Silpomisen vastainen työ

Mitä silpominen on?

Naisten sukuelinten silpominen tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukupuolielinten poistaminen osittain tai kokonaan tai naisten sukupuolielinten vahingoittaminen muulla tavoin ei-lääketieteellisistä syistä. Leikkaamistavat ja niiden nimitykset vaihtelevat eri maiden ja alueiden välillä. Eri yhteisöissä käytetään yleensä paikallisia termejä.

WHO on tehnyt jaon neljään eri silpomistyyppiin:

1. Klitoriksen hupun poistaminen ja/tai klitoriksen osittainen tai täydellinen poistaminen.

2. Klitoriksen ja pienten häpyhuulien poistaminen osittain tai kokonaan. Isot häpyhuulet voidaan samalla joko typistää tai jättää typistämättä.

3. Pienten ja/tai isojen häpyhuulten typistäminen ja niiden yhteen liittäminen niin, että että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko. Klitoris saatetaan poistaa tai jättää emätinaukkoa kaventavan ja ahtauttavan "kannen" alle.

4. Muut naisten sukupuolielimiä vahingoittavat toimenpiteet ei-lääketieteellisistä syistä, kuten pistely, lävistäminen, viiltely, venyttäminen, polttaminen, raaputtaminen.

Missä maissa tyttöjä silvotaan?

Silpominen on keskittynyt erityisesti 30 maahan pääosin Afrikan sarvessa ja Lähi-idässä. Maailmassa elää jopa 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista. Yli puolet silpomisista tehdään Indonesiassa, Egyptissä ja Etiopiassa. Tytöistä 44 miljoonaa on alle 15-vuotiaita, kun heidät silvotaan. Ikä, jolloin tytöt läpikäyvät silpomisen vaihtelee eri etnisten ryhmien keskuudessa. Suurin osa tytöistä silvotaan ennen kuin he täyttävät viisi vuotta. Yemenissä 85 prosenttia tytöistä silvotaan viikon sisällä syntymästä.

Ilmiö koskettaa myös suomalaisia tyttöjä. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta THL arvioi, että Suomessa asuisi yli 10 000 silvottua tyttöä tai naista ja että riski joutua silvotuksi kohdistuisi arviolta 650–3000 tyttöön. Suomalaisen tytön silpominen tehdään nykytiedon mukaan lähes aina ulkomailla.

Onko kyseessä ympärileikkaus vai silpominen?

Tyttöihin kohdistuvasta toimenpiteestä käytetään erilaisia nimityksiä. Kansainvälisesti siihen viitataan usein termillä FGM (female genital mutilation) eli tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. Käytössä on myös termi FGC (female genital cutting) eli tyttöjen ja naisten sukuelinten leikkaaminen, sekä edellisten yhdistelmä FGM/C.

Mielestämme silpominen on oikeampi ja parempi termi kuin ympärileikkaus, koska silpominen  viittaa selvemmin toimenpiteen vakavuuteen.

Mitä seurauksia silpomisella on?

Silpominen tarkoittaa tytöille usein koulunkäynnin loppumista ja varhaista avioliittoa. Sillä ei ole mitään myönteisiä terveysvaikutuksia, ja se vahingoittaa naisia ja tyttöjä monin tavoin fyysisesti ja henkisesti.

Akuutteja vaikutuksia ovat kova kipu ja verenvuoto. Joissain tapauksissa verenvuodosta voi seurata anemia. Silpomiseen liittyy myös usein verenhukasta, kivusta tai menettelytavasta johtuva sokkitila. Verenhukka voi johtaa jopa kuolemaan. Yleinen akuutti seuraus ovat erilaiset tulehdukset, joiden syynä on leikkausvälineiden epäpuhtaus. Akuutteja psykologisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi ruokahaluttomuus, unihäiriöt, pelko, stressi, painajaiset ja järkytys.

Pitkäaikaiset seuraukset vaihtelevat silpomistyypin mukaan. Tavallisin seuraus on jatkuva virtsatietulehdus, krooniset lantionalueen tulehdukset, virtsakivet, ulkosynnyttimien kystat ja märkäpesäkkeet. Kuukautiset ovat usein hyvin kivuliaita. Pitkäaikaisia psykologisia vaikutuksia voivat olla posttraumaattinen stressi, masennus ja painajaiset.

Silpominen vaikeuttaa normaalia seksielämää. Joillekin naisille yhdyntä on jatkuvasti kivuliasta tai jopa mahdotonta. Yhdyntäpelko voi olla lamauttavan voimakasta. Synnytyksiin liittyy usein ongelmia, jotka vaarantavat äidin ja syntyvän lapsen terveyden ja jopa hengen. Ongelmia on erityisesti ponnistusvaiheessa, jos lapsen pää ei mahdu syntymään kunnolla. Silpomisesta johtuva arpikudos saattaa aiheuttaa synnytyksen pitkittymistä ja repeytymisiä.

Missä teemme silpomisen vastaista työtä?

Olemme tehneet jo pari vuosikymmentä työtä silpomisen pysäyttämiseksi Keniassa, jossa nykyään 21 prosenttia 15–49-vuotiaista naisista on silvottuja. Yleisyys vaihtelee eri etnisten ryhmien välillä 0,1 prosentista 98 prosenttiin. Keniassa silpominen tapahtuu yleisimmin 5–9-vuotiaana ja toiseksi yleisemmin 10–14-vuotiaana. Keniassa silpominen on myös selvästi yleisempää maaseuduilla kuin kaupungeissa. Keniassa säädettiin ensimmäinen silpomisen kieltävä laki vuonna 2001. World Visionilla oli merkittävä rooli lain toimeenpanossa. Silpomisen kieltävä erillislaki säädettiin vuonna 2011.

Silpomisen vastainen työmme laajenee Somaliaan keväällä 2019. Somaliassa noin 98 prosenttia tytöistä ja naisista silvotaan.

Millaisia tuloksia olemme saaneet?

Kun aloitimme työmme Kenian Sookissa, noin 95–98 prosenttia tytöistä silvottiin. Nykyään noin 45 prosenttia. Olemme siis onnistuneet lähes puolittamaan silvottujen tyttöjen määrän.

Millaista silpomisen vastainen työ on?

Keniassa olemme tiedottaneet koululaisia, vanhempia, viranomaisia ja uskonnollisia johtajia silpomisen laittomuudesta, haitoista ja tyttöjen oikeudesta kieltäytyä siitä. Olemme tukeneet tyttöjen koulutusta ja rakentaneet heille turvallisia asuntoloita. Entisille silpojille olemme tarjonneet vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja, kuten esimerkiksi yrittäjäkoulutusta. Näin he ovat säilyttäneet arvostetun asemansa ja voineet edelleen tuoda perheilleen tärkeän lisän toimentuloon. Vuonna 2018 koulutimme 13 entistä silpojaa uuteen ammattiin. Olemme järjestäneet vaihtoehtoisia aikuistumisjuhlia. Vuonna 2018 niihin osallistui 450 kenialaista lasta.

Somaliassa keskitymme aluksi tiiviiseen yhteistyöhön viranomaisten ja erilaisten vaikuttajien kanssa. Järjestämme koulutuksia uskonnollisille johtajille, opettajille, vanhemmille, pojille ja tytöille.

Olemme mukana myös vaikuttamistyössä Suomessa. Tuemme silpomisen vastaista erillislakia vaativaa kansalaisaloitetta, joka keräsi tarvittavat allekirjoitukset syksyllä 2018. Pelasta pimppi -kampanjamme kerää vuosittain varoja silpomisen vastaiseen työhömme.

Miksi tyttöjä silvotaan?

Yleisimpiä syitä naisten sukuelinten silpomiseen on sosiaalinen paine. Yhteisöissä, joissa suurin osa naisista on silvottu, perhe, ystävät ja naapurit luovat ympäristön, jossa silpominen on sosiaalinen normi. Yhteisö saattaa syrjiä perheitä, joiden tytärtä ei silvota.

Monessa yhteisössä silpominen on osa aikuistumisrituaalia, jossa varttuminen yhdistetään vanhojen tapojen ja kulttuurin säilyttämiseen. Silpomisella opetetaan kulttuuriset arvot ja luodaan yhteys perheen, yhteisön ja eri ikäpolvien välille. Aikuistumisriitin myötä tyttö sijoittuu omaan rooliinsa. Rankan kokemuksen kestämistä helpottaa se, että siihen on ohjattu jo pienestä pitäen. Riitistä kunnialla selviäminen tietää hyväksyntää ja kunnioitusta.

Yksi silpomista ylläpitävä syy on neitsyyden säilyttäminen. Monissa yhteisöissä perheen kunnia perustuu tyttöjen seksuaaliseen pidättäytymiseen. Tärkeässä osassa on uskomus siitä, että silpominen vähentää seksuaalisia haluja ja avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita. Käytäntönä on ollut, että mies ”avaa” naisensa hääyönä ensimmäisen yhdynnän yhteydessä. Tämä on usein hyvin vaikeaa. Mies saattaa joutua käyttämään apuvälineenä esimerkiksi veistä.

Silpomista on perusteltu myös hygieenisillä syillä, ja siihen liitetään monia uskomuksia puhtaudesta.

Mikään uskonto ei vaadi silpomista, vaikka monet uskontojen harjoittajat virheellisesti perustelevat sitä uskonnon vaatimuksilla. Silpomista harjoittavat monien eri uskontojen edustajat, kuten muslimit, kristityt, juutalaiset ja animistit.

Naisten sukuelinten silpomisella on myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, jotka ylläpitävät käytäntöä. Usein tytön ainoa mahdollisuus on avioliitto, ja sen edellytys on sukuelinten silpominen. Myös köyhän perheen toimentulo saattaa olla riippuvainen myötäjäisistä.