Mielipide on julkaistu Helsingin Sanomissa 12.8.2026
Kouluruoka on tärkeä osa monen järjestön kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (1.8.2026) oli kattava artikkeli suomalaisesta kouluruuasta. Kuten jutussa mainitaan, ilmainen kouluruoka on rakentanut meillä hyvinvointia 1940-luvulta lähtien. Maailmalla maksuton tai tuettu kouluruoka on kuitenkin yhä harvinaisuus. Erityisesti näin on matalan tulotason maissa, missä sen tarve olisi kaikkein suurin.
Kouluruuan laajat hyödyt tunnistetaan ja globaalisti sitä edistetään monin tavoin. Suomi toimii puheenjohtajana kansainvälisessä kouluruokakoalitiossa, jonka tavoitteena on, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus ravitsevaan kouluruokaan vuoteen 2030 mennessä. Koalitiossa on mukana yli 110 valtiota sekä 160 kansalaisjärjestöä, tutkimuslaitosta ja muuta kumppania.
Kouluruoka on lisäksi tärkeä osa monen järjestön kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua. Esimerkiksi World Vision parantaa kouluruokailua ja tukee kansallisia kouluruokaohjelmia kymmenissä maissa – usein yhteistyössä Maailman ruokaohjelman (WFP) sekä muiden paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Lähes miljoona lasta saa tätä kautta ravitsevan kouluaterian.
Kouluruuan merkitys lasten terveydelle ja oppimistuloksille on selvä. Jos vatsa on tyhjä, koululaiset jaksavat vain nuokkua tai jäävät kokonaan kotiin. Ruoka auttaa paitsi jaksamaan myös keskittymään. Koulutus avaa lapsille ja nuorille ovia ja vähentää tehokkaasti köyhyyttä.
Positiiviset vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle: lähellä tuotettu kouluruoka luo toimeentuloa ja tukee paikallista taloutta. Lisäksi se vahvistaa tasa-arvoa, sillä lounas kannustaa vanhempia lähettämään myös tyttäret kouluun.
Kuukausiliitteen juttu avasi hienosti kouluruuan historiaa ja merkitystä Suomessa. Myös meillä kouluruokailu on aikoinaan vahvistanut tasa-arvoa; houkutellut kouluun vähävaraisten perheiden lapset ja auttanut oppimaan. Tämän soisi jokaiselle lapselle.
