Kouluruoka on suomalainen innovaatio, jota ihastellaan ympäri maailmaa. Ulkoministeriön kouluruokasuurlähettiläs Anu Saarela kertoo ilmaisen kouluaterian huikeista vaikutuksista ja valottaa, miksi Suomi toimii aktiivisesti kouluruuan saamiseksi myös köyhimpiin maihin.
Kuka?
– Anu Saarela
– Ulkoministeriön virkamiehenä lähes 40 vuotta
– Työskennellyt Yhdysvalloissa, Afrikassa, Euroopassa, Aasiassa sekä Lähi-idässä
– Suurlähettiläänä Kyproksella, Israelissa ja Irakissa
– Kouluruokasuurlähettiläänä viime vuoden syyskuusta
Mitä kouluruokasuurlähettiläs tekee?
Kyseessä on temaattinen suurlähettilästehtävä. Hoidan kouluruokateemaa ja edistän Suomen tavoitteita tällä alueella. Tehtäväni painottuu kansainväliseen yhteistyöhön, mutta kotimaisesta verkostosta on valtava apu. Käytännössä työni on suomalaisen osaamisen viemistä maailmalle.
Mitä on suomalainen kouluruokaosaaminen?
Kouluruokatyötä tehdään Suomessa todella laajasti. Järjestelmässä ovat mukana muun muassa opetusja kultuuriministeriö, Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja erilaisia neuvottelukuntia sekä kansalaisyhteiskunta, josta esimerkkinä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku. Myös kuntien rooli kouluruuan toteuttajana on aivan keskeinen.
Kun meille tulee kansainvälisiä vieraita, kuten alkuvuodesta Indonesian kouluruokavaltuuskunta, edellä mainitut tahot jakavat osaamistaan. Kouluvierailuilla esittelemme erilaisia tapoja kouluruuan tuottamiseksi. Ruokakasvatus kotitaloustunteineen on mielestäni erityisen vaikuttavaa. Meillä ruokailutilanne on osa opetusta, lapset oppivat terveelliset ruokailutottumukset ja syövät yhdessä. Suomalaista järjestelmää on ilo esitellä.
Mitä Suomi tekee kouluruokakoalitiossa?
Kansainvälinen kouluruokakoalitio perustettiin 2021, ja olemme yksi perustajajäsenistä Ranskan kanssa. Suomi on edelleen koalitiossa yhteispuheenjohtajana Ranskan ja Brasilian ohella. Ministeritason edustajamme on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio. Suomi on mukana vetämässä coalition kokouksia. Koalitiolla on myös aloitteita, joissa Suomi on mukana. Suomella on iso rooli vertaistuen antajana. Meille tulee jatkuvasti pyyntöjä, joissa toivotaan tietoa Suomen kouluruokajärjestelmästä. Asiantuntijuutemme todellakin tunnetaan maailmalla. Lisäksi rahoitamme Maailman ruokaohjelman (WFP) kouluruokaohjelmia hauraissa konteksteissa humanitaarisen avun varoista.
Kouluruokakoalitio on menestystarina. Siinä oli aluksi mukana noin 40 maata, nyt jo 113. Nopeinta kasvu on ollut Afrikassa, jossa maat myös pitkälti rahoittavat omat ohjelmansa. Koalitio on ennen kaikkea valtioiden välistä yhteistyötä kouluruuan laajentumiseksi globaalisti. Suomi toimii tässä mallimaana.
Mikä koalitio?
– Suomi on puheenjohtajamaana kansainvälisessä 113 maan kouluruokakoalitiossa.
– Koalition tavoitteena on saada kouluruoka kaikille maailman lapsille 2030 mennessä.
– Suomi oli mukana käynnistämässä koalitiota vuonna 2021 ja on sen yhteispuheenjohtaja Ranskan ja Brasilian kanssa.
– Suomi toimii mallimaana kansainvälisesti. Maksuton kouluruoka on ollut osa suomalaista koulutusjärjestelmää vuodesta 1948.
– Suomi tukee muita maita kouluruokajärjestelmien kehittämisessä yhteistyössä mm. Maailman ruokaohjelman (WFP) kanssa ja edistää kouluruokailun merkitystä kansainvälisissä yhteyksissä.
Miksi Suomi haluaa kouluruuan kaikille lapsille?
Liikkeelle voisi lähteä kysymällä, miksi Suomessa on kouluruokailu. Järjestelmämme perustettiin sodan jälkeen, jolloin oli köyhyyttä ja aliravitsemusta. Kouluruokailu oli sosiaalista suojelua, tärkeä turvaverkko. Kouluruuan myönteisistä kehitysvaikutuksista on hyvin vahva näyttö meillä Suomessa. On harvoja poliittisia toimia, joilla on näin paljon hyviä pitkän tähtäimen vaikutuksia. Kouluruoka on investointi lapsiin ja samalla se on investointi tulevaisuuteen: terveyteen, ravitsemukseen, oppimistuloksiin. Se on maailman laajimmalle levinnyt sosiaalinen turvaverkko. Kun lapsi saa ruokaa koulussa, tietty normaalius säilyy lapsen elämässä. Se tuo suojaa.
Erityisesti kehittyvissä maissa kouluruuan vaikutukset ulottuvat lapsista yhteisöihin. Kouluruoka on varma ja säännöllinen tulo yhteisön viljelijöille. Se elvyttää maataloutta, työllistää myös naisia ja parantaa sitä kautta naisten asemaa. Kun investoidaan perheeseen, investoidaan yhteisöön ja sitä kautta koko maahan. Tytöt pysyvät paremmin koulussa, jos tarjolla on kouluruokaa. Ilmainen kouluruoka vähentää sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa inhimillistä pääomaa.
Tavoitteena on saada kouluruoka kaikille lapsille 2030 mennessä. Onnistuuko?
Se on kunnianhimoinen tavoite. On edelleen paljon lapsia, jotka eivät saa kouluruokaa. Eteenpäin on kuitenkin menty. Vuoden 2021 jälkeen 80 miljoonaa lasta enemmän saa aterian koulupäivän aikana. Heistä 20 miljoonaa on Afrikassa.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuitenkin vain alle 20 prosenttia lapsista saa kouluruuan, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla noin 51 prosenttia lapsista. Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa 42 prosenttia. Päästäänkö siihen, että kaikilla maailman lapsilla olisi kouluruoka? Se ei ole helppoa, mutta suunta on oikea. Työtä pitää jatkaa.
Mitkä ovat suurimmat esteet tavoitteen toteutumiselle?
Rahoitus, osaaminen, ruokajärjestelmän epävakaus eli ruuan riittävyys ja poliittinen epävakaus, kuten sodat.
Mikä on järjestöjen merkitys kouluruokatyössä?
Valtavan tärkeä. Järjestöt tekevät vaikuttamistyön lisäksi merkittävää käytännön työtä. Esimerkiksi World Vision ja Maailman ruokaohjelma tekevät logistiikkayhteistyötä. Järjestöt toimivat yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, niiden työ on tärkeässä roolissa kouluruuan jalkauttamisessa. En usko, että missään onnistuu mikään kansallinen ohjelma, jos ihmiset eivät tunne tai hyväksy sitä. Järjestöjen kasvatusrooli on ensiarvoisen tärkeää. Asiat eivät menisci maailmassa eteenpäin ilman kansalaisyhteiskuntaa.
Millaisena näet kouluruuan merkityksen Suomen kehitykselle?
Kouluruoka on olennainen osa koko yhteiskuntaa ja opetusjärjestelmää. Täytyy ihailla heitä, jotka aikoinaan säätivät lain ilmaisesta kouluruuasta. Se on parantanut oppimistuloksia ja lisännyt tasa-arvoa, kun kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada ravintoa koulupäivän aikana. Koulussa tarjottava ruoka on lisännyt äitien työssäkäyntiä ja tasoittanut lasten ja perheiden tietä koko loppuelämäksi. Kun kuuntelee ulkopuolisten ylistystä, huomaa kouluruuan merkityksen. Se on antanut tärkeän panoksen koko yhteiskunnan kehittämiseen.
Mitä emme tiedä kouluruuasta?
Jos laitat euron kouluruokaan, hyödyt ovat moninkertaiset. Yhden euron sijoitus voi kasvaa jopa 35 euroksi. Kouluruokaan panostaminen on yksi tärkeimmistä investoinneista, jonka voi tehdä lapsen tulevaisuuden hyväksi ja maan kehittämiseksi.
Näin autamme
Suomen World Vision tukee kouluruokailua Ugandassa, Keniassa ja Ruandassa sekä osana kansainvälistä World Visionia kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa.
Toimitamme tarvikkeita ja varustamme koulukeittiöitä. Autamme rakentamaan koulujen yhteyteen kasvimaita. Niiden kasvis-, papu- ja hedelmäsadoista saadaan oppilaille päivittäisiä aterioita.
Parannamme toimeentuloa ja viljelymenetelmiä, jotta vanhemmat pystyvät osallistumaan lasten kouluruokailun järjestämiseen joko lahjoittamalla rahaa tai satoja.
Työskentelemme tiiviisti päättäjien, viranomaisten ja vanhempien kanssa. Kerromme kouluruuan merkityksestä lasten tulevaisuudelle.
Rohkaisemme kyläyhteisöjä vaatimaan viranomaisilta ja päättäjiltä kouluruokaa kotiseudun kouluihin.
Tarjoamme ruokaa päiväkodeissa sekä katastrofi- ja kriisialueilla lapsiystävällisissä tiloissa.
