Lasten oikeudet kehitysmaissa

YK:n yleiskokouksessa marraskuussa 1989 hyväksyttiin lapsen oikeuksien sopimus, jossa linjattiin kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat oikeudet. Sopimus on maailman nopeimmin voimaan tullut ja sisällöltään laajin ihmisoikeussopimus. Vaikka sopimuksen noudattamiseen onkin sitoutunut lähes 200 valtiota, lasten oikeudet eivät kuitenkaan välttämättä toteudu käytännössä.

- Lapsen oikeuksien sopimuksella halutaan taata lapsille perusoikeus hyvään elämään sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, riittävään ravintoon, koulutukseen ja kehittymiseen turvallisissa olosuhteissa. Suomalaisille nämä asiat ovat itsestään selviä, mutta monessa kehitysmaassa lasten edut jäävät vielä muiden jalkoihin, toteaa Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo.

Maailman ihmisistä noin kolmannes eli 2,2 miljardia on lapsia, ja heistä noin 86 prosenttia asuu kehitysmaissa. Köyhyydellä on lasten oikeuksien toteutumattomuudessa suuri merkitys.

- Köyhissä oloissa elävät lapset joutuvat tekemään työtä elääkseen, eivätkä he saa nauttia lapsuudestaan. Usein lapset ovat yhteisön ja perheen sisäisessä hierarkiassa hyvin alhaalla: jos esimerkiksi ruokaa on vähän, aikuiset saavat syödä ensin, kun taas tyttölapsien vuoro on viimeisenä.

Kulttuuri muuttuu hitaasti

Lasten alhaisempi asema aikuisiin nähden on joissain maissa niin kulttuurisidonnaista, että lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittaminen ei välttämättä näy käytännössä. Tervon mukaan kulttuurin ja sitä kautta myös käytäntöjen muutos on hidasta, mutta sitä tapahtuu kuitenkin.

Kun universaalit oikeudet ovat olleet ristiriidassa käytännön kanssa, ratkaisuja on pyritty hakemaan muun muassa lisäämällä sekä lasten että aikuisten tietoisuutta oikeuksista. Ongelmat on ensin tehtävä näkyviksi.

- Yksi esimerkki on tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ, jolla on onnistuttu muuttamaan radikaalia käytäntöä, joka aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja. Hankealueellamme Keniassa tytöt naitettiin aiemmin 12-13-vuotiaina. Nyt silpomisen vähennyttyä radikaalisti Marich Passissa tytöt keskittyvät ensin koulunkäyntiin ja menevät naimisiin vasta 20-vuotiaina, Tervo kertoo.

- 95 prosenttia miehistä hyväksyy omalle pojalleen leikkaamattoman, koulutetun vaimon, sillä tietoa ja ammatin saanut vaimo osaa hoitaa kotia ja perhettä paremmin ja hänen palkkansa hyödyttää koko perhettä.

Vedenpuute ja sairaudet kehitysmaiden ongelmana

Avustusjärjestöt tekevät kehitysmaissa töitä lasten oikeuksien parantamisen eteen. Esimerkiksi Suomen World Visionin Ugandan hankkeessa puhtaan veden saaminen merkitsi lasten elämässä muutosta parempaan suuntaan: uusien kaivojen paikat suunniteltiin niin, että lasten aika vapautuu koulunkäyntiin, eivätkä päivät kulu vedenhakumatkoihin.

Kehitysmaissa myös hiv ja aids ovat osa lasten arkitodellisuutta. Kun ei ole tietoa, lapset voivat huonosti ja joutuvat miettimään yksin vaikeita asioita.

He jäävät yksin kysymystensä kanssa. Kuinka omille vanhemmille käy tai miten suhtautua kavereihin, joiden vanhemmilla on hiv, ja voiko heidän kanssaan leikkiä normaalisti.

- Olemme keskustelleet aiheesta paljon sekä lasten että aikuisten kanssa ja jakaneet tietoa, erityisasiantuntija Ulla Tervo kertoo.

YK:n Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Kehitysmaiden lasten kummit ja lapsen oikeuksien kummit tukevat Suomen World Visionin työtä lapsen oikeuksien hyväksi.

1. artikla
Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.


5. artikla
Valtioiden pitää auttaa vanhempia ja muita lapselle tärkeitä aikuisia niin, että nämä voivat tukea lapsen kehitystä.

 
28. artikla
Lapsilla on oikeus käydä koulua.

 

lisätietoja:
Ulla Tervo
erityisasiantuntija
Suomen World Vision
puh. (09) 6818 3070
ulla.tervo@worldvision.fi