Lapset haavoittuvimmassa asemassa köyhässä Haitissa

Haitia kohdanneen voimakkaan maanjäristyksen aiheuttama tuho alkaa paljastua. Järistys on vaikuttanut välittömästi kolmen miljoonan ihmisen elämään. Arviot kuolleiden määrästä liikkuvat viidestäkymmenestä satoihin tuhansiin. Käsittämättömiä lukuja, joista jokaisen takaa löytyy suunnaton määrä inhimillistä kärsimystä.

Aineelliset menetykset ovat valtavat: presidentin palatsi ja YK:n päämaja ovat romahtaneet maan tasalle, samoin kuin sairaalat, terveyskeskukset ja muut julkiset rakennukset. Teitä on tuhoutunut ja moni on menettänyt toimeentulonsa, puhumattakaan ihmisten kodeista.

Maanjäristys ja sen aiheuttamat tuhot koettelevat maata, joka on Latinalaisen Amerikan köyhin ja jonka väestöstä suuri osa on lapsia. Haitissa on maanosan korkein äitiyskuolleisuus sekä alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus. Puhdas juomavesi puuttuu jo entuudestaan lähes puolelta väestöstä. Koulutuksesta, terveyspalveluista ja lääkäreistä on valtava pula, etenkin maaseudulla.

Kuka tästä kärsii eniten? Lapsi, joka sairastuu juotuaan saastunutta vettä eikä saa hoitoa. Lasten yleisimmät kuolinsyyt Haitissa ovat ripuli, hengitystieinfektiot, malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids.

Konfliktien koettelema Haiti

Maan itsenäinen historia alkoi loisteliaasti; Haiti itsenäistyi vuonna 1804 ensimmäisenä Karibian alueen siirtomaana ja se oli kaikkien aikojen ensimmäinen mustien johtama tasavalta. Itsenäistymisen jälkeinen historia on kuitenkin ollut vaihteleva: koettelemukset sekä lyhyet toiveikkaammat vaiheet ovat seuranneet toisiaan.

Maan lähihistoria on konfliktien täyttämä ja epävakaa. Diktatuuri, levottomuudet, ulkopuolinen puuttuminen asioihin, väkivalta sekä kasvava rikollisuus ovat leimanneet maata vuosikymmenten ajan. Vaaleilla valitut vallanpitäjät ovat joutuneet väistymään useammin kuin kerran.

Monen Latinalaisen Amerikan maan tapaan myös Haiti on hyvin eriarvoinen maa. Pieni ranskankielinen eliitti on vauras ja omistaa suuren osan varallisuudesta. Kuitenkin lähes 80 prosenttia väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Poliittinen epävakaus on estänyt infrastruktuurin, talouden ja palveluiden kehittämisen. Lisäksi maassa harjoitettu talouspolitiikka on syventänyt köyhyyttä.

Pulaa ruuasta jo ennen maanjäristystä

Haiti on hyvin riippuvainen tuontiriisistä. Ruokakriisin aikana vuonna 2008 riisin hinta nousi monien perheiden ulottumattomiin, mikä johti rajuihin levottomuuksiin. Arvioidaan, että 40 prosenttia väestöstä on vailla ruokaturvaa, puolet väestöstä aliravittuja ja jopa neljännes lapsista kroonisesti aliravittuja. Maailman ruokaohjelma (WFP) jakoi ruoka-apua Haitissa jo ennen suurtuhoa.

Maan pinta-alasta vain kaksi prosenttia on metsien peitossa. Eroosio ja aavikoituminen ovat laaja-alaisia. Arvioidaan, että puolet Haitin pinta-alasta on viljelyyn soveltumatonta. Lisäksi trooppiset hirmumyrskyt koettelevat maata usein. Paljas, metsätön maa on erittäin altis hurrikaanien tuhoille ja sadonmenetyksille.

Perheet ovat siirtyneet elinkelvottomalta maaseudulta pääkaupunkiin ja muihin kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa. Tiheään asutussa pääkaupungissa, Port-au-Princessä, asui maanjäristyksen hetkellä suuret joukot haavoittuvaisia, köyhiä perheitä, lapsia ja aikuisia, jotka elivät niukkuudessa. Nyt he ovat menettäneet kaiken – hyvin monet myös henkensä.

Lasten hätä Haitissa on suuri ja apua tarvitaan juuri nyt. Haitin lapset tarvitsevat toivoa, suojaa, puhdasta vettä ja ruokaa. Köyhän maan tarpeet, jälleenrakentaminen ja kehitystyö, jatkuvat pitkään näin suuren tuhon kohdatessa. Lasten tarpeiden täyttäminen, turvallisen kasvuympäristönsä rakentaminen, oikeuksiensa turvaaminen sekä lasten psykososiaalinen toipuminen edellyttävät meiltä kaikilta pitkäjänteistä työtä.

Teksti: Anne Pönni, Suomen World Visionin ohjelmajohtaja

 

FAKTAA HAITISTA

  • Sijaitsee Hispaniolan saarella Karibian merellä, saaren länsiosassa (itäosassa Dominikaaninen tasavalta)
  • Kielet: Haitin kreoli, ranska
  • Väkiluku n. 9,5 miljoonaa
  • Pinta-ala 27 750 km2
  • Itsenäistynyt Ranskan siirtomaavallasta vuonna 1804
  • Läntisen pallonpuoliskon köyhin maa: korkein äitiyskuolleisuus, imeväis- ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus , 76 lasta tuhannesta kuolee ennen viittä ikävuottaan
  • Puhdas juomavesi puuttuu lähes puolelta väestöstä
  • Terveyspalvelut puuttuvat puolelta väestöstä, erityisesti maaseudulla
  • Kolme neljäsosaa synnytyksistä ilman koulutetun terveyshenkilökunnan mukanaoloa – suuret riskit synnyttäville äideille ja syntyville lapsille; terveyspalveluja ei saatavilla riittävästi
  • Ripuli, hengitystieinfektiot, malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids yleisimmät kuolinsyyt
  • Vain n. 50% kouluikäisistä käy koulua
  • Maailman korruptoituneimpia maita
  • Ruokaturva: 40 % väestöstä vailla ruokaturvaa, puolet väestöstä aliravittuja, neljäsosa lapsista kroonisesti aliravittuja
  • Väestöryhmien eriarvoisuus ja tuloerot suuret
  • Poliittiset konfliktit ja epävakaisuus leimanneet lähihistoriaa: väkivaltaa, diktatuuria, miehitystä, sotilaiden puuttumista tilanteeseen, vaaleja ja toivon heräämistä ja latistumista uudelleen; paljon väkivaltaisia rikollisjengejä, joiden tosin sanottu rauhoittuneen viime vuosina.Maanjäristyksen aiheuttama kaaos saa nämäkin ryhmät aktivoitumaan Ryöstäjiä liikkuu päivin ja öin.
  • Elämisen ja toimeentulon edellytysten heikkeneminen maaseudulla ajanut ihmisiä pääkaupunkiin – järistyksen uhreina massoittain heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, asumisen ja infrastruktuurin taso on heikko, ihmiset ovat joutuneet asumaan slummeissa ja hökkelikylissä.