Siirry sisältöön
Kategoriat ArtikkeliKirjoitettu

10 faktaa koulunkäynnistä kehitysmaissa

Ruandalainen nuori viittaa luokassa.

Hyvä koulutus tarkoittaa varsin erilaisia asioita eri puolilla maailmaa. Tässä jutussa esittelemme 10 mielenkiintoista asiaa koulutuksesta kehitysmaissa.

Äitisi ja isäsi olivat aikanaan oikeassa: koulunkäynti on tärkeää. Jopa niin tärkeää, että se on yksi YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, sillä sen on todettu nostavan lapsia ja kokonaisia valtioita tehokkaasti pois köyhyydestä. Laadukas koulutus määritellään kuitenkin hyvin eri tavoin eri puolilla maailmaa.

Kouluun pääseminen on vain ensimmäinen askel: oppimistuloksiin vaikuttavat myös opetussuunnitelma, koulutilojen kunto ja varustelu, kulttuuriset odotukset, vanhempien kotona antama tuki sekä koulunkäynnin säännöllisyys.

1. Koulunkäynti voi olla kallista, vaikka se olisi ilmaista

YK:n kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella lapsella tulee olla oikeus ilmaiseen koulutukseen. Viime vuosikymmeninä monissa maissa onkin luovuttu koulumaksuista, jolloin miljoonat lapset ovat päässeet kouluun ensimmäistä kertaa elämässään. Tästä huolimatta koulu voi edelleen olla monelle perheelle liian kallis: koulupuku, kirjat ja koemaksut saattavat viedä jopa 40 % köyhimpien perheiden tuloista. Ja jos lapset käyvät koulua, he eivät voi olla auttamassa perheitään toimentulon hankkimisessa. Tästä johtuen osa lapsista aloittaa koulussa myöhemmin, käy sitä vain ajoittain tai lopettaa koulunkäynnin kokonaan.

2. Joskus koulu on todella kaukana

Jos kouluaamut meillä tuntuvat välillä väsyttäviltä kaiken huolehtimisen ja hoputtamisen keskellä, sitä ne ovat myös monille kehitysmaissa kasvaville lapsille, joiden koulumatkat ovat useita kilometrejä yhteen suuntaan. Esimerkiksi Malissa lasten keskimääräinen koulumatka on seitsemän kilometriä suuntaansa. Pitkä koulumatka tarkoittaa usein sitä, että kouluun päästyään lapset ovat liian väsyneitä ja nälkäisiä oppiakseen kunnolla. Tai että koulussa käydään harvakseltaan tai ei lainkaan.

3. Koulussa puhutaan eri kieltä

Intiassa puhutaan lähes 20 000 erilaista murretta, mutta vain 47:ää niistä käytetään kouluissa. Monissa maissa opetuskielenä on eri kieli kuin se, mitä lapset puhuvat kotonaan, mikä hidastaa heidän oppimistaan. Tämän takia kotona ei välttämättä ole ketään, joka osaisi auttaa lasta kotitehtävissä.

4. Jotkut vanhemmat eivät halua lastensa käyvän koulua

Joskus kyse on rahasta, joskus myös sukupuolirooleista ja kulttuurisista normeista. Esimerkiksi Keniassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että siinä missä rikkaan perheen pojalla on 33 prosentin todennäköisyys jatkaa opintoja lukion jälkeen, köyhän perheen tytön todennäköisyys tälle on vain 0,4 prosenttia. Maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa tyttöä ei käy koulua, ja kolmannes kehitysmaiden tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana. Joidenkin vanhempien mielestä tytön koulutus on rahojen ja energian tuhlausta. Toisissa paikoissa tytön kouluttaminen nähdään uhkana hänen siveydelleen ja perheen maineelle. Jossain paikoissa tytön lähettäminen kouluun altistaa hänet hyväksikäytölle ja sukupuolittuneelle väkivallalle.

5. Kaikki eivät ole tervetulleita kouluun

Vaikka kansainvälinen ihmisoikeusjulistus takaa kaikille oikeuden maksuttomaan koulutukseen, oikeus ei käytännössä toteudu kaikkien kohdalla. Jopa 95 prosenttia maailman köyhimmissä maissa asuvista vammaisista lapsista ei käy lainkaan koulua. Tämä johtuu usein siitä, että heitä ei huolita kouluun tai heidän vanhempansa eivät stigman takia halua heidän käyvän koulua. Samoin tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai kastiin kuuluvat lapset eivät aina ole tervetulleita kouluun. Joissakin yhteisöissä myös pyritään rajoittamaan tyttöjen koulunkäyntiä. Tällä hetkellä neljäsosa kehitysmaiden tytöistä ei käy koulua, ja nykyisellä tahdilla kestää jopa 200 vuotta ennen kuin sukupuolten välinen tasa-arvo on saavutettu kaikkialla maailmassa.

Lähivkuva kenialaisen tytön kädestä, joka pitää kynää ja kirjoittaa kouluvihkoon.

6. Opettajilla on vähän koulutusta ja liikaa töitä

Tutkimukset osoittavat, että opettajalla on suuri vaikutus oppilaan oppimistuloksiin. Kehitysmaissa on huutava pula hyvistä opettajista, ja he, jotka jo toimivat opettajina, tuupertuvat valtavan työtaakan alle. Osassa Saharan eteläpuoleista Afrikkaa keskimäärinen luokkakoko on 50 lasta. Opettajilla on usein hyvin vähän koulutusta tehtäväänsä ja käytössään rajallisesti opetusmateriaaleja. Tämän seurauksena vain 40% maailman lapsista on hallussa lukemisen ja laskemisen perusteet, vaikka kaksi kolmasosaa maailman lapsista käy koulua.

7. Kouluissa ei ole oppimiseen tarvittavia asioita

Pidämme itsestäänselvyytenä monia kouluun liittyviä asioita, kuten luokkahuoneita, sähköä luokkahuoneen valaisemiseen, kirjoja, kyniä, vesivärejä ja vessoja. Kaikkialla maailmassa näin ei ole. Unescon tutkimuksessa selvisi, että vain 3,5 prosentilla kehittyvien maiden kuudesluokkalaisista on oma oppikirja. Esimerkiksi Tsadissa vain neljäsosassa kouluista on vessa. Nämä puutteet aiheuttavat paljon haasteita: on haastavaa opetella lukemaan, jos joudut jakamaan kirjan kymmenen muun oppilaan kanssa tai jos joudut opettelemaan kirjoittamista ilman pöytää.

8. Koulunkäynnin keskeyttävät kriisit ovat yleistyneet

Koronapandemia opetti meille kuinka kriisi voi muuttaa arjen yhtäkkiä. Kehitysmaissa koulunkäynnin keskeyttävät kriisit ovat yhä yleisempiä. Monet maat Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ovat erityisen alttiita luonnonmullistuksille, kuten tulville, maanjäristyksille, tulivuorenpurkauksille ja tsunameille, ja niiltä puuttuvat infrastruktuuri ja muut keinot katastrofeista toipumiseen. Samaan aikaan kehitysmaat ovat entistä konfliktiherkempiä: Maailmanpankki arvioikin, että vuoteen 2030 mennessä jopa 2/3 maailman kaikista köyhimmistä ihmisistä asuu konfliktien keskellä. Konfliktien keskellä kasvaminen pienentää kolmanneksella lapsen todennäköisyyttä käydä ala-aste loppuun ja jopa 50 prosentilla todennäköisyyttä päättää yläaste. Sodilla, luonnonmullistuksilla ja muilla kriiseillä on elämänmittaisia vaikutuksia lasten oppimiseen ja ne hidastavat lukutaidon leviämistä.

9. Kuukautiset voivat olla iso ongelma

Ainakin 500 miljoonalta tytöltä ja naiselta puuttuu tarpeelliset välineet ja tilat siihen, että he voisivat elää arkea hygieenisesti ja sujuvasti myös menkkojen aikana. Heiltä puuttuvat vessat, puhdas vesi ja sidetarpeet, mikä saa heidät jäämään pois koulusta kerran kuussa tai pysyvästi. Tällä on suuria vaikutuksia tyttöjen lukutaitoon ja koulutukseen.

10. Oppiminen on vaikeaa nälkäisenä ja kipeänä

Lapset, joiden kasvu on hidastunut aliravitsemuksen takia, saavat muita lapsia seitsemän prosenttia huonommat tulokset matematiikan kokeissa ja osaavat 19 prosenttia epätodennäköisemmin lukea kahdeksanvuotiaana. Lapsuusajan aliravitsemus seuraa heitä myös aikuisuuteen, ja he ansaitsevat viidesosan vähemmän kuin lapsuudessaan riittävää ja monipuolista ravintoa saaneet lapset. Sairastelu ja runsaat poissaolot koulusta vaikuttavat koko loppuelämään.

Kambodzalainen koulutyttö lukee kirjaa.

Fakta

Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Kummien tuella:

  • maksamme lasten koulutarvikkeita, muutamme vanhempien käsitystä koulutuksen tärkeydestä ja autamme perheitä löytämään uusia tulonlähteitä.
  • varmistamme, että myös syrjäseuduille rakennetaan kunnollisia teitä, järjestetään koulukyytejä sekä rakennetaan uusia kouluja.
  • koulutamme opettajia ja parannamme luokkahuoneiden varustelua.
  • hankimme kouluihin kirjoja, vessoja ja vesihanoja.
  • rakennutamme ramppeja, invavessoja ja vammaisille lapsille sopivia vesipisteitä, jotta kaikki halukkaat pääsisivät kouluun.
  • lasten terveys paranee ja he saavat riittävästi ravintoa ja puhdasta vettä. Nämä perusasiat parantavat myös oppimistuloksia. Lopputuloksena on koulutus, joka mahdollistaa köyhyyden kierteen katkaisemisen.

Sinäkin voit sijoittaa lasten tulevaisuuteen

Kummina aloitat pysyvän muutoksen parempaan.