”Toivon voivani välittää kummilapsilleni että he ovat arvokkaita”

Joutsalainen Laura Mikkola on suurperheen äiti, isoäitiä sekä perhehoitaja. Lapset ja heidän tukemisensa on ollut Lauran elämän punainen lanka, ja hänellä riittää myös aikaa myös viidelle kehitysmaiden kummilapselle. Koko perhe osallistuu kummiuteen, ja vuonna 2015 Laura matkusti silloin 16-vuotiaan tyttärensä Janeten kanssa Intiaan tapaamaan kummilapsiaan.

Nuorena äidiksi tulleen Lauran elämässä on aina ollut paljon lapsia. Omien kuuden lapsen lisäksi perheessä on asunut vuosien varrella lukematon määrä sijais- ja tukilapsia ja viime vuosina Laura on saanut myös nauttia isoäidin roolista. Tämän lisäksi Laura perheineen toimii myös World Vision -kummina intialaisille Dollylle, Keshaville ja Chandravatille, kenialaiselle Ivylle sekä ugandalaiselle Janetille.

- Kummina minun roolini on ennen kaikkea lasten kehitystä tukeva. Toivon olevani kummilapsille tärkeä. Haluan viestiä heille, että heidän mielipiteensä on tärkeä. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, kuinka tärkeä asia kummiudesta on itselle tullut. En osannut arvata, kuinka paljon saan tästä itselleni. Se ilo on valtava, kun saan kummilapselta kirjeen, Laura kertoo.

Kummina pääsee auttamaan paitsi yhtä lasta, myös hänen ikätovereitaan yhteisössä. Kuukausittainen kummimaksu käytetään siis kaikkien alueen lasten hyväksi, mikä mahdollistaa muutosten kestävyyden.  Käytännössä tuki käytetään esimerkiksi terveys- ja neuvolapalveluiden mahdollistamiseen, kastelujärjestelmien ja koulujen rakentamiseen sekä hygienia- ja opettajakoulutukseen. Myös lasten vanhemmille opetetaan uusia taitoja ja heitä tuetaan pienlainoilla ja koulutuksella.

Laura on halunnut siirtää omille lapsilleen hyväntekemisen perinteen, ja kummilapset ovat lasten puheissa esimerkiksi siivouspäivinä kun mietitään mistä tavaroista kukin olisi valmis luopumaan. Kun Laura lähti syksyllä 2015 Intiaan tapaamaan Dollya ja Keshavia, mukaan pääsi myös Janette-tytär.

- Janeten kanssa Hoshangabadiin tehty matka oli ikimuistoinen. Lapsijoukko oli meitä vastassa. Janette huomasi heti, missä Dolly ja Keshav olivat. Se oli herkkä ja kauan odotettu hetki. Kyllä siinä kyynelehdittiin. Oli upeaa pitää omia kummilapsia sylissä. Pääsin myös todistaman Keshavin ensiaskelet, Laura muistelee tunteellisena.

Laura ja Janette näkivät omin silmin miten kummien antamalla tuella muun muassa kuntoutetaan aliravittuja lapsia sekä kunnostetaan paikallisia päiväkoteja eli anganwadeja.

- Suomalaiset miettivät monesti, meneekö annettu avustus todella perille. En ymmärtänyt, kuinka isosta avusta on kyse, ennen kuin kävin paikan päällä ja pääsin näkemään omin silmin, millä kaikilla tavoin yhteisöä on pystytty auttamaan. Jo yksi ihminen voi tehdä niin paljon hyvää, Laura vakuuttaa.

Katso Janeten ajatuksia kummiudesta

Tutustu lisää siihen miten kummius toimii