Ilmastonsuojelu = lastensuojelua: Näin me sen teemme

25.5.2021

lapset kävelevät kuivalla aavikolla liilat mekot päällä. heidät on kuvattu takaapäin

Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat kipeimmin lapsiin. Suomen World Vision tekee lahjoittajien tuella monipuolista ilmastotyötä.

Kambodzan Santukissa sijaitseva Tonle Sap -järvi tulvii toistuvasti. Pahimmillaan järveen laskevat joet nostavat vedenpinnan niin korkealle, että vesi huuhtoo peltoja, teitä ja taloja sekä saastuttaa kaivovesiä.

Tulvissa myös menehtyy ihmisiä. Kambodzan World Visionin työntekijä Kunthea Vorn kertoo, että tulvat näkyvät alueen hukkumistilastoissa. Erityisessä vaarassa ovat lapset.

World Vision tekee kaikkensa lasten suojelemiseksi ja menetysten minimoimiseksi.

– Jaamme tietoa vanhemmille, opettajille ja päättäjille. Kerromme lapsille tulvien vaaroista. Opetamme, että jokien penkereet ovat sateiden aikana vaarallisia leikkipaikkoja. Kannustamme vanhempia ohjaamaan lapset koulun jälkeen lastenkerhoomme, jossa he voivat tehdä läksyjä turvallisesti. Olemme myös vaikuttaneet siihen, että ilmastonmuutoksen seurauksista opetetaan lapsille koulussa, Vorn kertoo.

Ilmastonmuutos ei vaaranna lasten turvallisuutta vain Kambodzassa. Se on todellisuutta kaikkialla maailmassa. Unicefin arvio seuraavalle 10 vuodelle on, että vuosittain jokin ympäristökatastrofi vaikuttaa jopa 175 miljoonan lapsen elämään.

– Kuivuus, tulvat ja vaikeasti ennakoitavat sateet vaikuttavat ruokaturvaan ja puhtaan veden saantiin. Ruuan ja veden puute heikentää lasten hyvinvointia ja heidän mahdollisuuksiaan käydä koulua. Sään ääri-ilmiöistä johtuva ruokapula taas voi johtaa pakkomuuttoon eli ilmastopakolaisuuteen, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Annette Gothóni kuvaa.

Parannamme ruokaturvaa ja ehkäisemme ilmastopakolaisuutta

Ilmastotyömme ytimessä on varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin. Se on myös avain ruokaturvan vahvistamiseen ja ilmastopakolaisuuden vähentämiseen. Käytännön esimerkki tästä on perheiden kouluttaminen viljelemään sään ääriolosuhteita kestäviä viljelyskasveja. Kun perhe saa ravintoa omasta pellosta, sen ei tarvitse lähteä etsimään toimeentuloa muualta. 

Erityisen tehokas perheiden toimeentulon vahvistaja on metsitystyö, joka herättää köyhtyneen maaperän viljeltäväksi. Esimerkiksi Kenian Ngoswetissa opetamme perheenäitejä ja -isiä käyttämään kanto- ja juurivesoja hyödyntävää tehokasta ja edullista metsitysmenetelmää. Muutokset ovat lasten kannalta merkittäviä: perheillä on varaa maksaa koulumaksut ja lasten lautasilla on ruokaa.

Perhe Keniassa pellolla. Takana näkyy vuoria. Äiti pitää lasta sylissä.
Perheen pelto kukoistaa Keniassa metsitysmenetelmämme ansiosta.

Etiopiaan nousee metsä

Etiopiassa meillä on kokonaisen metsän elvyttämiseen tähtäävä hanke, jossa puita nousee noin 8 000 hehtaarin alueelle.

Etiopian metsitystyö ei vaikuta suoranaisesti alueen maatalouteen, mutta hyvinvoiva metsä ilmastonmuutoksen hillitsijänä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä auttaa myös maanviljelijöitä.

Parempi metsänhoito ja -hallinta kohentaa veden sitoutumista maaperään, mikä ehkäisee tulvia ja suojelee satoja. Hiilen sitoutuminen uusiin puihin hillitsee myös ilmastonmuutosta.

Intialaiset tytöt koulussa. Kuva on otettu sivuprofiilista.
Kerromme lapsille ympäristöasioista ja ilmastonsuojelusta lastenkerhoissa ja kouluissa.

Lapsille terveyttä ja tasa-arvoa

Vesityömme on tärkeässä roolissa ilmastomuutoksen haittavaikutuksiin varautumisessa ja lasten terveyden vahvistamisessa. Opetamme sadeveden talteenottoa ja veden turvallista varastointia, autamme rakentamaan vesialtaita ja kastelujärjestelmiä, opetamme veden puhdistamista ja koulutamme rakentamaan vessoja, jotka eivät saastuta pinta- ja pohjavesiä. 

Suurimpia lasten ripulin syitä ovat puutteellinen hygienia ja saastunut juomavesi. Vesityömme suojelee ympäristöä ja pelastaa ihmishenkiä.

Ilmastotyöllämme on ympäristövaikutusten lisäksi myös tasa-arvovaikutuksia. Ugandassa ja Perussa autamme perheitä rakentamaan energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä uuneja. Ne saastuttavat vähemmän kuin perinteiset tulisijat ja vapauttavat naisia ja lapsia työläästä polttopuiden keruusta. Aikaa muihin askareisiin ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin jää aiempaa enemmän.

intialainen poika seisoo pellolla ja esittelee tehtäväkirjaa, jossa on puiden lehtiä.
Amit on istuttanut takapihalleen puuntaimia.

Lapset oppivat oikeudesta puhtaaseen ympäristöön

Intialainen Pinky, 13, istuu varjossa kylän kaivon luona. Kotiseudulla Lalitpurissa kärsitään kuivuudesta. Se ja metsäkato ovat vähentäneet pohjaveden määrää ja vaikeuttaneet muun muassa juomaveden saantia.

– Mummoni kertoi minulle, että talomme ympärillä oli ennen tiheä metsä. Nyt puut on kaadettu ja maa on muutettu pelloiksi. Kun olin nuorempi, leikimme ulkona, mutta nyt aurinko on liian kuuma ja pitää meidät sisällä, Pinky kertoo.

Pinky käy World Visionin lastenkerhossa, jossa keskitytään lapsen oikeuksiin. Yksi niistä on oikeus puhtaaseen ympäristöön. Lapsille on luotu oma tehtäväkirja nimeltä Miksi puita kutsutaan ystäviksemme. Kirjassa on kahdeksan laajaa tehtäväkokonaisuutta, ja sen läpikäynti kestää noin kolme kuukautta.

Tietoa kasveista ja puista

Sivuilta löytyy tietoa monenlaisista kasveista ja puista. Tehtävät rohkaisevat lapsia etsimään lajeja lähiympäristöstä ja tunnistamaan niitä yhdessä vanhempien tai isovanhempien kanssa.

Kirjaan voi myös kerätä kasvinäytteitä ja kirjoittaa ylös esimerkiksi niiden lääkinnällisiä käyttötarkoituksia.

– Jos kaadamme yhden puun, meidän täytyy istuttaa kaksi uutta tilalle, sanoo kirjasta innostunut Amit, 14.

Hän on hyödyntänyt myös kirjan mukana tulleet puunsiemenet. Amitin takapihalla kasvaa nyt yli 10 puuntainta. Hän on keksinyt oman kastelumenetelmän yhdessä kavereidensa kanssa. He kastelevat säännöllisesti kangasta, joka tiputtaa vähitellen vettä taimien päälle. Menetelmä säästää vettä ja toimii hyvin.

– Kirja opettaa lapsille puista ja ympäristöstä ja innostaa heitä suojelemaan niitä, Salmon Jacob Intian World Visionista kertoo.

intialainen tyttö hymyilee ja pitää kädessään hedelmiä. Takana on puita.
Pinkyn lähiluonto on muuttunut viime vuosina.