Suurin osa Suomen World Visionin hankkeista sijaitsee Afrikassa, ja tulevaisuudessa työmme keskittyy entistä vahvemmin Afrikan maihin.
Toimimme seitsemässä maassa ja yhteensä 17 hankkeessa. Kuusi on kummihankkeita eli kummien tukemia aluekehitysohjelmia. Loput ovat lyhytkestoisempia projekteja, joissa keskitytään muun muassa metsitykseen, nuorten työllistämiseen ja silpomisen vastaiseen työhön.
Kenia on noin 50 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Pääkaupunki Nairobi on alueen taloudellinen ja poliittinen keskus. Kenian talous on Afrikan viidenneksi suurin ja yksi maanosan nopeimmin kasvavia, mutta maan kehitys on hyvin epätasaista ja epätasa-arvoista. Noin 40 % maan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Suurin osa väestöstä (69 %) asuu maaseudulla saaden elantonsa pienviljelystä. Teollisuus ja kaupallinen viljely on keskittynyt Nairobin alueelle sekä muutamalle muulle viljavalle seudulle. Suurin osa Keniasta on kuivia tai puolikuivia alueita – vain 20 % pinta-alasta kelpaa viljelyyn. Viime vuosina sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus ja tulvat ovat lisääntyneet. Kenian väestö on hyvin nuorta, sillä alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä noin 75%. Viidennes kenialaisista on iältään 18-34 vuotta ja vuosittain työmarkkinoille tulee arviolta jopa miljoona nuorta. Nairobissa ja muissa kaupungeissa nuorten osuus on jopa 60 % ja nuorten työllisyys on suuri haaste. Naapurimaiden Somalian ja Etelä-Sudanin konfliktit heijastuvat Keniaan, jossa sijaitsee kaksi Afrikan suurimpiin kuuluvaa pakolaisleiriä, Dadaab ja Kakuma.
Uganda on noin 47 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Afrkan suurimman järven Victoria-järven rannalta sijaitseva pääkaupunki Kampala on maan poliittinen ja taloudellinen keskus. Uganda on luonnonvaroiltaan suhteellisen rikas maa, ja sen talouskasvu on ollut viime vuosina suhteellisen nopeaa, mutta ainakin kolmasosa maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Suurin osa Ugandan väestöstä (82 %) asuu maaseudulla ja saa elantonsa maanviljelystä (75 %). Ugandan väestönkasvu on yksi maailman nopeimpia, ja tämän seurauksena väestö on hyvin nuorta: arvioiden mukaan yli puolet väestöstä on alle 18-vuotiaita. Ugandan pohjoisosa kärsi 1990- ja 2000-luvuilla kapinallisliikkeen väkivallasta, jonka seuraukset näkyvät osien edelleen. Etelä-Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan konfliktien seurauksena Ugandassa on 1,4 miljoonaa pakolaista, mikä on enemmän kuin missään muussa Afrikan maassa ja kolmanneksi eniten koko maailmassa. Pohjois-Uganda, jossa suurin osa pakolaisista asuu, on yhä enenevässä määrin altis sään ääri-ilmöille kuten kuivuudelle ja rankkasateiden aiheuttamille tulville ja maavyöryille.
Ruanda on pinta-alaltaan pieni sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Tiheään asutusssa maassa on asukkaita noin 12 miljonaa ja sen pääkaupunki on Kigali. Ruanda on kehittynyt viime vuosina nopeasti taloudellisesti ja sosiaalisesti, mutta tästä huolimatta se kuuluu yhä maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Teollisuus- ja palvelusektori on kehityttynyt viime vuosina, mutta ihmsten pääelinkeino on edellee maatalous- ja pienviljely. Vuonna 1994 Ruandassa kuoli noin 800 000 tutsia, maltillista hutua ja muiden pienempien etnisten vähemmistöjen edustajaa tutsien vastaisessa kansanmurhassa. Kansanmurha näkyy ihmisten arjessa ja maan poliittisessa tilanteessa yhä: monet lapset ja nuoret aikuiset elävät köyhyydessä vanhempien menettämisen tai muiden traumojen seurauksena. Kansanmurhan jälkeen maassa on tehty paljon töitä kansallisen yhteinäisyyden saavuttamiseksi.
Burundi on tiheään asuttu pieni valtio Itä-Afrikassa. Burundin rajanaapureita ovat Ruanda, Tansania ja Kongon demokraattinen tasavalta, ja maan pääkaupunki on Bujumbura sijaitsee Afrikan toiseksi suuriman järven Tanganyikan rannalla. Burundin 12 miljoonasta asukkaasta 2/3 on alle 25-vuotiaita. Burundi on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä valtiosta. Köyhyyteen on vaikuttanut erityisesti poliittinen levottomuus, joka juontaa juurensa hutujen ja tutsien välisistä konflikteista, kuten sisällissodasta vuosina 1993–2006 ja vallankaappausyrityksestä vuonna 2015. Ruuan puute ja lasten aliravitsemus ovat ovat suuri ongelma Burundissa. 80 % väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä, mutta ylilaiduntamisen ja liikaviljelyn seurauksena suuri osa ravinteikkaasta maasta on tuhottu. Viljelyä vaikeuttavat myös lisääntynyt kuivuus sekä luonnonkatastrofit. Burundissa on seka maansisäisiä pakolaisa että pakolaisia Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Itä-Afrikassa sijaitseva sisämaavaltio Etiopia on väkilukunsa (noin 117 miljoonaa) puolesta Afrikan toiseksi väkirikkain maa. Etiopialla on tärkeä poliittinen rooli Afrikan sarven alueella, ja Afrikan Unionin päämaja sijaitsee maan pääkaupungissa Addis Abebassa. Samaan aikaan sillä on kuitenkin myös omia sisäisiä, maan vakauteen liittyviä ongelmia ratkaistavanaan, ja maassa on myös paljon pakolaisia Etelä-Sudanista. Etiopian talouskasvu on ollut viime vuosina yksi Afrikan nopeimpia, mutta tästä huolimatta se on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Etiopian keskeinen haaste on nopea väestönkasvu, joka on noin 2,6 % vuodessa. Noin 40 % väestöstä on alle 14-vuotiaita. 80 % etiopialaisista asuu maaseudulla ja on riippuvaisia maanviljelystä. Samalla ihmiset ovat äärimmäisen alttiita ilmastomuutoksen seurauksille ja etenkin kuivuudesta aiheutuville ongelmille kuten heikolle ruokaturvatilanteelle.
Somalia on noin 18 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Maan pääkaupunki on Intian valtameren rannalla sijaitseva Mogadishu. Vaikka monet ihmiset ovat jättäneet maan yli kaksi vuosikymmentä jatkuneen sisäsen konfliktin takia, kasvaa maan väkiluku nopeasti, noin 3 % vuodessa. 70 % maan väestöstä on alle 30-vuotiaita. Somalian väestö on etnisesti homogeeninen, mutta jakautuu useaan eri klaaniin, joiden kulttuurinen ja poliittinen merkitys on suuri. Somalia kuuluu maailman köyhimpiin ja turvattomimpiin maihin pitkään jatkuneen sisällissodan ja levottomuuksien takia. Maanviljeys ja karjanhoito ovat asukkaiden tärkeimmät elinkeinot, joihin maata säännöllisesti koettelevat luonnonkatastrofit kuten kuivuus vaikuttavat aiheuttaen usein aliravitsemusta.
Kongon demokraattinen tasavalta on valtio Keski-Afrikassa. Runsaista malmivaroista huolimatta maan bruttokansantuote henkeä kohti on maailman pienimpiä, ja tuloerot ovat valtavat. Köyhyyden syinä on pidetty vuosia jatkunutta huonoa hallintoa, korruptiota ja sotia. Vuonna 1965 valtaan nousseen Mobutu Sese Sekon sortavan diktatuurin jälkeen maassa puhkesi raaka sisällissota, jota käytiin vuosina 1997-2003. Sen jälkeen jatkuneet sisäiset konfliktit ja poliittinen epävakaus ovat horjuttaneet ja heikentäneet maan jo ennestään hauraita olosuhteita. Aseellisten ryhmien taistellessa vallasta ja luonnonvaroista miljoonia ihmisiä on kuollut esimerkiksi sairauksiin ja nälkään. Haavoittuvassa asemassa olevien perheiden elämää vaikeuttavat myös luonnonkatastrofit, kuten tulvat.
