Metsä jalkojemme alla

9.12.2019

Tony Rinaudo

Agrologi Tony Rinaudo pysäytti jeeppinsä Nigerin maaseudulla. Autonrengas vaati tarkistamista. Miehen katse harhaili lähellä kasvavaan pensaaseen. Pysähdys tiensivuun johti yksinkertaiseen oivallukseen, joka synnytti Nigeriin 200 miljoonaa uutta puuta.

Nuori australialainen oli tullut maahan kehitysyhteistyöhön 80-luvun alussa. Tavoitteena oli metsittää aavikoitunutta seutua, missä lähes kaikki puut oli kaadettu polttopuiksi tai raivattu pois viljelyn alta.

Puuttomuus lisäsi ongelmia jo valmiiksi karulla seudulla. Maaperä köyhtyi köyhtymistään, tuholaisten määrä kasvoi ja hiekkamyrskyt voimistuivat. Myös kuivuus paheni vuosikymmenen alussa ja lopulta ihmiset alkoivat nähdä nälkää.

Alku ei ollut helppo

Samalla nuoren idealistin metsityskokeilut epäonnistuivat vuosi toisensa jälkeen, jopa 90 prosenttia istutetuista puista kuoli.

– Jeeppini vieressä tajusin, etten katsonut pensasta vaan puuta. Sen juuret olivat yhä elossa ja kannosta kasvoi vesoja. Näitä kantoja oli joka puolella. Jalkojemme alla oli piilossa kokonainen maanalainen metsä.

Ihmiset olivat siihen asti leikanneet vesat pois, koska tarve polttopuulle oli niin suuri.

– Tärkeintä oli luottamuksen löytäminen. Meidän piti vakuuttaa ainakin osa viljelijöistä kokeilemaan vesojen säästämistä, jotta saamme esiteltäviä tuloksia. Alku ei ollut helppo. Puita kaadettiin salaa.

Vaikuttavia tuloksia

Lopulta ruokapula ja nälänhätä toimivat kokeilun eduksi. Ihmisiä houkuteltiin jättämään osa kannoista rauhaan, jotta he pääsisivät osallisiksi ruoka-avusta. Tulokset olivat nopeita ja menetelmä levisi. Sen ansiosta Nigerissä kasvaa nyt 200 miljoonaa uutta puuta. Arviolta 2,5 miljoonan nigeriläisen ruokaturva on parantunut.

– Kantojen elvyttäminen ei ole mikään uusi keksintö, vaan sitä on hyödynnetty jo vuosisatoja. Satuin vain löytämään menetelmän uudelleen ja ryhdyin levittämään sitä aktiivisesti. Tajusin, että voimme saada aikaan muutoksen ilman valtavia budjetteja tai uusia innovaatioita, Rinaudo kertoo.

Kantojen oksia karsitaan

Vihainen lapsi

Rinaudo palkittiin viime vuonna arvostetulla ”vaihtoehto-Nobelilla” eli Right Livelihood -palkinnolla. Tänä vuonna palkinnon sai ilmastoaktivisti Greta Thunberg.

– Mietin jo lapsena paljon metsiä ja miksi maanviljelijät kaatavat kaikki puut. Silloin käytettiin myös DDT-myrkkyä, joka tappoi jokien kaloja. Samaan aikaan näin uutisissa nälkäisiä lapsia Afrikassa. Olin ihmeissäni aikuisten toiminnasta. He sotkivat vesiä ja kaatoivat puita samalla kun toisilla ei ollut ruokaa ollenkaan. Olin aika vihainen lapsi, hän hymyilee.

Tänä päivänä Rinaudo työskentelee Australian World Visionin asiantuntijana; kouluttaa ja esittelee metsitysmenetelmää päättäjille ja tutkijoille. Muutoksen mahdollisuus motivoi.

– Kun on saanut paljon, on velvollisuus auttaa. Olen nähnyt nälänhädän kauheudet 80-luvulla, enkä voi lopettaa, kun tiedän, että tällä menetelmällä voidaan parantaa elinoloja eri puolilla maailmaa.

Mikä metsitysmenetelmä?

  • Farmer Managed Natural Regenaration eli FMNR-menetelmässä hyödynnetään kaadetun puun kannon alta löytyvää maanalaista juuristoa. Juuristo imee kosteutta ja ravinteita ja puskee vesoja.
  • Viljelijät opetetaan katkomaan heikommat vesat pois ja jättämään vahvat jäljelle. Niistä kasvaa nopeasti ja kustannustehokkaasti uusia puita.
  • Menetelmää sovelletaan tällä hetkellä 25 maassa, myös suomalaisten tukemissa World Vision -hankkeissa.
  • Puut tuovat maaperään ravinteita ja parantavat satoja. Hedelmäpuut monipuolistavat lasten ravitsemusta. Ne myös tuovat suojaa ihmisille ja viljelyksille.
Uusi kasvi