close

This option is currently not available

Close close
Keltaiseen paitaan ja sinisiin housuihin pukeutunut tyttö kävelee Renacerin maaseudulla selkä kameraa päin.

Renacer, Peru

Aluekehitysohjelma

Renacerin aluekehitysohjelma sijaitsee Perun keskiosassa, 300 kilometrin päässä pääkaupungista Limasta, Ayacuchon kaupunkia ympäröivällä maaseudulla korkealla Andien vuoristossa. Alueella asuu noin 17 300 ihmistä, joista suurin osa kuuluu ketsuaa äidinkielenään puhuvaan veästöön. Kouluissa opiskellaan sekä espanjaksi että ketsuaksi. Pääuskonto on katolilaisuus. Kummilapsia alueella on noin 1800.

Perheet ovat pienviljelöitä, jotka viljelevät maissia, kvinoaa ja perunaa. Heillä saattaa myös olla lehmiä, laamoja ja marsuja, joista he saavat toimeentuloa. Ansiot jäävät kuitenkin pieniksi ja elämä on vaatimatonta.

1980–90-luvuilla sissien ja hallituksen välisessä terrorissa alueella kuoli yli 69 000 ihmistä. Monet alueen asukkaista ovat kadottaneet läheisiään ja traumatisoituneet. Seudun lapset nimeävät suurimmaksi ongelmaksi sisällissodasta seuranneen väkivallan kulttuurin, jota he näkevät ja kokevat niin koulussa, kotona kuin kadulla.

Aikuiset ovat saattaneet käydä koulua vain muutaman vuoden. He eivät välttämättä osaa edes lukea tai kirjoittaa. Viime vuosien aikana ohjelma on keskittynyt erityisesti lasten ja nuorten oppimistulosten parantamiseen, alueen lastensuojeluun sekä nuorten yrittäjyystaitojen kehittämiseen.

Lue Renacerin vuosikirje vuodelta 2022 »

Kartta Renacerin sijainnista Perussa.

Aloittaessamme työn haasteina olivat

Tässä olemme nyt

Aikajana työstämme Renacerissa
Äiti istuu lattialla ja pitää taaperonsa sylissään.
Varhaiskasvatuskeskus Renacerissa
Kvinoaviljelmiä Perun maaseudulta
Kvinoaviljelmiä Perun maaseudulta
Naiset pellolla töissä
Naiset pellolla töissä
Valistuskyltti tienvarressa
Valistuskyltti tienvarressa
Kaksi marsua
Marsunkasvatus on Renacerissa elinkeino
Kylänraittia Renacerissa
Kylänraittia Renacerissa

Näin autamme Renacerissa

Pääyhteistyökumppani on Perun World Vision, joka vastaa aluekehitysohjelman toteutuksesta ja varojen käytöstä. Ohjelmatasolla kumppaneita ovat kyläkehityskomiteat ja muut ruohonjuuritason yhdistykset. Yhteistyötä tehdään lukuisten paikallisten toimijoiden sekä valtion paikallishallinnon eri yksiköiden kanssa. 

Viime vuosien aikana ohjelma on keskittynyt erityisesti lasten ja nuorten oppimistulosten kohentamiseen, alueen lastensuojelun parantamiseen sekä nuorten yrittäjyystaitojen kehittämiseen. 

Lasten ja nuorten osallistamista on vahvistettu koululaitosten puitteissa tukemalla koulujen oppilaskuntien toimintaa. Lasten ja nuorten ryhmiä on kannustettu osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon ja nuoret ovat osallistuneet myös paikallishallintojen budjettien käytöstä päättäviin kokouksiin. Yhteisöjen omia kehityssuunnitelmia on edistetty ja niiden perustarpeita on kartoitettu. Terveyden ja ravinnon osalta ohjelmassa on tehty yhteistyötä alueen terveydenhuollosta vastaavien viranomaisten kanssa ja autettu heitä täyttämään lasten ja nuorten terveydenhoitoon liittyvät velvoitteensa. Paikallishallinnon tuki on ollut tässä erittäin merkittävää.  

Ohjelman alkuvaiheesssa World Vision perusti alueelle lukuisia varhaiskasvatuskeskuksia, joiden ylläpitäminen on nyt siirtynyt Perun valtion vastuulle. Valtio huolehtii myös keskuksissa työskentelevien henkilöiden palkkauksesta ilman World Visionin apua. Tällä hetkellä ohjelma keskittyy erityisesti alakouluikäisten lasten oppimisvalmiuksien kohentamiseen ja nuorten yrittäjyystaitojen kehittämiseen. 

Ohjelmassa on panostettu voimakkaasti vaikuttamistyöhön ja yhteisöjen jäsenten todelliseen osallistumiseen päätöksenteossa. Samalla on pyritty kartoittamaan ja poistamaan sukupolvelta toiselle siirtyviä haitallisia käytäntöjä ja lapsiin liittyviä käsityksiä. Tähän liittyen vanhemmille on järjestetty erityisiä hellyyskoulutuksia, joiden yhteydessä heille on kerrottu siitä, miten tärkeää hellyyden ja huolenpidon osoittaminen on lapsen ja nuoren kehitykselle ja oppimiselle. Myös isät ja yhteisöjen johtohahmot ovat osallistuneet näihin koulutuksiin, vaikka ohjelman haasteena onkin ollut lisätä nimenomaan miesten aktiivisuutta osallistua järjestettyihin tapahtumiin.