Mikä saa tavallisen suomalaisen toimimaan kummina maailman lapsille?

Kymmenettuhannet suomalaiset toimivat tällä hetkellä kummina kehitysmaissa asuville lapsille. Kummi Tapio Rantanen kertoo, mikä saa tavallisen suomalaisen toimimaan kummina vuosikymmenten ajan, ja uskaltaako kummilasta ottaa taloudellisesti epävarmana aikana?

Kummilapsijärjestö Suomen World Vision on tehnyt töitä kehitysmaiden lasten hyväksi jo vuosikymmenten ajan. Ensimmäisten joukossa vuonna 1975 kummiksi ryhtynyt Tapio Rantanen lukeutuu konkareiden joukkoon, sillä hän on ehtinyt olla kummina jo yhteensä 34 vuotta.

– Opiskelijakaverini oli kuullut kummitoiminnasta ja ehdotti, että ottaisimme porukalla yhteisen kummilapsen. Ensimmäinen kummilapseni oli pieni palestiinalaispoika, joka asui lähellä Betlehemiä, Rantanen muistelee.

Kummina Rantanen on ehtinyt auttaa jo useaa lasta ja heitä ympäröivää yhteisöä muun muassa Keniassa ja Intiassa. Uusin kummilapsi on neljävuotias intialaistyttö.

– Kummius on vuosien varrella tullut luonnolliseksi osaksi elämää: kuuluu asiaan rakastaa lähimmäisiään ja jakaa omastaan. Niin sanottujen kymmenysten antamisesta muihin kohteisiin voi tinkiä, mutta kummituki menee aina suoraan tililtäni, Rantanen sanoo.

Tuki koko yhteisölle

Tapio Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kummitoiminnan kautta pystytään tukemaan lapsia ja nuoria monipuolisesti. Apua ei kohdisteta ainoastaan yhteen lapseen, vaan heidän koko yhteisöönsä.

– Hyvinvointia pyritään saamaan koko alueelle esimerkiksi koulutusmahdollisuuksia ja terveydenhuoltoa parantamalla. Suomessa tuntuva pikkujuttu voi toiselle olla hyvin iso ja merkittävä asia, Rantanen sanoo.

Kummiohjelmissa edistetään lasten terveyttä ja ravitsemusta, luodaan edellytykset koulunkäynnille ja tuetaan perheiden elinkeinotoimintaa muun muassa koulutuksella. Tavoitteena on aina puuttua sekä köyhyyden ilmenemismuotoihin että sen syihin, ja saada yhteisössä aikaan pysyvä muutos parempaan.

Kummilapset valitaan alueen köyhistä perheistä, ja he ovat yleensä kouluaan aloittelevia ja muuten tuen tarpeessa olevia lapsia.

Kummius ilon aihe kummille

Siinä missä kummitoiminta merkitsee kummilapsille kohennusta elämänlaatuun ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin, kummille isoin anti on antamisen ilo. Rantasen mukaan kummiuden merkitys hänelle itselleen ei ole vuosien varrella juurikaan muuttunut. Jokaisen kummilapsen ja yhteisön kohdalla on aina ilo seurata, miten kummilapsi kehittyy ja yhteisö pääsee eteenpäin.

– Tänä päivänä monet saattavat epäröidä kummilapsen ottamista taloudellisista syistä. Olin kuitenkin itse kummina jo edellisen laman aikana, ja suosittelen kummiutta lämpimästi. Synkistä ajoista huolimatta 25 euroa kuukaudessa ei ole useimmille liian iso summa. Sillä saa tuottaa iloa ihmisille, joilla perusasiat ovat aivan toista luokkaa kuin meillä, Rantanen muistuttaa.

Lisätietoja:

Krista Lamminen, tiedottaja
Suomen World Vision
krista.lamminen@worldvision.fi
puh. (09) 6818 3040

Faktaa:
- Suomen World Vision aloitti toimintansa vuonna 1983. Sitä ennen suomalaiskummeilla oli mahdollisuus ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle jonkin muun maan World Visionin sisartoimiston kautta.
- Suomen World Visionilla on tällä hetkellä 12 kummiohjelmaa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kaikkiaan kehitysohjelmia ja -hankkeita on 34.
- Suomen World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen lahjoittaminen ry:n jäsen.
- Liki sadassa maassa toimiva World Vision on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja maailman suurin kummilapsijärjestö. Sen avun piirissä on yli 100 miljoonaa ihmistä, joista kummilapsia on 3,6 miljoonaa.