Miksi Afrikka on köyhä?

11.10.2021

maisema keniasta

Afrikka on luonnonvaroiltaan maailman rikkain maanosa, mutta noin joka toinen Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,9 Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Miksi Afrikan köyhyydelle ei näy loppua?

Afrikka on luonnonvarojen aarreaitta. YK:n arvion mukaan Afrikan maaperässä on 30 prosenttia maailman mineraalivarannoista, 40 prosenttia kullasta ja maailman laajimmat esiintymät muun muassa kobolttia, timantteja ja uraania.

Moni luonnonvaroiltaan rikas valtio ei ole kuitenkaan kyennyt hyötymään vauraudestaan. Niin kutsutulla ”resurssikirouksella” viitataan ilmiöön, jossa hyvinvoinnin edistämisen sijaan luonnonvarojen hyödyntäminen vaikuttaa pikemmin lisänneen konflikteja, itsehallintoa, epätasaista tulonjakoa ja taloudellista epävakautta. Tämä näkyy erityisesti Afrikassa.

Heikko hallinto ja siirtomaavallan jäljet

Yhteiskuntapolitiikan dosentin Teppo Eskelisen mukaan hyödyn saaminen luonnonvaroista edellyttää toimivaa yhteiskuntaa, johon ihmiset luottavat. Luottamus rapautuu, jos valtiota kontrolloi muista piittaamaton, demokratianvastainen ja omaisuuden haalimiseen keskittyvä eliitti. Siirtomaavallan vuosina valtiot luotiin hajoita ja hallitse -menetelmällä luonnonvarojen kaappaamista varten, ja toiminta perustui yhteisöjen ja moraalikäsitysten rikkomiseen sekä eliittien palkitsemiseen. Siirtomaavallan jäljet näkyvät monissa Afrikan valtioissa, jotka toimivat yhä osittain näillä periaatteilla.

Resurssikirouksen ylläpitämiseen ja pahentamiseen ovat vaikuttaneet myös suuryritykset, jotka voittoja maksimoidakseen ja asemaansa vahvistaakseen ovat pyrkineet ulottamaan valtansa valtioiden päätöksentekoon. Seurauksena on korruptoitunut hallinto, josta korruptio on levinnyt kaikille yhteiskunnan tasoille.

Talouden epävakaus ja lainarahan taakka

Kilpailu luonnonvarojen hallinnasta voi johtaa myös konflikteihin ja väkivaltaisuuksiin. Toisaalta rauhanomaisissakin valtioissa riippuvuus yksittäisestä luonnonvarasta lisää herkästi taloudellista epävakautta, kun vientituotteen hinta heittelee markkinoilla. Samalla talouden monipuolistaminen hankaloituu.

Eskelisen mukaan luonnonvararikkaat valtiot ovat tyypillisesti saaneet paljon lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, sillä luonnonvarojen on katsottu toimivan maksukyvyn vakuutena. Korkojen nousu ja viennin arvon lasku ovat johtaneet velkataakan kasvuun.

Sodat ja konfliktit

Maailmanpankin mukaan yli 40 prosenttia maailman köyhistä elää hauraissa konfliktien ja väkivallan runtelemissa valtioissa, ja määrän ennustetaan nousevan liki 70 prosenttiin seuraavalla vuosikymmenellä. Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti laski vuonna 2019 aseellisia konflikteja olevan parhaillaan käynnissä ainakin 15:ssä Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa.

Sodat ja konfliktit lisäävät köyhyyttä: aseistautuminen vie valtioiden varoja, tuhoaa infrastruktuuria ja kansalaisten omaisuutta sekä ajaa ihmisiä pakolaisiksi niin maiden sisällä kuin valtioiden rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi epävakaus vaikeuttaa esimerkiksi maataloustuotantoa.

Ilmastokriisi ja sään ääri-ilmiöt

Monet Afrikan maat ovat alttiita myös tulvien, hirmumyrskyjen ja maanjäristysten kaltaisille luonnonkatastrofeille ja etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten äärimmäiselle kuivuudelle ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiselle.

Ilmastokriisi johtaa satojen pienenemiseen, monien elinkeinojen vaikeutumiseen, pulaan vedestä ja polttopuista sekä tartuntatautien leviämiseen. Nämä kaikki osaltaan lisäävät ja ylläpitävät köyhyyttä.

Lapset eivät pääse kouluun

Koulutuksen puute ja köyhyys kulkevat käsi kädessä. Ilman luku- ja kirjoitustaitoa mahdollisuudet oman elintason parantamiseen ovat heikot. Unescon mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jää eniten lapsia koulun ulkopuolelle: esimerkiksi yli viidennes 6−11-vuotiaista lapsista ja kolmannes 12−14-vuotiaista ei käy koulua.

Samaan aikaan Afrikan väestömäärä kasvaa nopeammin kuin köyhyys vähenee, mikä johtaa köyhyydessä elävien määrän kasvamiseen. Etenkin tyttöjen koulutuksella on merkittävä vaikutus työssä köyhyyden vähentämiseksi sekä lasten ja naisten aseman ja toimeentulon parantamiseksi. Yli seitsemän vuotta opiskelleet tytöt menevät keskimääräistä myöhemmin naimisiin ja saavat vähemmän lapsia. Koulua käyneiden naisten lapset pääsevät myös useammin itse kouluun.

 

Teksti: Jannika Melkko

 

kengät ruandassa
Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on kääntynyt kasvuun, ja heistä valtaosa asuu Afrikassa.

FAKTA

Lahjoittajiemme tuella me World Visionilla puolustamme lasten oikeuksia myös Afrikassa.

  • Autamme ihmisiä saamaan käyttöönsä puhdasta vettä: rakennamme ja kunnostamme vesipisteitä ja vesijärjestelmiä ja koulutamme vesiosuuskuntia huolehtimaan niistä. 
  • Tuemme lasten koulutusta mm. kouluttamalla opettajia ja kunnostamalla kouluja.
  • Suojelemme lapsia väkivallalta ja hyväksikäytöltä esim. perustamalla lapsiystävällisiä tiloja.
  • Autamme perheitä tuottamaan enemmän ja monipuolisempaa ruokaa mm. viljelykoulutusten ja tuottavampien viljelykasvien avulla.
  • Vahvistamme ihmisten kykyä varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin mm. kouluttamalla viljelijöitä viljelemään monipuolisesti kuivuutta kestäviä lajeja. 

Ryhdy kummiksi ja puolusta lasten oikeuksia