Onko pandemia mahdollisuus valita vihreämpi tulevaisuus?

Tony Rinaudo, metsitysmenetelmän keksijä
Tony Rinaudo, metsitysmenetelmän keksijä

Kertoisitko minulle mihin suuntaan täältä pitäisi lähteä?

Se riippuu aika paljon siitä mihin haluat mennä.

Ei sillä niin väliä…

Sitten on se ja sama mihin suuntaan menet.

Lewis Carroll,
Liisa Ihmemaassa (suomennos Tuomas Nevanlinna)

Toisin kuin Lewis Carrollin Liisa, suurin osa meistä välittää siitä, minne on menossa. Mutta liian usein kiire ja jatkuva häiriötekijöiden virta estävät meitä huomaamasta, minne oikeastaan olemme jo matkalla. Jos koronaviruksen vaatimasta eristäytymisestä haluaa hakea jotain hyvää, se voisi olla mahdollisuus pysähtyä miettimään, minne haluamme päätyä.

World Vision -työvuosieni aikana olen työskennellyt metsäkadosta, maaperän heikentymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien kyläyhteisöjen kanssa 26 eri maassa. Vedän usein työpajoja, joissa pyydän ihmisiä kuvailemaan, millaista elämä oli lapsena, millaista se on nyt ja mitä se on heidän omilla lapsillaan, jos mitään korjausliikkeitä ei tehdä. Vastaukset ovat uskomattoman yhdenmukaisia. Yleensä ihmiset kuvailevat, kuinka sateet olivat ennen ennustettavampia ja luotettavampia, pellot tuottivat riittävästi syötävää, purot virtasivat ympäri vuoden ja luonto oli monimuotoisempaa, kasveja ja eläimiä oli enemmän. Nykytilaa kuvataan usein surullisilla tarinoilla niukkuudesta, epäsuotuisasta ilmastosta ja köyhyydestä

Metsitystä Somaliassa

Tiedämme vastauksen

Kysyn, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, jos emme tee mitään? Vastaukset ovat hätkähdyttäviä: ”Se on helvetti maan päällä; meidän on jätettävä kaikki tuttu ja rakas.”

Tämä harjoitus on tehokas työkalu, joka voi parhaimmillaan johtaa pohdintaan ja positiiviseen muutokseen. Ihmiset ovat järkyttyneitä: ”Ei, emme halua niin synkkää tulevaisuutta. Mitä voimme tehdä toisin?

”Entä me muut? Mihin me päädymme, jos jatkamme samaa toimintaamme koronakriisin jälkeen, emmekä kohtele planeettaamme paremmin. Tiedämme kyllä vastauksen. Tiedämme hyvin, mihin olemme menossa. Metsäpalot, kuivuuskaudet, yli miljoonaa lajia uhkaava sukupuutto ja uudet sairaudet ovat kaikki ennusmerkkejä tulevasta jos emme muuta käyttäytymistämme.

Vaikka kehittyneet maat pystyisivät sopeutumaan erilaisiin kriiseihin, maailman haavoittuvimmat ovat täysin valmistautumattomia tulevaan. World Vision arvioi, että yksin koronaviruskriisi asettaa yli 30 miljoonaa lasta hengenvaaraan pakolaisleireillä, slummeissa ja konfliktin keskellä.

Vihollinen muuttuu ystäväksi

World Vision on käynnistänyt globaalin avustusoperaation, jossa annetaan välitöntä hätäapua pandemiasta ja sen seurauksista kärsiville. Samaan aikaan teemme koko ajan töitä, jotta voimme poistaa köyhyyden ja haavoittuvuuden juurisyitä. Näitä ovat muun muassa metsien häviäminen, maaperän heikentyminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Autamme ihmisiä metsittämään ja pitämään metsät elossa sekä viljelemään kestävällä tavalla.

Työpajoissani on kyse siitä, että vihollinen muuttuu ystäväksi. Puiden ja luonnon vihollisesta tulee luonnon ystävä. Koulutan ihmisiä siitä, että työskentelemällä luonnon kanssa sen sijaan, että tuhoaisi sitä, luonto vastaa kyllä tarpeisiimme. Kutsun tätä ”mielenmaiseman vihertymiseksi”. Samalla vihertyy oikea maisema.

Tämä historiallinen ajanjakso on todella pakottanut meidät pysähtymään – ja toivottavasti pohtimaan sitä, millä oikeastaan on merkitystä. Miksi emme nyt myös viherryttäisi omia ajatuksia? Miksi emme ryhtyisi tarvittaviin tekoihin, joilla hillitä ilmastomuutosta, säilyttää ja palauttaa metsiä ja ekosysteemejä ja lopettaa ympäristön saastuttaminen?

Sillä jos emme käytä tätä tilaisuutta pohtia ja muuttua, edessämme on tulevaisuus, josta kirjailija Lewisin sanoin tulee ”omituisimmin omituisempaa”. Olemme muutoksen velkaa itsellemme ja lapsillemme.

Kirjoittaja Tony Rinaudo työskentelee World Visionin luonnonvara-asiantuntijana.

Metsitysmenetelmä

  • Tony Rinaudo on kehittänyt ja levittänyt Farmer Managed Natural Regeneration -menetelmää, jossa metsitetään poikkeuksellisen edullisesti ja nopeasti kanto- ja juurivesoja hyödyntämällä.
  • Rinaudo vastaanotti viime vuonna vaihtoehto-Nobeliksi kutsutun Right Livelihood -palkinnon vuosikymmenten työstä metsittämishankkeiden parissa kehitysmaissa.
  • FMNR-menetelmää käytetään tällä hetkellä 25 maassa, myös suomalaisten tukemissa World Visionin hankkeissa ja ohjelmiss

Tee ilmastoteko lapsille lahjoittamalla metsää >>

Anna lahjaksi metsähehtaari >>

Metsityksen avulla uusi metsä kasvaa nopeasti, edullisesti ja kestävästi. Metsitys sitoo hiiltä ilmakehästä maaperään, ehkäisee eroosiota ja maaperän köyhtymistä.
Metsityksen avulla uusi metsä kasvaa nopeasti, edullisesti ja kestävästi. Metsitys sitoo hiiltä ilmakehästä maaperään, ehkäisee eroosiota ja maaperän köyhtymistä.