Suurin osa Suomen World Visionin hankkeista sijaitsee Afrikassa, ja tulevaisuudessa työmme keskittyy entistä vahvemmin Afrikan maihin.
Toimimme seitsemässä maassa ja yhteensä 17 hankkeessa. Kuusi on kummihankkeita eli kummien tukemia aluekehitysohjelmia. Loput ovat lyhytkestoisempia projekteja, joissa keskitytään muun muassa metsitykseen, nuorten työllistämiseen ja silpomisen vastaiseen työhön.
Kenia on noin 50 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Se on yksi Afrikan nopeimmin kasvavia talouksia, mutta maan kehitys on hyvin epätasaista ja epätasa-arvoista. Kenian pääkaupunki Nairobi on itäisen Afrikan taloudellinen ja poliittinen keskus. Suurin osa väestöstä asuu maaseudulla. Noin 16 miljoonaa kenialaista elää edelleen kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Nuorten osuus maan väestöstä on suuri ja työmarkkinoille tulee vuosittain noin 750 000 nuorta. Maan väestöstä suurin osa saa elantonsa maataloudesta ja heistä pääosa on pienviljelijöitä. Teollisuus ja kaupallinen viljely on keskittynyt Nairobin alueelle sekä muutamalle muulle viljavalle seudulle. Suurin osa maasta on kuitenkin kuivia tai puolikuivia alueita, joilla elinolot ovat hyvin haasteellisia. Naapurimaiden Somalian ja Etelä-Sudanin konfliktit heijastuvat Keniaan, missä sijaitsee kaksi Afrikan suurimpiin kuuluvaa pakolaisleiriä, Dadaab ja Kakuma.
Uganda on noin 40 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Maa on luonnonvaroiltaan suhteellisen rikas. YK:n mukaan noin 56 % maan väestöstä elää kuitenkin kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Suurin osa Ugandan väestöstä saa elantonsa maanviljelystä ja noin 75 % väestöstä asuu maaseudulla. Victoria-järven rannalta sijaitseva pääkaupunki Kampala on maan poliittinen ja taloudellinen keskus. Ugandan talouskasvu on ollut viime vuosina suhteellisen nopeaa, mutta haasteena on väestönkasvu, joka on yksi maailman nopeimpia. Tämän seurauksena väestö on hyvin nuorta: arvioiden mukaan lähes puolet maan väestöstä on alle 15-vuotiaita. Ugandan pohjoisosa kärsi 1990- ja 2000-luvuilla kapinallisliikkeen väkivallasta, mutta tällä hetkellä maan tilanne on rauhallinen. Etelä-Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan konfliktien seurauksena Ugandaan on kuitenkin saapunut yli miljoonaa pakolaista, mikä on kolmanneksi eniten maailmassa. Ugandan väestöstä noin 84 % on kristittyjä (protestantteja ja katolisia lähes yhtä paljon) ja noin 14 % on muslimeja.
Ruanda on pinta-alaltaan pieni sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Maassa on asukkaita noin 12 miljonaa. Ruandan pääkaupunki on Kigali ja pääelinkeino maatalous. Maa on kehittynyt taloudellisesti ja sosiaalisesti voimakkaasti, mutta tästä huolimatta se kuuluu yhä maailman vähiten kehittyneisiin valtioihin. Vuonna 1994 Ruandassa kuoli noin 800 000 tutsia, maltillista hutua ja muiden pienempien etnisten vähemmistöjen edustajaa tutsien vastaisessa kansanmurhassa. Kansanmurha näkyy ihmisten arjessa ja maan poliittisessa tilanteessa yhä: monet lapset ja nuoret aikuiset elävät köyhyydessä vanhempien menettämisen tai muiden traumojen seurauksena. Kansanmurhan jälkeen maassa on tehty paljon töitä kansallisen yhteinäisyyden saavuttamiseksi.
Burundi on tiheään asuttu pieni valtio Itä-Afrikassa. Se sijaitsee Ruandan, Tansanian ja Kongon demokraattisen tasavallan rajanaapurina. Se on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä valtiosta. Köyhyyteen on vaikuttanut erityisesti poliittinen levottomuus, joka juontaa juurensa hutujen ja tutsien välisistä konflikteista, kuten sisällissodasta vuosina 1993–2006 ja vallankaappausyrityksestä vuonna 2015. Ruuan puute ja lasten aliravitsemus ovat yleisiä ongelmia. Rajallisten maa-alueiden ylilaiduntaminen on aiheuttanut liikaviljelyä, ja suurin osa ravinteikkaasta maasta on tuhottu. Viljelyä vaikeuttavat myös lisääntynyt kuivuus sekä luonnonkatastrofit.
Etiopia on sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Addis Abeba. Maa on presidentillinen tasavalta. Itä-Afrikassa sijaitseva Etiopia on väkilukunsa (noin 113 miljoonaa) puolesta Afrikan toiseksi väkirikkain maa. Etiopialla on ollut tärkeä poliittinen rooli Afrikan sarven alueella ja Afrikan Unionin päämaja sijaitsee maan pääkaupungissa. Samaan aikaan sillä on kuitenkin myös omia sisäisiä, maan vakauteen liittyviä ongelmia ratkaistavanaan. Etiopian talouskasvu on ollut viime vuosina yksi Afrikan nopeimpia, mutta tästä huolimatta se on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista. Keskeinen haaste on väestön kasvu, joka on noin 2,6 % vuodessa. Noin 40 % väestöstä on alle 14-vuotiaita. 80 % etiopialaisista asuu maaseudulla ja on riippuvaisia maanviljelystä. Samalla ihmiset ovat äärimmäisen alttiita ilmastomuutoksen seurauksille ja etenkin kuivuudesta aiheutuville ongelmille.
Somalia on noin 10 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Maan pääkaupunki on Mogadishu ja virallinen valtionuskonto on islam. Maanviljeys ja karjanhoito ovat asukkaiden tärkeimpiä elinkeinoja. Somalian väestö jakautuu useaan eri klaaniin, joiden kulttuurinen ja poliittinen merkitys on ollut suuri. Somalia kuuluu maailman köyhimpiin ja turvattomimpiin maihin pitkään jatkuneen sisällissodan ja levottomuuksien takia. Maata koettelevat myös luonnonkatastrofit ja kuivuus.
Kongon demokraattinen tasavalta on valtio Keski-Afrikassa. Runsaista malmivaroista huolimatta maan bruttokansantuote henkeä kohti on maailman pienimpiä, ja tuloerot ovat valtavat. Köyhyyden syinä on pidetty vuosia jatkunutta huonoa hallintoa, korruptiota ja sotia. Vuonna 1965 valtaan nousseen Mobutu Sese Sekon sortavan diktatuurin jälkeen maassa puhkesi raaka sisällissota, jota käytiin vuosina 1997-2003. Sen jälkeen jatkuneet sisäiset konfliktit ja poliittinen epävakaus ovat horjuttaneet ja heikentäneet maan jo ennestään hauraita olosuhteita. Aseellisten ryhmien taistellessa vallasta ja luonnonvaroista miljoonia ihmisiä on kuollut esimerkiksi sairauksiin ja nälkään. Haavoittuvassa asemassa olevien perheiden elämää vaikeuttavat myös luonnonkatastrofit, kuten tulvat.
