Kriiseissä vammaisten ihmisten kuolleisuus on arviolta 2–4 kertaa korkeampi kuin muiden, kertoo humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen.
Maailmassa elää noin miljardi eri tavoin vammaista ihmistä ja suurin osa heistä asuu maailman köyhimmissä maissa. Juuri nyt käynnissä on ennätysmäärä erilaisia konflikteja; viime vuonna niitä oli eniten sitten toisen maailmansodan. Myös pakolaisia on historiallisen paljon. Tämä kaikki tapahtuu samalla, kun kansainvälisestä hätäavusta leikataan kovalla kädellä.
Ukrainassa, Sudanissa ja muiden konfliktien keskellä elävät vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa: kriiseissä vammaisten ihmisten kuolleisuus on arviolta 2–4 kertaa korkeampi kuin muiden. Liikuntavammaisen ihmisen on vaikea paeta turvaan tai päästä noutamaan elintärkeää ruoka- tai muuta apua. Hätämajoitus tai saniteettitilat ovat harvoin vammaisille ihmisille sopivia.
Varoitusjärjestelmiä ei ole yleensä suunniteltu niin, että esimerkiksi aisti- tai kehitysvammainen ihminen saisi nopeasti tiedon tapahtuneesta. Lisäksi vammaisuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän takia vammaisten ihmisten avuntarvetta voidaan yksinkertaisesti pitää vähemmän tärkeänä kuin muiden.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää heidän oikeuksiensa huomioimista myös humanitaarisissa kriiseissä ja avustustyössä. World Visionin avustustyössä vammaisten oikeudet on huomioitu yli 10 vuotta ja operaatioissa pyritään esimerkiksi varmistamaan, että vammaiset ihmiset saavat puhdasta vettä ja voivat käyttää heille soveltuvia vessoja. Myös syrjintään puututaan ja vammaiset ihmiset otetaan mukaan avustusprojektien suunnitteluun. Kun huomioimme kaikista haavoittuvimmat ihmisryhmät, tuemme myös muiden hädänalaisten selviytymistä.
Mielipide on julkaistu Turun Sanomissa kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.
