Siirry sisältöön
Kategoriat MielipideKirjoitettu

Silpomisen kieltävän lain pitää näkyä arjessa

Takaapäin kuvattu tyttö katsoo ulos ikkunasta, jonka edessä näyttää olevan kaltereita.

Mielipide on julkaistu Keskisuomalaisessa 2.3.2026.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus ja yksi julmimmista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista. Se rikkoo lapsen ruumiillista koskemattomuutta ja voi aiheuttaa elinikäisiä fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Kyse ei ole vain kaukaisesta ongelmasta, ilmiö koskettaa myös Suomessa asuvia tyttöjä.

Maailmanlaajuisesti silpominen on yhä hälyttävän yleistä. Yli 200 miljoonaa naista ja tyttöä elää silpomisen kokeneena, ja arviolta noin neljä miljoonaa tyttöä on vuosittain vaarassa joutua silvotuiksi. Vaikka monissa maissa on edistytty, väestönkasvu ja konfliktit uhkaavat hidastaa kehitystä. Siksi jokainen kansallinen toimi on osa laajempaa globaalia vastuuta.

Suomessa vuoden 2025 alussa voimaan tullut erillinen rikosnimike, joka kieltää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen sekä sen valmistelun, selkeyttää oikeustilaa merkittävästi. Aiemmin teko oli rangaistava pahoinpitelynä, mutta nyt kielto on yksiselitteinen. Myös tytön vieminen ulkomaille silpomistarkoituksessa on nimenomaisesti kriminalisoitu. Ensimmäiset lain nojalla käynnistetyt esitutkinnat osoittavat, että kyse ei ole vain symbolisesta kirjauksesta, vaan viranomaisilla on nyt selkeämpi väline puuttua tapauksiin.

Lakimuutos on tärkeä viesti: Suomessa tyttöjen koskemattomuus ei ole neuvoteltavissa. Se vahvistaa ennaltaehkäisyä, lisää tietoisuutta ja tukee ammattilaisia, jotka työskentelevät riskissä olevien lasten parissa.

Silti laki yksin ei riitä. Silpominen liittyy syvälle juurtuneisiin perinteisiin ja sosiaalisiin normeihin. Tarvitaan avointa keskustelua, yhteisöjen kanssa tehtävää luottamuksellista työtä sekä koulutusta terveydenhuollossa, kouluissa ja sosiaalipalveluissa. Riskien tunnistaminen on edelleen haaste, erityisesti tilanteissa, joissa toimenpiteitä tehdään ulkomailla.

On myös huolehdittava siitä, että silpomisen kokeneet saavat asianmukaista hoitoa ja tukea. Kyse ei ole vain rikosoikeudellisesta kysymyksestä, vaan terveyden, toipumisen ja ihmisarvon turvaamisesta.

Lakimuutos oli tärkeä ja oikeansuuntainen askel. Nyt on varmistettava, että se näkyy arjessa: ennaltaehkäisyssä, viranomaistyössä ja asenteissa. Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa turvassa. Suomessa ja kaikkialla maailmassa.

Toiminnanjohtaja Annette Gothóni

Annette Gothóni

Toiminnanjohtaja, Suomen World Vision

+358 40 595 0892

Suomen World Vision