Kriittinen keskustelu kehitysviestinnästä on tärkeää – Näin me vastaamme

24.11.2021

paikallinen työntekijä kouluttaa

Viime aikoina on käyty kriittistä keskustelua kehitysyhteistyöstä ja siihen liittyvästä viestinnästä sekä varainhankinnasta. Keskustelu on todella tervetullutta ja tärkeää. Tasapainoilemme työssämme sen kanssa, miten hyvin onnistumme keräämään varoja lasten oikeuksia puolustavaan työhön ja toisaalta millaisia mielikuvia samalla rakennamme tai ylläpidämme.

Tässä kirjoituksessa pohdintaamme aiheesta.

Yksi kritiikin kohde on se, miten kehitysyhteistyötä käytännössä tehdään. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on pohdittu, miksi kehittyvien maiden ihmiset ovat tässä kuviossa vain passiivisia avunsaajia. Onneksi näin ei todellisuudessa ole. 

-    World Visionin työntekijät ovat 99-prosenttisesti paikallisia asiantuntijoita. Työmme on pitkäkestoista ja paikalliseen osaamiseen perustuvaa. Me emme lähetä paikan päälle työntekijöitä täältä Suomesta, toiminnanjohtaja Annette Gothóni kertoo.

Suomen World Visionin tukija on mukana kehitysyhteistyössä, jossa yhteisöjen jäsenet (myös lapset!) määrittelevät itse ne asiat, joita kotiseudulla täytyy muuttaa ja ovat aktiivisia muutoksen- ja päätöksentekijöitä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulla on kummilapsi Keniasta, tuet kauttamme Kenian World Visionin johtamia alueohjelmia, joissa työtä tekevät paikalliset asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. 

Asioista päätetään kylätoimikunnissa, naisten ryhmissä ja osuuskunnissa, joiden toimintaa suomalaisten lahjoituksilla tuetaan. Jotta ihmisillä on voimavaroja muuttaa asioita, tuemme puhtaan veden saantia, koulutuksen parantamista ja aliravitsemuksen vähentämistä. 

Toinen kritiikin kohde on viestinnän vahvistamat stereotypiat ja ns. valkoinen pelastaja -ilmiöTämän ilmiön tunnistaminen on tätä päivää ja erittäin tärkeää myös kehitysyhteistyöjärjestöissä. Ei ole ollenkaan liioittelua sanoa, että problematiikka on esillä päätöksenteossa päivittäin. 

Meidän on tehtävä koko ajan monipuolisempaa viestintää, jotta emme luo yksinkertaistettua kuvaa maista ja ihmisistä. Kun työmme kumppanimaissa perustuu paikalliseen osaamiseen ja toimijuuteen, on tämän näyttävä entistä selkeämmin myös viestinnässä ja varainhankinnassa.   

-    Mietimme, kenen ääni kuuluu ja kenen näkökulmasta asioita katsomme. Punnitsemme, miten kerromme kaunistelematta epäoikeudenmukaisuuksista ja ihmisoikeusloukkauksista, mutta samalla vältämme esittämästä ihmisiä uhreina, koska he eivät sellaisia ole.

-    Meitä ohjaa työssämme lapsen oikeuksien sopimus ja lisäksi omat toimintaperiaatteemme, joiden mukaisesti kaikessa toiminnassa korostuu lapsen oma ääni. Lasten ja aikuisten suojeluohjeistuksemme ohjaa kaikkea toimintaamme, Gothóni sanoo.

Työssämme on mukana erilaisia puolestapuhujia eli tunnettuja suomalaisia, jotka tukevat työtämme julkisesti. Heidän arvokas roolinsa on kertoa, mikä heitä motivoi auttamaan ja minkälaista on pitkäkestoinen, tuloksellinen kehitysyhteistyö. Toivomme, että he puhuvat sen puolesta, miksi kehitysyhteistyöllä on merkitystä. 

-    Emme aseta heitä puhuman avunsaajien puolesta tai esiintymään sankareina. Eivätkä he toki halua sellaista roolia itsekään. Lähettiläiden ja muiden tunnettujen suomalaisten avulla tavoitamme yleisöjä, joita emme omalla viestinnällämme tavoittaisi. Lähettiläämme ovat joko kummeja tai kuukausilahjoittajia. He lahjoittavat meille aikaansa ja osaamistaan ilmaiseksi.

Meiltä on kysytty, onko kummius vääristyneiden valtarakenteiden tukemista? Onko se jopa yksi valkoisen pelastajuuden muoto? Emme toki voi tietää kaikkia motiiveja auttaa, mutta olemme vakuuttuneita siitä, että enemmistö kummeista ja muista lahjoittajista on ryhtynyt tukijaksi, koska he ovat huolestuneita globaalista epäoikeudenmukaisuudesta ja haluavat tehdä osansa asioiden muuttamiseksi. Lapsen oikeuksien puolustaminen on arvokas teko, joka kannattaa aina.

-    Kummius on hyvä tapa vähentää globaalia epätasa-arvoa, koska se mahdollistaa pitkäjänteisen ja tasa-arvoisen työn eri maissa. Kyseessä on nimenomaan paikalliseen osaamiseen perustuva tapa tukea lasten oikeuksia, Gothóni toteaa. 
 
Keskustelua ovat herättäneet myös viihteelliset varainkeruuohjelmat, joita esitetään vuosittain joulun alla. Onko oma vuosittainen tv-ohjelmamme oikea tapa hankkia kummeja kehittyvien maiden lapsille? Viihteen ja vakavan asian yhdistäminen jakaa varmasti mielipiteitä. Toivomme, että ohjelma laajentaa kuvaa kehitysyhteistyöstä ja että yhä useampi lapsi ja aikuinen saa tukea ja työkaluja muuttaa omaa kotiseutua. Tasapainoinen toteutus on haastavaa, mutta yritämme tehdä sitä koko ajan paremmin.

-    Ohjelmassa nähdään iso joukko työntekijöitämme eri maista. He kertovat, mitä työ on ja mitä tuen avulla tehdään. Pääosassa ovat myös lapset. He kertovat, mitä heille kuuluu ja millaisia haaveita ja haasteita heillä on. Lähes kaikkien ohjelmamme videoiden kuvaamisesta ovat vastanneet paikalliset tekijät tai lapset itse.

-    Rakentava keskustelu aiheesta on tärkeää ja teemme työtä sen eteen, että viestintämme on monipuolisempaa ja tasa-arvoisempaa.