Miksi teini-ikäinen kummilapseni piirtää vain tikku-ukkoja?

19/12/2016 - 14:24

Miksi kummilapseni kirjeet ovat niin lyhyitä? Miksi hänen englantinsa on niin huonoa, vaikka se on hänen kotimaansa virallinen kieli? Miksi kummilapseni piirtää tikku-ukkoja kun samanikäinen lapsenlapseni on jo paljon taitavampi? Näihin ja muihin kirjeenvaihtoa koskeviin kysymyksiin löytyy usein hyvä selitys.

Kummien ja kummilasten välillä kulkevat kirjeet ovat monille kummeille arjen helmiä, ja kirje postilaatikossa saa koko perheen innostuksen valtaan. Niinpä kirjeen muoto, sisältö tai vastausväli saattaakin välillä olla pettymys. Nämä ovat tuttuja yhteydenoton aiheita myös asiakaspalvelussamme.

- Kummin kirjeen matka kummilapselle on pitkä. Kirjeet menevät ensin kansalliseen toimistoon ja sitten vasta kummilapsen kotiseudulle. World Visionin kummityöntekijä toimittaa ne perille lapsen kotiin tai koululuokkaan. Työntekijä kääntää kirjeen lapselle ja vastaus laaditaan heti sen jälkeen. Lapsella ei valitettavasti ole pitkästi aikaa pohdiskella, mitä tällä kertaa haluaisi kummilleen kertoa. Koulussa kaikki luokan kummilapset kirjoittavat vastauksia yhtä aikaa, joten tilanne voi olla joskus aika hälyinenkin, kertoo Susanna Verlinna, kummikoordinaattori Suomen World Visionista.

Miksi teini-ikäinen kummilapseni piirtää vain tikku-ukkoja?

Aina kieliongelmat ja kiire eivät ole ainoita syitä lyhyiden ja meidän silmissämme kehittymättömienkin vastausten takana. Lapsissakin on eroja: joillekin omasta elämästä kertoileminen kaukaiselle aikuiselle on ihan luontevaa, kun taas joku toinen saattaa olla perusluonteeltaan paljon ujompi. 

Ensimmäisten vuosien vaikutus on suurin

Kummilasten varhaislapsuus on ollut hyvin erilainen kuin suomalaisten ikätovereidensa. Aliravitsemus, virikkeiden yksipuolisuus ja esikoulun puute vaikuttavat siihen, millaiset oppimisvalmiudet lapsilla on.

- Myönnän, että minullekin tulee välillä kiusaus vertailla kummilasten kirjoituksia ja piirustuksia suomalaisten lasten vastaaviin. Kaksi kouluikäistä poikaani ovat opetelleet kynäotetta, tarinankerrontaa ja kirjaimia jo useita vuosia ensin kotona ja sitten päiväkodissa ennen kouluaan. Silti he eivät vieläkään osaisi kirjoittaa kirjettä ilman aikuisen ohjausta ja vinkkejä. Moni kummilapsista aloittaa nämä harjoitukset vasta koulun alkaessa, joten taitojen kehittyminen vie todella vuosia, pohtii kummiviestinnästä Suomen World Visionilla vastaava Pauliina Koponen.

Samalla luokalla jopa 200 lasta

Kaikki kummilapsemme puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin englantia. Äidinkielenä on usein heimokieli, kuten Keniasssa kalenji tai Ugandassa jopadhola. Koulua he käyvät jollakin toisella kielellä, kuten swahililla. Vielä sen päälle he opiskelevat englantia.

Koulujen opetusmenetelmissä on usein parantamisen varaa. Suuret, jopa 200 oppilaan luokat luokkakoot ja opettajien vähäinen koulutus vaikuttavat kaikki myös siihen, miten kirjoittamisen, itseilmaisun tai vaikka englannin oppiminen etenee.

Kummina olet kuitenkin mukana ratkaisemassa kaikkia näitä haasteita. Kummien tuella World Vision täydennyskouluttaa opettajia, suostuttelee viranomaisia palkkaamaan lisää opettajia ja rakentamaan lisää luokkatiloja. Kummina autat lasten vanhempia ymmärtämään, miten tärkeää koulunkäynti ja lapsen tukeminen siinä on.

Vaikka saamasi vastaus olisi kuinka lyhyt, kannattaa aina kuitenkin pitää mielessä, että kummilta saatu kirje on aina todella tärkeä kummilapselle. Ne esitellään koko perheelle ja naapureillekin, ja lapsilla on usein jokin salainen kätkö, mihin he laittavat kummilta tulleet kirjeet muilta piiloon. Välillä näitä aarteita kaivetaan esiin, luetaan uudelleen, ja yritetään kuvitella millaista kummin elämä on siellä jossain kaukana.

Onko edellisen kirjeen kirjoittamisesta vierähtänyt jo tovi? Jos kaipaat tarkempia ohjeita kirjeenvaihtoon kummilapsesi kanssa, löydät ne täältä

Miksi teini-ikäinen kummilapseni piirtää vain tikku-ukkoja?