Australiasta apua Afrikan kuivuuteen

Vaikka Australia luokitellaan maailman kuivimmaksi maanosaksi, koettelee kuivuus vielä kohtalokkaammin Afrikassa. Afrikan lasten hätä on herättänyt myös australialaiset pohtimaan ratkaisuja kuivuusongelmaan. Suomessa vieraillut Australian World Visionin ilmastoasiantuntija toi mukanaan uusimmat tiedot ja taidot.

Pidentyneiden kuivuuskausien vaikutukset näkyvät tälläkin hetkellä Sahelin alueen ruokakriisinä. Australian World Visionissa työskentelevä ilmastonmuutoksen asiantuntija Chris Armitage haluaa auttaa lapsia ennen kuin kriisi pääsee puhkeamaan. Australialaiset ovatkin jo saaneet aikaan merkittäviä tuloksia kuivuudesta kärsivillä alueilla.

– Viime vuosina olemme keskittyneet erityisesti kestävään kehitykseen. Työmme pohjana on pyramidimalli, jolla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia pysyvästi, Armitage sanoo.

Armitagen esittelemän pyramidin huipulla on uusiutuvan energian hyödyntäminen köyhissä maissa. Pyramidin keskiosassa keskitytään ilmaston kannalta kestävämpään maanviljelyyn. Pyramidin pohjalla on laajin, tärkein ja pitkäaikaisin tavoite: maaperän suojelu ja palauttaminen. Miten tätä suurta tavoitetta toteutetaan?

– Työmme kulmakivi on tekniikka nimeltä FMNR, Farmer Managed Natural Regeneration, jossa hyödynnetään jo olemassa olevien puiden kantoja ja juurakkoja, Armitage kertoo.

Onnistumisia Nigerissä

Kuivan maaperän hedelmällisyyttä on siis parannettu vanhoja juurakkoja vaalimalla ja kannoista kasvavia versoja hoitamalla. Kun puut saadaan kukoistamaan, maanviljelijät voivat kasvattaa hyötykasveja tai tuoda karjansa laiduntamaan niiden luo.

Vuonna 1983 tekniikkaa ryhdyttiin testaamaan Saharan laidalla sijaitsevassa köyhässä Nigerissä. Nyt Niger on ensimmäinen Afrikan maa, jossa metsien osuus maapinta-alasta kasvaa. Jopa viisi miljoonaa hehtaaria karua ja hedelmätöntä viljelymaata on saatu uudelleen käyttöön.

– Tämä tekniikka on paikoittain jopa tuplannut sadon kuivuudesta kärsivillä alueilla, Armitage iloitsee.

Eroon ennakkoluuloista

Innovaation käyttöönotossa on myös haasteita. Niistä ehkä suurin on maanviljelijöiden pelko epäonnistumisesta. Kukaan ei halua joutua naurunalaiseksi kokeilunhalun vuoksi. Puiden pelätään vievän liikaa tilaa maapalstasta ja haittaavan muuta viljelyä. Maanviljelijät ovat pelänneet myös puihin kohdistuvia varkauksia.

Australialaiset ovat kuitenkin kehittäneet pelkoihin ratkaisut. Kun puut istutetaan oikeaan tiheyteen, juurakko tekee maaperästä hedelmällisen, mutta ei vie liikaa tilaa muilta kasveilta. Puita ei myöskään varasteta, jos paikallisten maanviljelijöiden kesken saadaan sovittua yhteiset ja kaikkien hyväksymät säännöt.

Australian World Visionin kautta tekniikkaa on lähdetty hyödyntämään jo muissakin maissa. Senegalissa, Etiopiassa ja jopa Aasian Myanmarissa tieto ja taito kuivuuden selättämisestä kulkee tälläkin hetkellä maanviljelijältä toiselle.

Teksti: Eveliina Viitanen
Kuva: Amadou Baraze / World Vision

TAUSTAA

Australian World Vision työllistää 500 ihmistä. World Visionilla on maailmanlaajuisesti noin 40 000 työntekijää 100 maassa. Australialaisten asiantuntijuus ilmastosta ja ruokaturvasta on hyvä tuki myös Suomen World Visionille. Katso World Vision Australian video onnistuneesta metsien palauttamisesta