Sadat miljoonat ihmiset elävät jatkuvassa nälässä, ja 50 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP pelastaa ihmishenkiä hätätilanteissa ja työskentelee kestävän tulevaisuuden luomiseksi. WFP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Anne Poulsen kertoo, miksi maailma on tällä hetkellä nälkäisempi kuin koskaan.

Kuka

• Anne Poulsen
• YK:n Maailman ruokaohjelman (WFP) Pohjoismaiden toimiston johtaja
• Työskennellyt Maailman ruokaohjelmassa vuodesta 2004. Vuodesta 2010 hän on johtanut Kööpenhaminassa sijaitsevaa Pohjoismaiden toimistoa. Ennen uraansa WFP:llä Poulsen työskenteli muun muassa tanskalaisten mediatalojen ulkomaankirjeenvaihtajana.
• Poulsen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on opiskellut pääaineenaan journalistiikkaa ja lisäksi Euroopan politiikkaa, ranskaa ja englantia.

Missä kaikkialla nälkäkriisi on?

– Tämänhetkinen nälkäkriisi on maailmanlaajuinen kriisi. Akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien määrä on kasvanut 135 miljoonasta 345 miljoonaan vuosien 2019 ja 2022 välisenä aikana. Yhteensä 50 miljoonaa ihmistä 45 maassa on nälänhädän partaalla. Akuuttia ruokaturvattomuutta on 19 maassa eli niin kutsutuissa ”nälän kriisipesäkkeissä”. Erityisen hälyttävä tilanne on Afganistanissa, Etiopiassa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Jemenissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Haitissa, Keniassa, Sahelin alueella, Sudanissa, Syyriassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Pakistanissa.

Mistä nälkäkriisi johtuu?

– Nälkäkriisi johtuu neljän tekijän yhteisvaikutuksesta eli konflikteista, ilmastonmuutoksesta, taloudellisista riskeistä ja humanitaarisen työn kohonneista kustannuksista. Järjestäytynyt väkivalta ja konfliktit ovat edelleen suurimmat nälänhädän aiheuttajat, ja niiden määrä on tänä vuonna kasvanut entisestään. Ukrainan tapahtumat ovat jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka konflikti ruokkii nälkää, kun ihmiset ovat pakotettuja lähtemään kodeistaan ja heidän tulonlähteensä pyyhkiytyvät pois. Lisäksi Ukrainan sota on häirinnyt kansainvälisiä viljatoimituksia ja johtanut maailmanlaajuiseen ruoan, polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousuun. Sään ääri-ilmiöt, kuten hirmumyrskyt, tulvat ja kuivuus, ovat niin ikään keskeisiä nälkäkriisin syitä. Afrikan sarvessa kaksi vuotta jatkunut kuivuus on erityinen huolenaihe.

Miltä tulevaisuus näyttää vuoden tai kahden päästä?

– Akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien ihmisten määrän ennustetaan jatkavan jyrkkää kasvuaan, kun nälkäkriisi syvenee nälän kriisipesäkkeissä ja muissa haavoittuvaisissa maissa. WFP kohtaa kolminkertaisen haasteen: akuutisti nälkäisten ihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin humanitaaristen operaatioiden saama rahoitus. Samalla ruoka-avun jakelun kustannukset pysyvät ennennäkemättömän korkeina. Eli lyhyesti sanottuna tarpeemme saattavat pian ylittää kykymme vastata niihin.

Millaisia seurauksia nälkäkriisillä on?

– Jos emme toimi nyt, lisääntyvä ruokaturvattomuus ja jopa nälänhädät johtavat muuttoliikkeisiin, levottomuuksiin ja konflikteihin. Tämän mittakaavan kriisit horjuttaisivat useita Afrikan, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita. Jo nyt olemme huomanneet, että ruoan hinnan äkilliset nousut ovat aiheuttaneet yhteiskunnallista levottomuutta 87 prosentissa niistä maista, joissa WFP toimii. Luultavasti tämä on vasta alkua: ruokaan liittyvät epävakaisuudet ja yhteiskunnallisten myllerrysten riskit ovat nykyään paljon todennäköisempiä kuin vuosikymmen sitten. Jos nälkäkatastrofin torjumiseen ei kohdenneta riittäviä resursseja, hintana on sekä ihmishenkien menetyksiä että kehitystyön saavutusten peruuntuminen.

Miten nälkäkriisi vaikuttaa sen keskellä eläviin lapsiin?

– WFP:n arvion mukaan 153 miljoonaa alaikäistä on akuutisti ruokaturvattomia, mikä on melkein puolet kaikista nälkää näkevistä. Kouluikäiset lapset kantavat nykypäivän kriisien ikävimmät seuraukset, millä on tulevina vuosikymmeninä vaikutuksia niin lapsiin, yhteisöihin kuin valtioihinkin. Tämä on hälyttävää, koska köyhyys ja lasten heikentyvä ravitsemus ja terveys vaikeuttavat heidän koulunkäyntiään. Oppimistulosten kannalta terveys, ravitsemus ja oppijoiden hyvinvointi ovatensiarvoisen tärkeitä. Kouluruokaohjelmien on oltava maailmanlaajuisen nälkäkriisin torjumisen ytimessä. Kouluruoka helpottaa lasten välitöntä nälkää ja ravitsemuksellisia tarpeita, mutta se luo myös perustuksia inhimilliselle pääomalle. Monet lapset eivät käy koulussa yksinkertaisesti siksi, että heidän perheensä tarvitsevat heidän apuaan pelloilla tai kotitöissä. Etenkin tytöt ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle, sillä heidät pidetään poikia todennäköisemmin kotona.

Kouluruoka on maailman suurin sosiaalinen turvaverkko

Maailmanlaajuisen nälkäkriisin kärjistyminen heijastuu satojen miljoonien lasten koulunkäyntiin. Ulkoministeriön lähetystöneuvoksen ja vastuuvirkamiehen Pekka Marttilan mukaan monille lapsille kouluruoka on päivän ainoa ateria. Maailman ruokaohjelma määritteleekin kouluruoan maailman suurimmaksi sosiaaliseksi turvaverkoksi.

Kouluruoka muodostaa arviolta kymmenen prosenttia köyhien ja haavoittuvaisten kotitalouksien tuloista, minkä vuoksi kouluruokaohjelmat kannustavat yhä useampia vanhempia lähettämään lapsensa kouluun. Kouluruoan ansiosta tyttöjen varhaiset avioliitot ja niistä johtuvat lasten raskaudet vähenevät. Ravitseva ruoka myös auttaa lapsia suoriutumaan koulussa entistä paremmin, mikä edesauttaa heidän koulutusmahdollisuuksiaan.

Tavoitteena kouluruoka kaikille maailman lapsille

Marttilan mukaan erityisesti koronapandemia on lisännyt lasten ruokaturvattomuutta. Vuoden 2020 alussa 388 miljoonaa lasta eli puolet maailman kaikista koululaisista sai kouluruokaa, mutta pandemiaa seuranneet sulkutilat veivät mahdollisuuden kouluruokailuun 370 miljoonalta lapselta.

Viime aikoina myös ruoan hintojen kallistuminen ja saatavuusongelmat ovat vaikeuttaneet kouluruoan järjestämistä.

Vuosi sitten YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa perustettiin kouluruokailukoalitio, jonka tavoitteena on lisätä kouluruokailun tunnettuutta ja kansainvälistä kattavuutta. Koalitiota johtavat Suomi ja Ranska yhdessä Maailman ruokaohjelman (WFP) kanssa.

– Pähkinänkuoressa suurena tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kouluruokaa olisi tarjolla kaikille maailman lapsille, ja että tarjottava ruoka olisi mahdollisimman laadukasta ja ravinteikasta, Marttila sanoo.

Tähän mennessä koalitioon on liittynyt yli 70 valtiota ja yli 70 muuta kumppania, joihin lukeutuu muun muassa kehitysyhteistyöjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. World Vision on sitoutunut koalition tavoitteisiin.

– Suomella on tässä merkittävä asema, sillä Suomi on maailman pisimpään ilmaista kouluruokaa tarjonnut maa. Kouluruoka on ollut tärkeä osa Suomen koulutuksen kehitystarinaa.