"Isona haluan auttaa lapsia"

Kambodzalainen Vansann, 9, on hentoinen pieni poika, joka haaveilee isoista asioista. Pojalla on nyt paremmat mahdollisuudet selvitä aliravitsemuksesta, sillä hän saa säännöllistä terveydenhoitoa World Visionin tuella.

Vansann asuu Santukissa Keski-Kambodzassa yhdessä äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Isoäiti on vakavasti sairas. Hän kärsii vatsaongelmista. Myös Vansannilla on usein vatsa kipeänä. World Visionin työntekijät ovat huomanneet, että poika on sairaana aivan liian usein.

­ - Minulle sanottiin, että Vansann vaikuttaa aliravitulta. Se teki minut surulliseksi. Nyt poikani vointia seurataan säännöllisesti, ja hän saa lääkkeitä ja vitamiineja terveystarkastusten yhteydessä, Vansannin äiti kertoo.

Äidillä on iso huoli pojastaan, sillä hän joutuu matkustamaan usein kauaksi kotiseudulta työn perässä. Se on tyypillistä Santukin alueella. Jos töitä ei löydy läheltä, vanhemmat siirtyvät jopa toisiin kaupunkeihin tekemään määräaikaisia työtehtäviä.

Kun äiti on poissa, Vansannin on selvittävä yhdessä isoäitinsä kanssa. Perheellä ei ole omaa taloa, mutta he ovat saaneet kyhätä pienen asumuksen kunnan omistamalle maalle. Raha on tiukassa, sitä ei riitä edes Vansannin koulutarvikkeisiin. Niitä hän on saanut lainaksi naapureiltaan.

Koulu on asia, joka saa Vansannin hymyilemään. Hän viihtyy siellä. Vansann on jopa valittu luokkansa parhaaksi matematiikassa. Poika kulkee kolmen kilometrin koulumatkan kävellen. Usein se tuntuu raskaalta, sillä kurniva vatsa haittaa matkantekoa.

­ - Lempiruokani on paistettu pihvi riisillä. Sen kanssa juon mieluiten appelsiinimehua, Vansann sanoo pienen hymyn kera.

Pihvi on harvinaista herkkua – tai oikeastaan vain haave. Usein ruokana on pelkkää riisiä.

Vansannilla on kuitenkin suuria unelmia.

­ - Isona haluan työskennellä hyväntekeväisyysjärjestössä. Haluan tehdä työtä, jossa saan auttaa kambodzalaisia lapsia voimaan paremmin.

Suomen World Vision aloitti pitkäkestoisen kehitysyhteistyöohjelman Kambodzan Santukissa keväällä 2017. Sadat Vansannin kaltaiset lapset odottavat edelleen omaa suomalaista kummia