä ja tuemme katulapsia kohti parempaa elämää. Kuukausilahjoittajana autat maailman vaarallisimmissa paikoissa eläviä lapsia selviytymään, toipumaan ja rakentamaan paremman tulevaisuuden. Kuukausilahjoittajaksi pääsee jo 10€/kk.