Pojista miehiksi - mutta millaisin eväin?

Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on täysin perustellusti kirjattu tuoreisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Samaan aikaan maailman heikoimmassa asemassa olevien poikien erityishaasteet uhkaavat kuitenkin jäädä ratkomatta. Haasteet vaihtelevat maasta ja alueesta riippuen, mutta usein ne kietoutuvat väkivallan, koulutuksen puutteen, heikon toimeentulon, lapsiavioliiton ja -isyyden sekä miehen mallin asettamien paineiden ympärille. Kehitysmaiden poikien koulutuksen ja hyvinvoinnin turvaaminen on myös edellytys naisten tasa-arvon toteutumiselle.

Poikien tyttöjä korkeampi arvostus perustuu usein siihen, että vanhemmat pitävät heitä parempina tulevaisuuden elättäjinä. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että vanhemmat näkisivät poikansa rakastettavina lapsina yksilöllisine tarpeineen. Koska poikien oletetaan kestävän enemmän, kuritetaan ja rangaistaan heitä pienestä pitäen tyttöjä kovakouraisemmin. Monissa ohjelma-alueidemme yhteisöissä miehet ovat joutuneet lähtemään  läheisiin kaupunkeihin hankkimaan elantoa tai he tekevät pitkiä työpäiviä viljelmillään, minkä vuoksi poikien suhde isiinsä jää usein etäiseksi.

Koulutielle poikia lähtee yleensä vähintäänkin sama määrä kuin tyttöjä, mutta samalla kun viime vuosina on keskitytty poistamaan tyttöjen koulutuksen esteitä, ovat poikien koulunkäynnin haasteet jääneet sivuosaan. Tiukkaan kuriin perustuva ja suomalaisesta näkökulmasta vanhanaikainen opetuskulttuuri ei välttämättä sovi vilkkaille pojille, ja viimeistään yläasteiässä monen pojan kohtalona on ”ruveta mieheksi” ja siirtyä elättäjän rooliin.

Lapsiavioliitot ja teini-isyys ovat iso ja todellinen riski myös pojille. Vailla ammattikoulutusta raha on tiukassa, ja päihteet ja vääränlainen seura saattavat alkaa houkuttaa yläasteikäisiä isiä rankkaa perhe-elämää enemmän. Miehen kunnian ollessa riippuvainen perheen elatuskyvystä kokevat monet pojat ja nuorukaiset epäonnistuvansa heille annetussa päätehtävässä, mikä saattaa aiheuttaa psyykkisiä oireita. Myös köyhyyden kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.

Suomen World Vision pyrkii aktiivisesti kohentamaan poikien oloja. Kaikki alkaa nuorille isille annettavasta hellyys- ja lastenhoitokoulutuksesta, joka muuttaa paljon jo poikien varhaislapsuudessa. Perheiden elinkeinoja vahvistetaan koko ajan, jotta yhteisöjen miehet saataisiin siirtotyöläisyyden sijasta pysymään kotiseudullaan, olemaan läsnä ja antamaan positiivista miehen mallia. Erilaiset lasten- ja nuortenkerhot, joissa pojat ja tytöt toimivat yhdessä tasa-arvoisina, antavat mallia uudenlaisesta naisia arvostavasta miehuudesta. Tyttöjen lisäksi myös pojille rakennetaan asuntoloita koulujen yhteyteen, jotta myös kaukaa kulkevat pojat jatkaisivat kouluaan mahdollisimman pitkälle. Myös ammattikoulutusta tuetaan ja kannustetaan kaikissa ohjelmissamme.

Yksinkertaisin tapa muuttaa poikien tulevaisuudennäkymiä on liittyä kummiksi juuri pojalle. Omaa kummia vailla on jatkuvasti 20–30 prosenttia enemmän poikia kuin tyttöjä, ja yli 10-vuotiaan pojan on käytännössä täysin mahdotonta saada omaa kummia. Vaikka kummien rahat käytetään hyödyntämään kaikkia yhteisön lapsia, on kummilla erityinen merkitys kummilapselle: joku ajattelee juuri minua, tahtoo minulle hyvää, ja haluaa antaa juuri minulle parhaat mahdolliset lähtökohdat saavuttaa omat haaveeni. 

Teksti: Maria Paassola