Siirry sisältöön
Kategoriat ArtikkeliKirjoitettu

Miksi köyhillä perheillä on kännykät?

Äiti pitää taaperonsa sylissä ja hymyilee hänelle. Äiti puhuu kännykässä ja lapsi koskee kännykkään.

Kännykkä löytyy nykyään lähes kaikilta. Mutta miksi perhe, jolla on pulaa jopa ruuasta, omistaa kännykän? Hyviä syitä on paljon, alla kerromme niistä viisi.

Suurimmalle osalle meistä matkapuhelimet ovat arjessa aivan välttämättömiä. Lähdemme harvoin kotoa tai edes siirrymme huoneesta toiseen ilman puhelinta.

Myös kehittyvissä maissa puhelin on lähes kaikilla, sillä 83 % aikuisista omistaa kännykän. Vastaava luku kehittyneissä maissa on 94 % (Pew Reserch, 2019). Maailmassa on 7,8 miljardia ihmistä ja yli viisi miljardia matkapuhelimen käyttäjää. Näistä puolet on älypuhelimia nettityhteydellä (Global Digital Reports, 2018).

Koronapandemia kasvatti kännyköiden merkitystä

Koronapandemian aikana olemme nähneet, kuinka ratkaisevan tärkeitä kännykät voivat olla. Niiden avulla ihmiset ovat saaneet tietoa ja apua, tilanneet tavaroita tai palveluja, pitäneet yrityksiä pystyssä ja saaneet kontaktin läheisiin.

Monessa kehittyvässä maassa turvaverkot ovat heikot, mutta samalla erilaiset pandemiaan liittyvät sulut ja rajoitukset on saatettu laittaa voimaan tunneissa. Kännykät ovat usein ainoa tapa esimerkiksi siirtää rahaa, jakaa oppimateriaalia tai saada yhteys terveydenhuoltoon tai esimerkiksi alueella toimivien järjestöjen henkilökuntaan tai vapaaehtoisiin.

Myös World Vision, yksi maailman suurimmista avustusjärjestöistä, hyödyntää kännyköitä. Järjestö muun muassa:

  • keskustelee vanhempien ja huoltajien kanssa koronatartuntojen ehkäisystä ja lastensuojelusta
  • auttaa lapsia opinnoissa tai varmistaa, että he ovat turvassa
  • kouluttaa syrjäisten seutujen terveydenhoitohenkilökuntaa koronan torjunnasta
  • välittää apua tarvitseville perheille käteiskuponkeja, joilla voi hankkia tärkeitä perustarvikkeita
  • tarjoaa lapsille ja perheille psykososiaalista neuvontaa ja tukea

Koronapandemia on nostanut kännykät aivan erityiseen arvoon, mutta jo ennen poikkeusaikoja matkapuhelin oli kehittyvissä maissa tärkeä:

1. Peruskännykkä ei ole luksustuote

Kehittyvissä maissa matkapuhelimet ovat usein perusmalleja ja paljon halvempia kuin lankaliittymät, jotka edellyttävät infrastruktuuria. Meksikossa voi ostaa matkapuhelimen vain kolmella dollarilla kuussa. Armeniassa matkapuhelimet maksavat 7-10 dollaria, Nicaraguassa 20 dollaria ja Länsi-Afrikassa noin 15–60 dollaria. Käytetyt puhelimet ovat vielä halvempia, ja esimerkiksi monet työnantajat lahjoittavat vanhat puhelimensa työntekijöilleen.

Myös puhelukustannukset ovat kohtuuhintaisia. Esimerkiksi Hondurasissa 100 minuuttia puheaikaa maksaa vain yhden dollarin.

Käsi pitämässä kännykkää. Taustalla näkyy äiti lapsensa kanssa.
Kehittyvissä maissa kännykät ovat usein perusmalleja, kuten kuvassa olevalla perheellä Ugandassa.

2. Matkapuhelimet tuovat turvaa

Vanhemmat kaikkialla kantavat huolta lapsistaan. Jotkut lapset kävelevät pitkiä matkoja kouluun tai ovat pitkään yksin, kun vanhemmat ovat töissä. Kännykkä mahdollistaa sen, että lapset voivat tarvittaessa soittaa apua ja vanhemmat voivat varmistaa, että lapset ovat kunnossa.

Eri maissa, kuten esimerkiksi Mongoliassa, on käytössä myös lasten omia neuvontapuhelimia, joihin lapset voivat soittaa ja kertoa ongelmista tai väkivallasta.

– Matkapuhelimet eivät ole luksustuotteita, vaan pikemminkin välttämättömiä, kertoo Madlen Muradyan Armenian World Visiolta.

– Vanhemmat antavat lapsilleen yksinkertaisia puhelimia, jotta heidät voi tavoittaa, etenkin silloin, kun lapset alkavat kulkea koulu- ja kotimatkansa yksin.

3. Kännykät yhdistävät perheen

Osa perheenjäsenistä saattaa työskennellä kaukana kotoa, jos oman kotiseudun toimeentulomahdollisuudet ovat heikot. Esimerkiksi Hondurasissa teleoperaattorit tarjoavat halpoja kansainvälisiä puheluita Yhdysvaltoihin ja Meksikoon. Kiinassa, Myanmarissa ja Mongoliassa taas on yleistä, että lapset asuvat sukulaisten luona tai sisäoppilaitoksissa ja yhteyttä pidetään puhelimilla.

– Lankapuhelimia ei ole kaikkialla Kiinan maaseudulla, mutta miltei joka taloudessa on matkapuhelin, koska matkapuhelinverkosto kattaa melkein kaikki alueet, kertoo Mabel Tsang Kiinan World Visionilta.

– Melko monet vanhemmat työskentelevät kaupungin ulkopuolella. He käyttävät puhelinta ollakseen yhteydessä lapsiinsa, jotka ovat jääneet kotiin.

Poika pitää kännykkää kädessä ja näyttää näytöllä olevaa valokuvaa toiselle ihmiselle, joka ei kuvassa näy.
Kännykät ovat tärkeä tapa lapsille pitää yhteyttä perheensä ja ystäviensä kanssa. Koronapandemia on nostanut kännykät aivan erityiseen arvoon.

4. Lapset opiskelevat verkossa

Internetistä oli tullut tärkeä työkalu opiskelijoille kaikkialla maailmassa. Dominikaanisessa tasavallassa ja El Salvadorissa on tavallista, että lapset, joilla ei ole kotitietokonetta, käyttävät halpoja nettiyhteyksiä vanhempiensa matkapuhelimissa tehdäkseen kotitehtävänsä. World Visionin kummien tuella onkin ryhdytty tarjoamaan lapsille koulutusta myös siitä, miten toimia turvallisesti verkossa.

– Dominikaanisessa tasavallassa seuduilla, missä työskentelemme, äiti tai isä omistaa puhelimen, mutta lapset käyttävät sitä tehdäkseen kotitehtävänsä, kertoo Sharon Rodriguez Latinalaisen ja Keski-Amerikan World Visionista.

– Koska lapsilla ei ole pääsyä verkkoon tietokoneilta, vanhemmat saattavat ostaa rajoittamattoman nettiyhteyden puhelimeensa vain yhden dollarin hintaan.

Keltaiseen pukeutunut libanonilainen tyttö katsoo kännykältä koulutehtäviään ja kirjoittaa samalla vihkoon.
Libanonilainen Souad käy etäkoulua korona-aikana ja lähettää kotitehtäviään äitinsä puhelimesta.

5. Lapset kaikkialla haluavat olla osa porukkaa

Kotiseudusta riippumatta lapsia mietityttää se, kuulunko joukkoon. Monet joutuvat pohtimaan, ovatko vaatteet oikeat tai riittävätkö rahat koulukirjoihin? Joutuvatko he häpeämään, jos ikätoverit saavat tietää, missä perhe asuu tai missä vanhemmat työskentelevät?

Ulkopuolisuuden tunne saattaa vahvistua, jos ei myöskään pysty soittamaan tai viestimään kavereille. Vanhemmat, jotka näkevät lapsensa kohtaavan tällaisia haasteita, tekevät voitavansa, jotta voisivat hankkia lapselleen paitsi vaatteet tai sopivat kengät, myös kännykän.

– Suurin osa ihmisistä, myös lapsista, yrittää käyttäytyä siten, ettei heidän kokemansa köyhyys näkyisi niin ilmeisesti. Kännykät tuovat tasa-arvoa, sanoo Kate Kobaidze Lähi-Idän ja Euroopan World Visionilta.

Ruandalainen äiti ja poika istuvat ulkona penkillä. Äiti katsoo kädessä pitävänsä kännykkää ja poika katsoo kameraan. Molemmat hymyilevät.
Ruandalainen Marguerite ja hänen poikansa saavat kännykän avulla tietoa ja neuvoja pienviljelyyn.

Näin kummius mahdollistaa pysyvän muutoksen

  • World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestö: se toimii 99 maassa, ja sen avulla yli 3 miljoonaa kummilasta on saanut paremman tulevaisuuden.
  • World Visionin kummina olet mukana tukemassa valtavaa globaalia muutosta, esimerkiksi joka päivä tuhannet ihmiset kehitysmaissa saavat puhdasta vettä.
  • Puhdas vesi muuttaa paljon: ihmiset ovat terveempiä, lapset pääsevät kouluun, ja maatalous ja muu yritystoiminta kukoistaa.
  • Kummina seuraat muutosta kummilapsesi silmin viestien ja raporttien avulla. Kummina voit auttaa myös ilman yhteydenpitoa kummilapseen.
  • Tuestasi hyötyy kummilapsen perheen lisäksi keskimäärin neljää muuta saman seudun lasta lähipiireineen.

Sinäkin voit auttaa

Kummina aloitat pysyvän muutoksen parempaan.