Toiminnan rahoitus

Saamme hieman yli puolet toiminnan rahoituksesta kummeilta ja muilta yksityisiltä tukijoilta sekä yritysyhteistyökumppaneilta. Noin 44 % rahoittaa Suomen ulkoministeriö, jonka kumppanuusjärjestö olemme. Muuta julkista tukea saamme noin viisi prosenttia. Tämä osuus käsittää esimerkiksi Euroopan unionilta saatavan rahoituksen.

Käytämme 73 % varoista kehitysyhteistyöohjelmaan, joka sisältää myös kotimaassa tehtävän vaikuttamistyön lapsen oikeuksien puolesta sekä lahjoittajapalvelut. Tukitoimintoihin kotimaassa käytetään 20 %, josta viestintään 3 % ja varainhankintaan 17 %. Yleishallintoon käytetään 7 %.

Suomen World Vision on voittoa tavoittelematon yhdistys, joten kaikki kasvun myötä saadut varat ohjataan avustuskohteisiin tai investoidaan seuraavien vuosien avustusbudjetin kasvattamiseen.

Seuranta ja raportointi

Laadukas kehitysyhteistyö edellyttää hyvää hallintoa ja tarkkaa seurantaa. Se ei ole ilmaista, mutta vain se takaa pysyvät tulokset ja ehkäisee väärinkäytökset.

Kehitysyhteistyöohjelmien toteutuksesta ja kenttätyöstä vastaa kohdemaan paikallinen World Vision -toimisto, joka valvoo yhdessä kanssamme varojen käyttöä ja ohjelmien toteutusta. Olemme säännöllisesti yhteydessä kohdemaan asiantuntijoihin. Teemme säännöllisesti seurantamatkoja ohjelma- ja hankealueille.

Toteutamme tasaisin väliajoin ulkopuolisten suorittamia laajoja evaluaatioita eli arviointeja, jotka kertovat, miten työ on edistynyt. Evaluaatioiden tulosten perusteella teemme seuraavat työsuunnitelmat ja muutamme tarvittaessa esimerkiksi työn painopisteitä.

Valvomme tarkasti sekä varojen käyttöä että kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Tilintarkastusprosessimme on perusteellinen. Tarkastuksen tekee vuosittain KPMG, joka tarkastaa myös ulkoasiainministeriölle laadittavan toimintaraportin sekä poliisihallitukselle raportoitavan rahankeräystilityksen.

Myös kumppanimaissa valtuutetut tilintarkastajat tekevät tilintarkastukset World Vision -toimistoille. Lisäksi kansainvälisellä World Visonilla on oma sisäinen tarkastusryhmä, joka kiertää tekemässä erityistarkastuksia kaikissa World Visionin toimintamaissa.

Haluatko tutustua työn tuloksiin ja periaatteisiin tarkemmin. Lisää tietoa löydät seuraavista: Every Child Counts -ohjelmatyön strategia 2018-2021, Suomen World Vision -yhdistyksen toimintakertomus tilikausi 2018, kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2015-2017, kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2012-2014.

Kulurakenne 2016–2018

Kulujemme jakaantuminen
Työmme teemat

Varojen käyttö teemoittain 2015–2017

Mihin rahat menevät?

Auttamisesta syntyy myös kuluja. Miksi näin on? Entä onko suomalaisille mitään hyötyä kehitysyhteistyöstä? Kysymyksiin vastaa toiminnanjohtaja Sirpa Solehmainen.

Mistä SWV saa rahaa?

Aikaisemmin rahoituksesta aika tarkalleen puolet tuli ulkoministeriöltä ja puolet kummeilta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta. Nyt ulkoministeriöltä saamamme tuki on pienentynyt, sillä hallitus leikkasi kehitysyhteistyön rahoitusta tuntuvasti muutama vuosi sitten. Paikkaamme vajetta hakemalla julkista rahoitusta mm. Euroopan unionilta ja YK:n alaisilta tahoilta kuten UNFPA:lta. Teemme myös kovasti töitä saadaksemme lisää suomalaisia lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan kehitysmaiden lapsia.  

Mikä osuus lahjoituksista menee suoraan apua tarvitseville?

Noin 73 prosenttia. Prosenttiluku vaihtelee sen mukaan, miten paljon olemme investoineet vaikkapa varainhankintaan tai tietotekniikkaan. Jos meillä on ollut esimerkiksi isoja IT-hankintoja, suoraan kentälle menevä potti voi pienentyä hieman kyseisen kalenterivuoden aikana. Kaikkien investointien taustalla on kuitenkin se, että pystymme jatkossa ohjaamaan entistä enemmän rahaa apua tarvitseville. 

Miksi kehitysyhteistyöstä syntyy kuluja?

Tehtävämme on kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten suojeleminen. Tuon tehtävän toteuttamiseksi tarvitsemme parhaita ammattilaisia toteuttamaan perustehtäväämme. Osa rahoista menee siis niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin työntekijöiden palkkoihin. Meillä on osaajia, joiden työnä on varmistaa hankkeiden toimivuus. Pitkäkestoista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä vapaaehtoisvoimin. Jos vapaaehtoiset väsyvät, toiminta lakkaa. Me emme voi väsyä. Kuluja menee myös muun muassa viestintään, markkinointiin, tiloihin, tietotekniikkaan ja varainhankintaan.

Miksi käytätte rahaa varainhankintaan?

Velvollisuutemme on saada lisää tukijoita, jotta voimme auttaa yhä useampaa lasta. Siksi meidän on sijoitettava osa varoista uusien lahjoittajien hankintaan. Kaikki varainhankintatoimenpiteet tehdään harkitusti. Investointien pitää maksaa itsensä takaisin siten, että saamme lisää tukijoita ja pystymme auttamaan yhä useampia lapsia ja heidän perheitään.

Miksi käytätte rahaa viestintään?

Kehitysyhteistyöjärjestön pitää kertoa julkisuudessa avoimesti työstään. Tiedottamalla ja muun muassa järjestämällä tapahtumia lisäämme ihmisten ymmärrystä kehitysyhteistyöstä. Näkyminen julkisessa keskustelussa toimii vaikutuskeinona päätöksentekijöiden suuntaan ja keinona saada uusia tukijoita. Jos teemme työtämme piilossa kertomatta siitä ulospäin, emme saa huomiota ja apua esimerkiksi humanitaaristen kriisien uhreille. Viestimällä toiminnastamme haluamme tarjota helpon ja luotettavan tavan auttaa.

Miksi käytätte rahaa hallintoon?

Hallintokulu on ihan paras kulu. Hyvä hallinto on perusta koko toiminnallemme. Vastuullista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä ilman hallintokuluja. Hallinto on se, joka varmistaa varojen vastuullisen käytön, huolehtii ulkopuolisista tilintarkastuksista ja reagoi välittömästi, jos laskelmissa on jotakin huomautettavaa.

Miten estätte rahojen katoamisen vääriin taskuihin?

Teemme pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä eli hankkeemme kestävät usein jopa 15 vuotta. Hankkeen alussa on tarkat alkukartoitukset, joissa karsimme pois mahdollisia korruptioriskejä. Hanke aloitetaan, kun pystymme varmistamaan luotettavan yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa. Meillä on nollatoleranssi korruptiolle. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, seuraa välitön irtisanominen. Järjestön ulkopuoliset tilintarkastajat seuraavat toimintaamme sekä Suomessa että kehitysyhteistyökohteissa.

Mitä hyötyä suomalaisille on kehitysyhteistyöstä?

Nykyään kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ongelmat ovat globaaleja. Kun autamme ihmisiä selviämään omilla asuinsijoillaan, vähennämme mm. pakolaisuutta. Maailman köyhimpien lasten ja heidän perheidensä tukeminen on paras keino pitää yllä turvallisuutta ja edistää tasapainoa valtioiden välillä. Harva tulee ajatelleeksi, että kun perheiden elintaso nousee, lapsiluku lähtee laskuun. Kehitysyhteistyö toimii siis myös väestönkasvun hillitsemisessä. Humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna auttaminen on moraalinen velvollisuutemme. Jos lapsi kuolee nälkään, se on turha kuolema, sillä maailmassa ei ole globaalia ruokapulaa. Siksi yksikin aliravitsemukseen menehtynyt lapsi on liikaa. Kehitysyhteistyön tukeminen on järkevä investointi, jolla on isoja vaikutuksia sekä maailmanlaajuisesti että yksilöiden kannalta. Lahjoittajalle se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että hän saa hyvän mielen. Auttaminen lisää onnellisuutta, se on ihan tutkittu juttu.