5 urbaania legendaa kehitysyhteistyöstä

Pitkäkestoisen ja ammattimaisen kehitysyhteisyön tekemisestä liikkuu paljon uskomuksia ja urbaaneja legendoja. Halusimme oikaista omalta kohdaltamme viisi tyypillisintä väärinkäsitystä rahoituksesta väestöräjähdykseen.

1. Paras tapa auttaa on tukea yhtä lasta suoraan ilman turhia välikäsiä

Se yksi lomamatkalla nähty lapsi tai tuttavan kautta löytynyt orpokoti ovat oikein hyviä lahjoituskohteita. Usein silloin apu menee perille parhaiten tälle kyseiselle lapselle ilman hallintokuluja tai välikäsiä.

Yhden lapsen tai kohteen tukeminen köyhässä yhteisössä tuo välittömän ja hetkellisen avun, mutta ei auta ratkaisemaan pitkän aikavälin ongelmia. Yhden lapsen koulumaksujen maksaminen kyllä auttaa häntä pääsemään kouluun, mutta jos annettu opetus on niin heikkoa ettei hän pääse jatko-opintoihin, tai jos vanhemmat päättävätkin että lasta tarvitaan kotona vedenkantoapuna tai ansiotyössä, jää apu puolitiehen. Koko ongelmavyyhdin ratkaisu; vanhempien toimeentulon parantaminen jotta koulumaksuihin on varaa, koulujen kunnostaminen, opettajien lisäkouluttaminen, puhtaan veden saaminen yhteisöön ja koulutuksen tärkeydestä kertominen, tuo pitkäaikaisia ja pysyviä tuloksia. Ja kaikkien yhteisön lasten hyväksi, ei ainoastaan yhden lapsen parhaaksi. Juuri tätä työtä voi kummina tukea.

2. Annettu apu valuu aina virkamiesten ja heimopäälliköiden taskuihin

Mediassa on aika ajoin juttuja siitä, kuinka erityisesti suoraan politikoiden ja virkamiesten käyttöön annettu kehitysyhteistyöraha valuu avuntarvitsijoiden sijasta heidän taskuihinsa.

Meillä on aina kenttätyöhön palkattu oma paikallinen henkilökuntan, joka johtaa ja valvoo projekteja ja varojen käyttöä samalla kun he asuvat yhteisöissä. He ovat oman alansa ammattilaisia, jotka tekevät työtään hyväksi havaitun mallin mukaan. He tekevät yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja yhteisön jäsenten kanssa kuitenkin päättäen itse yhdessä suomalaisten kanssa rahankäytöstä, ja siitä mikä on kulloinkin yhteisölle parasta apua.

Suomessa rahankäyttöä valvovat muun muassa ulkoministeriön virkamiehet ja ulkopuoliset tilintarkastajat (meidän tapauksessamme KPMG). Tuloksista ja rahankäytöstä raportoidaan säännöllisesti ulkoministeriölle, ja sen työntekijät tekevät sekä arviointikäyntejä ohjelmiimme että muuten arvioivat toimintaamme ja sen tuloksellisuutta. Jos väärinkäytöksiä paljastuu, niihin tartutaan heti, ja käytäntöjä muutetaan.

3. Kehitysyhteistyö tuhoaa ympäristön ja nopeuttaa väestöräjähdystä

Linkolalaisen näkemyksen mukaan maapallon liikakansoitus tuhoaa elinolosuhteet ennen pitkää, ja luonnon pitäisi antaa hoitaa väestönsäätely esimerkiksi sairauksien ja sotien muodossa.

On totta että kehitysyhteistyön ansiosta yhä useampi lapsi kasvaa terveeksi ja hyvinvoivaksi aikuiseksi. Ilman apua he kyllä saattaisivat selvitä aikuisuuteen, mutta aliravitsemus haittaisi heidän kognitiivisia valmiuksiaan, huono koulutuksen taso tuomitsisi heidät loppuelämäksi köyhyyteen, ja tiedon ja vaihtoehtojen puute johtaisi aikaisiin avioliittoihin ja lapsiäitiyteen. Kun iso osa lapsista menehtyy ennen 5. ikävuottaan, pitää vanhempien tehdä paljon lapsia ikään kuin varmuuden vuoksi. Ovathan he monissa maissa edelleen ainoa vanhuuden turva. Aivan kuten Suomessakin ovat perhekoot pienentyneet koulutuksen ja terveydenhuollon kehittyessä sekä elintason noustessa, käy näin myös koko ajan ohjelmakohteissamme juuri tekemämme työn ansiosta.

Kysymys on myös moraalinen. Työtämme ohjaa ajatus lähimmäisenrakkaudesta, eikä ole meidän asiamme päättää siitä, kenen elämä on arvokkaampi kuin jonkun toisen. Uskomme että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus elää mahdollisimman hyvä elämä lähtökohdistaan huolimatta.

4. Vain 10 % kerätyistä varoista menee avuntarvitsijoille

Keskimäärin 80 % meille lahjoitetuista varoista päätyy suoraan avunsaajille. 20 % kuluu mm. uusien lahjoittajien hankkimiseen, henkilökunnan palkkoihin sekä työstämme tiedottamiseen. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä toimiminen velvoittaa meitä kertomaan työstämme sekä kehitysmaiden haasteista kaikille suomalaisille esimerkiksi televisio-ohjelmien, lehtijuttujen ja sosiaalisen median sisältöjen muodossa. Tätä tehtävää varten meillä on palkattuja ammattilaisia töissä. Samoin meille työskentelee henkilöitä vastaamassa lahjoittajien yhteydenottoihin sekä hoitamaan rahaliikennettä Suomen ja kohdemaiden välillä. Palkkataso järjestöissä on huomattavasti matalampi kuin mitä vastaavista töistä maksetaan yksityisellä sektorilla.

5. Kuka tahansa osaa tehdä kehitysyhteistyötä

Kehitysyhteistyö näyttää ulkopuolisesta helpolta: kerätään iso potti rahaa, annetaan se esimerkiksi koulujen ja klinikoiden rakentamiseen ja nautitaan hyvistä ja pysyvistä tuloksista.

Totuus on usein kuitenkin toinen. Hieno koulurakennus ei auta, jos kylään ei saada opettajia esimerkiksi puhtaan veden puuttumisen takia, jos vanhemmat arvostavat työntekoa koulunkäyntiä enemmän, tai jos lapset joutuvat keskittymään nälän loitolla pitämiseen oppimisen sijaan. Usein kyse onkin ihan muusta kuin infran rakentamisesta, ja työssä taistellaan usein vanhoja uskomuksia ja toimintamalleja vastaan. Tärkein ja samalla vaikein muutos onkin se, että ihmiset oppivat omista oikeuksistaan, ja osaavat vaatia näitä oikeuksia myös omalta valtioltaan.

Haastekokonaisuudet ovat usein monimutkaisia, ja yhteistyötä tehdään moneen eri suuntaan. Tässä työssä muun muassa muutosprojektien johtaminen, kulttuuri- ja politiikkatietämys sekä paikallisen kielen ja kulttuurin tunteminen nousevat isoon rooliin. Laaja-alaiset muutosohjelmat ovat myös yleensä 10­-15 vuoden pituisia, ja sinä aikana suomalainen hankkeen vetäjä saattaa joutua perehtymään esimerkiksi vedenpumppaamossa käytettävään teknologiaan tai yrittäjyyden rakenteellisiin esteisiin hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla. Niinpä kehitysyhteistyötä tekevät siihen koulutuksen saaneet ammattilaiset.

Bonus: Ensin pitää auttaa kotimaan köyhiä

Pidämme erittäin tärkeänä Suomessa tehtävää työtä esimerkiksi köyhien ja syrjäytymisvaarassa olevien puolesta. Esimerkiksi Helsinki Missio ja Vailla Vakinaista Asuntoa tekevät hienoa työtä.

Haluamme kuitenkin tarkastella asioita globaalista näkökulmasta ja puuttua esimerkiksi urbanisoitumisen ja pakolaisaaltojen juurisyihin. Usein kehitysmaiden ihmisillä on huutava pula asioista, joita täällä meillä pidetään itsestäänselvyytenä. Valtavia tuloksia saadaan usein aikaiseksi varsin pienillä rahallisilla panostuksilla, ja yhä useampi lapsi kasvaa koulutetuksi ja hyvinvoivaksi aikuiseksi, joka saa myöhemmin ja vähemmän omia terveitä lapsia.

Etkö ole vieläkään vakuuttunut? Ole yhteydessä asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@worldvision.fi ja he vastaavat mahdollisiin lisäkysymyksiin.

Tahdotko olla mukana auttamassa? Se onnistuu vaikkapa liittymällä kummiksi tai ostamalla eettisiä lahjoja lahjakaupastamme.